Kommentit (15)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5446
Liittynyt21.7.2017

George ei horrostanut? Horrostaminen "lisää" ainakin nisäkkäiden elinikää:

As predicted, we found an effect of hibernation on the relationships between life history attributes and body mass: small hibernating mammals generally have longer maximum life spans (50% greater for a 50 g species), reproduce at slower rates, mature at older ages and have longer generation times compared with similar-sized non-hibernators. In accordance with evolutionary theories, however, hibernating species do not have longer life spans than non-hibernators with similar survival rates, nor do they have lower reproductive rates than non-hibernators with similar maximum life spans. Thus, our combined results suggest that (i) hibernation is associated with high rates of overwinter and annual survival, and (ii) an increase in survival in hibernating species is linked with the coevolution of traits indicative of relatively slow life histories.

Hibernation is associated with increased survival and the evolution of slow life histories among mammals

Mutta jättiläiskilpikonnien pitkäikäisyys on ollut hämmästyttävä, horrostivat tai eivät... Ilmeisesti niiden ympäristö oli pitkään sellainen, ettei ollut hoppua lisääntyä saati muuttua, kunhan hengissä selvisi?

Horrostaminen/hidas aineenvaihdunta vaatii tehokkaan immuunijärjestelmän, ja voisin kuvitella että myös tehokkaat perimän korjausmekanismit - voi niitä tosin muutenkin tarvita, jos ikää on toista sataa vuotta.

Kaljurottien lämmönsäätely on mielenkiintoinen: Thermoregulation 

Norsuillakin on syöpään liittyvästä geenistä( P53) kopiot. Jos isosta koosta on hyötyä hengissä selviämisessä, se kannattaa maksimoida pitkällä eliniällä..! 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5446
Liittynyt21.7.2017

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Norsuillakin on syöpään liittyvästä geenistä( P53) kopiot. Jos isosta koosta on hyötyä hengissä selviämisessä, se kannattaa maksimoida pitkällä eliniällä..! 

Pitkä ikä mahdollistuu, kun perimässä on sitä tukevia ominaisuuksia - oli kyseessä norsu tai kaljurotta, eli suuri tai pieni eläin. Koko on vain yksi tekijä, joka on saattanut liittyä siihen, kuinka tehokas perimän on oltava... Jos suuri koko merkitsee esim. vähemmän muutospainetta saalistajilta selviytymiselle, se merkitsee ehkä  - muiden tekijöiden ohessa - myös mahdollisuutta "ottaa sopeutuminen lungimmin". Eli elää kauemmin, ja lisääntyä ympäristön rajoitteiden mukaisesti (lisääntymiseen käytettävät voimavarat balanssissa ympäristön resursseihin/uhkiin). Lajin yksilötason koon kasvaessa, muutospaine on ilmeisesti kohdistunut "sisäänpäin" eli perimän ylläpitoon..! Näin ollen voitaisiin kai ajatella, että perimän kestävyys on seuraus, ei syy. 

Kaljurotta on sopeutunut mm. happipitoisuuden ja lämpötilan vaihteluihin, mutta tuskin tämä yksin selittää, miksi kaljurotta elää jopa 30-vuotiaaksi. Lajin sopeutuminen on kokonaisuus, jossa keskimääräinen elinikä ei ole tuulesta temmattu. Ensisijaisesti pitkäikäisyys lienee seurausta populaation kokemuksista, ei vain geenien kopioista.

Extended Evolution: A Conceptual Framework for Integrating Regulatory Networks and Niche Construction

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5446
Liittynyt21.7.2017

HUI! 
If a T. dohrnii jellyfish is exposed to environmental stress or physical assault, or is sick or old, it can revert to the polyp stage, forming a new polyp colony. It does this through the cell development process of transdifferentiation, which alters the differentiated state of the cells and transforms them into new types of cells.
immortal jellyfish

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

LaittaaPohtimaan
Seuraa 
Viestejä46
Liittynyt12.7.2015

https://www.researchgate.net/publication/8602585_Genetic_analysis_of_a_s...
 

Itseasiassa on nopeasti tapahtunut se, että väärin toteutettu suojeluohjelma on johtanut nopeasti rappeutuvaan genomiin. Kilpikonnayksilöitä on viety viideksi vuodeksi Espanjaan vankeuteen esim. eläintarhoihin, annettu lisääntyä (ilmeisesti risteytyä) ja poikaset on sen jälkeen palautettu Galapagokselle. Tämä on vaan pahentanut tilannetta, eli geneettinen rappeutuminen on voimistunut ja sukupuutto uhkaa useita lajeja.

Evoluutiolle ei ole mekanismia. Geneettinen entropia on biologinen fakta.

LaittaaPohtimaan
Seuraa 
Viestejä46
Liittynyt12.7.2015

Milläs mekanismilla ajattelit evoluutiota tapahtuvan? Tiede ei tunne tällä hetkellä ainuttakaan tieteellisesti vahvistettua hyödyllistä geneettistä mutaatiota, mutta haitallisia tunnetaan yli puoli miljoonaa. Siksi geneettinen rappeutuminen on biologinen fakta. Ei tällä planeetalla mikään kehity.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5446
Liittynyt21.7.2017

Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mitähän miettii joku pari kolmesataa vuotias valas?
On se maailmaa nähny ja ison muutoksen.

Mahtaako sen "mietteetkin" (luultavasti ilman ihmiselle ominaista, usein tyhmää järkeilyä), tai sanotaan nyt ainakin fiilikset,  olla yhtä verkkaisia kuin sen aivojen aineenvaihdunta... VAI?

"A closer look at the neuroanatomy of the human and whale brain reveals that the whale cerebral cortex is much more convoluted than the human cortex. The area of the human neocortical surface is 2,275 cm2 (about the size of a dinner napkin), but the common dolphin neocortical area is 3,745 cm2 (bigger than an unfolded news paper). The sperm whale? No one has measured it, but it's vastly larger than a newspaper. Applying the fudge factor of dividing cortical surface area by brain weight does not help: humans have a "gyrification index" of 1.75, but dolphins top out at 2.7, and the killer whale, a brilliant predator that hunts in packs, exceeds this. Marino concludes that evolution to an aquatic lifestyle cannot account for the large size of the whale brain. From the neuroanatomical evidence she concludes that the large whale brain supports a complex intelligence that is driven by the socially complex and highly communicative lifestyle of these predators. In support of this conclusion, baleen whales, which filter plankton and krill for food, do not have brains nearly as large, compared to body size, as toothed whales that hunt their food. From macro to micro Meanwhile, in another paper, "Total Neocortical Cell Number in the Mysticete Brain," Nina Eriksen and Bente Pakkenberg of the University of Copenhagen take the investigation of whale intelligence to a microscopic level and ask a simple question: If the whale brain is so much bigger than the human brain, does this mean it has more neurons? Logically, brain function and intelligence must relate to the number of neurons. Intelligence resides in the neocortex (the thin, convuluted "rind" of the brain) rather than in other, underlying areas devoted to controlling vital housekeeping functions for the body, so Eriksen and Pakkenberg focused their investigation there. The frontal lobes of the dolphin brain are comparatively smaller than in other mammals, but the researchers found that the neocortex of the Minke whale was surprisingly thick. The whale neocortex is thicker than that of other mammals and roughly equal to that of humans (2.63 mm). However, the layered structure of the whale neocortex is known to be simpler than that of humans and most other mammals. In particular, whales lack cortical layer IV, and thus have five neocortical layers to humankind's six. This means that the wiring of connections into and out of the neocortex is much different in whales than in other mammals.

JATKUU

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5446
Liittynyt21.7.2017

"The researchers' cellular census revealed that the total number of neocortical neurons in the Minke whale was 12.8 billion. This is 13 times that of the rhesus monkey and 500 times more than rats, but only 2/3 that of the human neocortex. What can account for the fact that whales have bigger brains -- and similarly thick neocortexes -- but fewer neurons? Eriksen and Pakkenberg found that there were 98.2 billion non-neuronal cells, called glia, in the Minke whale neocortex. This is the highest number of glial cells in neocortex seen in any mammal studied to date. The ratio of neocortical glial cells to neocortical neurons is 7.7 to 1 in Minke whales and only 1.4 to 1 in humans. This finding may indicate a tendency for larger glia/neuron ratios as brain mass increases to support the growing neurons. But when one considers other recent research revealing that glia play an important role in information processing (see "The Other Half of the Brain," fromn Sci. Am. April 2004), one is left to wonder. Is the whale brain intellectually weaker than the human brain, or just different? They have fewer neurons but more glia, and in traditional views of the glia, the neurons count for much more. But if glia process information too, does the different ratio in Minke whales mean they think not more weakly but just much differently?"

Are Whales Smarter Than We Are?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5446
Liittynyt21.7.2017

Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mitähän miettii joku pari kolmesataa vuotias valas?
On se maailmaa nähny ja ison muutoksen.

Ruoka (muovi) tuntuu erilaiselta... ja eri suunnista kuuluu outoja ääniä...?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2780
Liittynyt13.7.2018

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mitähän miettii joku pari kolmesataa vuotias valas?
On se maailmaa nähny ja ison muutoksen.

Ruoka (muovi) tuntuu erilaiselta... ja eri suunnista kuuluu outoja ääniä...?

Luultavasti se on hiffannu et roskaruoka on epäterveellistä, mut ei voi sille mitää. Sitä ajelehtii helposti saatavilla ja planktonikin nokkii sitä joten pakko vetää koko satsi.

Äänet ei varmaan uusia ole. Ne muuttuu pikkuhiljaa vuosien saatossa. Kohta mennään taas "purjeilla".

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5446
Liittynyt21.7.2017

Tapani Kansalainen kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mitähän miettii joku pari kolmesataa vuotias valas?
On se maailmaa nähny ja ison muutoksen.

Ruoka (muovi) tuntuu erilaiselta... ja eri suunnista kuuluu outoja ääniä...?

Luultavasti se on hiffannu et roskaruoka on epäterveellistä, mut ei voi sille mitää. Sitä ajelehtii helposti saatavilla ja planktonikin nokkii sitä joten pakko vetää koko satsi.

Äänet ei varmaan uusia ole. Ne muuttuu pikkuhiljaa vuosien saatossa. Kohta mennään taas "purjeilla".

Oho, sinivalas syö lihotuskuurillaan lähes 4 tonnia krillejä päivässä...  Päivittäinen energiantarve noin 1.5 miljoona kcal, käsittämätöntä...

Krilliäyriäiset  syövät kasviplanktonia, ja"Kasviplanktonille on tärkeää, että se pysyy lähellä veden pintaa, jossa veden läpi vielä kulkeutuu riittävästi aurinkoenergiaa."  (Wikipedia) - eli valas suodattaa pääosin pintakerroksen vettä, jossa  myös suurin osa jätemuovista kelluu... Millä perusteella valas tunnistaa ravintonsa?  Luulisi, että se oppii välttämään pelkän muovilautan esim. äänen perusteella. Mutta sille ei tosiaan mahda mitään, jos plankton ja krillit ovat iloisesti muovin seassa.

Oudoilla äänillä ajattelin kaikuluotausta, mutta on sitäkin ollut kauan... Tämä on kuitenkin mielenkiintoista:

"Hetulavalaiden tiedetään laulavan, vaikka niillä ei äänijänteitä olekaan. Ääni syntyy päälaella sijaitsevien puhallusaukkojen yhteydessä olevissa onkaloissa, joissa ilmanpaine vaihtelee. Näin syntyy hyvin matalataajuista ääntä, joka kulkeutuu satojen kilometrien päähän.

Tutkijoille on kuitenkin ollut arvoitus, miten valaat kuulevat. San Diegon valtionyliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella valaiden kuulon kannalta keskeinen ruumiinosa on niiden kallo. Ted Cranford ja Petr Krysl tutkivat sillivalaan luustoa ja tuli siihen tulokseen, että kallon luut värähtelevät matalia ääniä vastaavilla taajuuksilla ja välittävät värähtelyt edelleen korvan kuuloluihin. 

Tutkimus liittyy myös merten "äänisuojeluun". Monet ihmisen toimet, kuten meriliikenne, öljynetsintä ja -poraus sekä sotaharjoitukset synnyttävät ääniaaltoja, joiden taajuus on samalla alueella valaille ominaisten äänten kanssa. Ne haittaavat valaiden kommunikointia toistensa kanssa ja tekevät uhanalaisten lajien elämän entistä tukalammaksi."  (Sillivalas kuulee kallollaan)

Ihmisen ja valaan aivojen vertailun voisi vielä ajatuksella lukea, kun jaksaa/ehtii... Muuten voidaan jättää kysymys retoriseksi, kuten oli varmaan tarkoituskin. Kuvitellaan, että ne on hemmetin elämänviisaita!

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat