Ydinvoima on lähes päästötöntä. Kuva: Sanoma-arkisto
Ydinvoima on lähes päästötöntä. Kuva: Sanoma-arkisto

Ilmastouhan torjunta käy vaikeaksi ilman ydinvoimaa.

Vuosi sitten Nasan entinen tutkija James Hansen piipahti Suomessa. Hän on yksi niistä , jotka jo muutama vuosikymmen sitten varoittivat ilmaston lämpenemisestä.

Hansen tunnetaan räväkistä puheistaan. Tälläkään kertaa ei tarvinnut pettyä. Puheet Pariisin ilmastosopimuksen vaikutuksesta ovat täyttä sontaa, Hansen täräytti täydelle salille Helsingin Messukeskuksessa. Hänen mukaansa maailma on epäonnistunut ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Ei Hansen ihan höpöjä päästellyt. Olemme pahasti jäljessä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Monet käytetyt keinot ovat olleet lähinnä kosmeettisia. Niillä ei ole ollut riittävää vaikutusta.

Kolme vuotta sitten lähes kaikki maailman maat löivät kättä päälle Pariisissa, ettei maapallon keskilämpötilan anneta nousta kahta astetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna. Ihanteena pidetään, että nousu pysähtyisi 1,5 asteeseen vuoteen 2030 mennessä. Nyt on jo menty yli yhden asteen.

Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tai lämpötila kohoavat yli kriittisen rajan, se voi käynnistää palautemekanismeja, jotka kiihdyttävät lämpenemistä edelleen. Seuraukset saattavat olla arvaamattomia.

Hyvä esimerkki kosmetiikasta on Euroopan suurin päästelijä, Saksa. Siellä käynnistettiin 2011 paljon mainostettu energiakäänne, Energiewende. Tulokset ovat valitettavan laihoja. Saksa on rakentanut paljon tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta olennaisinta asiaa eli hiilidioksipäästöjä se ei ole saanut aisoihin. Maalla on suuria vaikeuksia päästä nykyisiin ilmastotavoitteisiin. 2017 päästöt laskivat vain aavistuksen.

Miten tämä on mahdollista? Saksa päätti heti Japanin Fukushimassa tapahtuneen ydinonnettomuuden jälkeen luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Samalla EU:n suurin kansantalous pisti kaikki paukut uusiutuviin energialähteisiin ja päästöttömyyteen.

Viimeisen kanssa on pahoja ongelmia. Ydinvoiman jättämä aukkoa on paikattu kivi-, ruskohiilellä ja kaasulla puksuttavilla voimaloilla, jotka syytävät hiilidioksidia ilmakehään. Uusiutuvista ei ole ainakaan vielä ollut korvaajaksi.

Maapallolla ei ole kuitenkaan aikaa odottaa. Nyt tarvitaan kaikkia vähäpäästöisiä keinoja, jotka auttavat hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Saksan valitsema tie ei ole hirveän vihreä, vaan hiilenmusta.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on ydinvoima. Se tarjoaa lähes päästötöntä energiaa. Se sopii säätövoimaksi tasoittamaan tuuli- ja aurinkovoimatuotannon ja sähkönkulutuksen luontaiset vaihtelut. Ydinreaktori pukkaa sähköä verkkoon tasaisesti säistä riippumatta.

 

Kommentit (5)

Vierailija

Ydinvoiman puolesta paasaaminen on tämän päivän Suomessa jotenkin erikoista. Meillä on tulossa kaksi uutta ydinvoimalaa eikä vanhoja olla sulkemassa. Miksi tuoda kerta toisensa jälkeen Saksan Energiewende esiin ikäänkuin se olisi ainoa esimerkki energiasektorin uudistamisesta? (Ei muuten ole mitenkään yksioikoista, että Energiewenden epäonnistuminen olisi johtunut pelkästään ydinvoimasta luopumisesta. Saksassa hiilivoimassa on kiinni järjetön määrä työpaikkoja ja sen puolesta lobataan voimakkaasti. Mutta ei tästä nyt sen enempää.) Miksei esimerkkinä käytetä Tanskaa? Miksei ylipäätään tutkita ja kerrota uusiutuvan energian hankkeista joita on paljon ympäri maailmaa ja joista voitaisiin ottaa mallia? Aiheeton ydinvoiman perään itkeminen jumiuttaa meidät ajatusmalleihin joilla ei ole mitään uutta ja mielenkiintoista annettavaa.

Sakari
Liittynyt14.12.2013
Viestejä2

Olen ymmärtänyt, että ydinvoimaa käytetään perusvoimana, koska sen tehonsäätö tapahtuu hitaasti. Tyypillisesti ydinreaktoria ajetaan hyvin tasaisella teholla. Säätövoimaksi se siis ei sovi.

Janne Hirvonen

Ydinvoimaa voi kyllä teknisesti ihan hyvin käyttää säätövoimana, mutta sitä ei tehdä taloudellisista syistä. Ydinvoimalan suurimmat kustannukset tulevat rakentamisvaiheessa, mutta varsinainen energiantuotanto on todella halpaa. Alassäädöstä tulevat säästöt ovat hyvin pieniä ja siksi ydinvoimalaa halutaan aina ajaa tasaisesti täydellä teholla.

Uusiutuvan energian hankkeista kyllä uutisoidaan vaikka kuinka paljon. Ydinvoiman perään itkeminen ei suinkaan ole aiheetonta. 85% maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla ja siinä riittää korvattavaa niin ydinvoimalle kuin uusiutuvalle energiallekin. Tämä on aivan valtava urakka ja on älytöntä kuluttaa resursseja taisteluun ydinvoimaa vastaan. Äskettäin tehdyn kyselyn mukaan merkittävä määrä suomalaisia uskoo, että ydinvoima olisi kaikkein suuripäästöisin energiantuotantomuoto, vaikka se on itse asiassa tuulivoiman rinnalla kaikkein vähäpäästöisin. Tällaisista harhaluulot täytyy korjata!

Se, että Saksassa poltetaan mieluummin hiiltä ja biomassaa kuin ajetaan päästötöntä ydinvoimalaa on aivan ilmiselvästi syy Saksan päästöjen pysymiseen korkeana. Päästöt on se mikä merkitsee. Päästöt täytyy saada alas kaikkialla ja nopeasti. Hiilidioksidipäästöt täytyy saada lähes nollaan parin kymmenen vuoden aikana. Se vaatii, että maailmalla rakennettaisiin joka päivä uusi Olkiluoto 3 eikä sekään ehkä vielä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Uusiutuvilla energialähteillä haaste on vielä rankempi. Ei kannata vastustaa mitään päästötöntä tuotantoa, vaan keskittyä pääsemään eroon hiilestä, turpeesta ja maakaasusta. Sen jälkeen voidaan katsoa onko ydinvoimasta tarpeen hankkiutua eroon.

Hiilidioksidipäästöt täytyy saada nollaan.

Vierailija

Pointti tässä olikin se, että nyt puhutaan Suomesta. Ja Suomessa ei todellakaan reaalipolitiikassa vastusteta ydinvoimaa, täysin päinvastoin. Voit tietenkin lähteä maailmalle ajamaan ydinvoimaloita Intiaan, mutta itse keskityn mielummin asioihin joissa on kotimaassani jotain järkeä. (Sitten on tietty asia erikseen, pystyykö asioita ratkaisemaan kehittyvissä maissa kalliilla ja isoja turvatoimia vaativalla ydinvoimalla...)

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto