Sivut

Kommentit (43)

Keijona
Seuraa 
Viestejä10915
Liittynyt13.3.2015

Lainaus:
Keijona kirjoitti:

Tasa-arvo on demokratia ideologinen dogmi, eikä tasa-arvolle ole olemassa mitään biologista tai tieteellistä perustetta, on pelkkä uskon varassa oleva mielikuvituksen luomus.

Juttujasi kun lukee, voisi päätellä että toisen vanhempasi suvusta periytyy kookkaat aivot sinulle, kun taas toiselta vanhemmalta olet perinyt liian pienen pään ja aivot eivät puristuksen takia toimi normalisti.


Uskonnonvapauttako loukattiin, kun adhomineihin ja mokailuihin turvautuu epätoivoinen, pyrkiessä ei validoimaan kumoamatonta argumenttia.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2900
Liittynyt13.7.2018

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mä oon huolissani pojasta.
Sil on paljo kapasiteettia, liikaa.

Silloin kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota siihen, mikä hänestä tuntuu hyvältä.

Jos on monessa hyvä ja koittaa järkeillä, mistä hyötyy eniten, voi käydä niin ettei lopulta hyödy mistään. Lähtökohtaisesti on hyvä toimia "sydämestä", ei kuvitellusta  järjestä (naiiveista mielikuvista, hyväksynnän hakemisesta, koulumenestymisen määrämänä). Lahjakkuus ei kanavoidu itsestään - siksi on tärkeää että sinä elämänkokeneena tarkkailet, millaisesta ohjauksesta voisi olla hänelle eniten hyötyä. Hänen ehdoillaan tietysti. Voitko silloin tällöin tarjota hänelle vaikkapa tilaisuuksia tutustua mestarien toimintatapoihin, tai muita elämyksiä, joista hän saisi inspiraatiota ja samalla realistisen näkemyksen? Se on hänen oma asiansa, mitä hän kokemuksilla tekee. Eikä tarvitse hakea mitään "elämää suurempaa", koska se tulee yleensä siinä sivussa jos on tullakseen. Kovaa työtä menestyminen vaatii ja pitkäjänteisyyttä. Tulevaisuudessa moni varmaan myös yhdistelee aloja! Pääasia nyt on, että mahdollisuuksia tunnustellaan tietoisemmin.

Tapani Kansalainen kirjoitti:
Tytär on alle 3 vuotias ja osaa thaikkukirjaimet ja latinalaiset. Ei lue viel mut tunnistaa kirjotettuja sanoja.

Jaa luulin et on jo täyttäny 3. Pieni on vielä ja varmaan on kiva sitten kun huomaa, että sanoista muodostuukin lauseita!

Joskus kerroinkin, että opetin eräälle 1,5-vuotiaalle aakkoset (äänteenä, ei kirjainten niminä; ei kirjaimia c, w, q, å) viikossa, n. 3 kirjainta päivässä tuosta vain - ei enempää, koska en halunnut "raiskata" oppimisen luonnollisuutta. Kun hän oli oppinut aakkoset, niitä ei kerrattu kahteen viikkoon. Silti hän muisti lähes kaikki kirjaimet. Uskon että kuka tahansa sen ikäinen oppii kirjaimet, kunhan lapselle malttaa antaa tilaisuuden (moni haluaa "yksisuuntaisesti" pakottaa oppimaan, josta on vain haittaa koska lapsi aistii tasan tarkkaan, jos kieroilet). 

Totta, oppii jos se tulee leikin varjolla. Kirjoja selaamalla ja kyselemällä. Kattoo myös videoita eri kielillä. Niistä jää käteen yllättävän paljon.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5718
Liittynyt21.7.2017

Tapani Kansalainen kirjoitti:
Totta, oppii jos se tulee leikin varjolla. Kirjoja selaamalla ja kyselemällä. Kattoo myös videoita eri kielillä. Niistä jää käteen yllättävän paljon.

Ei se ole mitään "leikin varjolla", vaan sitä mitä ihminen aidosti tekee, kun ikää on vuosi tai pari.

Se kuinka teennäinen aikuinen on, tai kokeeko hän puhuvansa "kuin eläimelle/vajaaälyiselle" toisen iän vuoksi, on vain aikuisen omaa kuvitelmaa eikä  oikeastaan liity oppimiseen.  Alle 2-vuotias on luonnostaan kiinnostunut. Tietysti kun aikuista ei innosta, mutta hän vaatii että toinen innostuu, tarvitaan vähän markkinointitaitoja ja paljon näyttelijän lahjoja.  En kyllä tiedä mikä silloin on motiivina, ellei aikuista kerran innosta.

Mun pointti oli lähinnä se, että lapsi oppii yhdistämään äänteen merkkiin ihan samalla periaatteella, kuin kotieläimen äänen sitä edustavaan kuvaan. Luulen että aakkosten osaamista pidetään helpommin älykkyyden merkkinä, mutta eihän se juuri eroa eläinten ja niiden äänten oppimisesta. Aakkoset on ehkä tylsempiä, aikuisen mielestä  -> aikuinen asennoituu tylsämielisesti, lapsi aistii sen, jolloin aikuinen suorastaan estää oppimista.

Tai sitten aikuinen tuskastuu, kun E-kirjaimeen tulee ylimääräinen viiva. Jolloin lapsi saa keinon tehdä aikuiseen todellisen vaikutuksen: E-kirjaimesta tuleekin kampa! Tai kalanruoto!  (Jolloin aakkoset kannattaa suosiolla unohtaa hetkeksi.) Aattele, jos aikuinen tuskaantuisi samaan tapaan kun lapsi sanoisi vaikkapa possun äänen hieman väärin... "tulevaisuus pilalla, jo 1v"... :]

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

wisti
Seuraa 
Viestejä13332
Liittynyt12.2.2013

Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mä oon huolissani pojasta.
Sil on paljo kapasiteettia, liikaa.
Tytär on alle 3 vuotias ja osaa thaikkukirjaimet ja latinalaiset. Ei lue viel mut tunnistaa kirjotettuja sanoja.

Olet siis Raspu, Zorbas jne. Kehuit Zorbasta vaihdettuasi nimimerkkiä. Miksi kehuit?

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5718
Liittynyt21.7.2017

Käyttäjä4000 kirjoitti:
Mitä huonommat kortit käteen on jaettu sitä tärkeämpää on opetella pelaamaan niillä mahdollisimman hyvin.

Tästä Aisopos sai "kilpikonna ja jänis" -analogiansa. (Aisopos ei tiettävästi ollut satujen kirjoittaja, vaan  tarinoiden kertoja. Ihmiset kertoivat hänelle jotain mikä heitä askarrutti tai kiehtoi, ja Aisopos  esitti asian antamalla vastaavat roolit eläimille tai elottomille kohteille, mikä sai asiat näyttäytymään ikään kuin uudessa valossa. Vähän kuin stand up koomikko siis?)

Tuohon lauseeseen jota lainasin, liittyy muuten "kompastusvaara". Aikuisten osalta, kun lapsi vaikuttaa älykkäältä. Helposti nimittäin ajatellaan, että fiksut pärjää aina. Niin se onkin - mutta älykäs ja fiksu ei ole automaattisesti sama asia! On kamalaa kun ihmisellä on potentiaalia, mutta hänet on jätetty oman onnensa nojaan kuin elukka. Ajateltu ehkä, että koulu ja yhteiskunta hoitaa älykkyyden hyödyntämisen. Mutta luoviminen on vain yksi älykkyyden muoto... eikä henkinen kypsyys (viisaus suhteessa ikätasoon) kehity silloin, kuin aikuiset laittavat "kapuloita rattaisiin".  Perusasioiden pitää olla kunnossa, jotta älykkyydestä olisi iloa.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2900
Liittynyt13.7.2018

wisti kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mä oon huolissani pojasta.
Sil on paljo kapasiteettia, liikaa.
Tytär on alle 3 vuotias ja osaa thaikkukirjaimet ja latinalaiset. Ei lue viel mut tunnistaa kirjotettuja sanoja.

Olet siis Raspu, Zorbas jne. Kehuit Zorbasta vaihdettuasi nimimerkkiä. Miksi kehuit?

Täh?

Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2900
Liittynyt13.7.2018

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Totta, oppii jos se tulee leikin varjolla. Kirjoja selaamalla ja kyselemällä. Kattoo myös videoita eri kielillä. Niistä jää käteen yllättävän paljon.

Ei se ole mitään "leikin varjolla", vaan sitä mitä ihminen aidosti tekee, kun ikää on vuosi tai pari.

Se kuinka teennäinen aikuinen on, tai kokeeko hän puhuvansa "kuin eläimelle/vajaaälyiselle" toisen iän vuoksi, on vain aikuisen omaa kuvitelmaa eikä  oikeastaan liity oppimiseen.  Alle 2-vuotias on luonnostaan kiinnostunut. Tietysti kun aikuista ei innosta, mutta hän vaatii että toinen innostuu, tarvitaan vähän markkinointitaitoja ja paljon näyttelijän lahjoja.  En kyllä tiedä mikä silloin on motiivina, ellei aikuista kerran innosta.

Mun pointti oli lähinnä se, että lapsi oppii yhdistämään äänteen merkkiin ihan samalla periaatteella, kuin kotieläimen äänen sitä edustavaan kuvaan. Luulen että aakkosten osaamista pidetään helpommin älykkyyden merkkinä, mutta eihän se juuri eroa eläinten ja niiden äänten oppimisesta. Aakkoset on ehkä tylsempiä, aikuisen mielestä  -> aikuinen asennoituu tylsämielisesti, lapsi aistii sen, jolloin aikuinen suorastaan estää oppimista.

Tai sitten aikuinen tuskastuu, kun E-kirjaimeen tulee ylimääräinen viiva. Jolloin lapsi saa keinon tehdä aikuiseen todellisen vaikutuksen: E-kirjaimesta tuleekin kampa! Tai kalanruoto!  (Jolloin aakkoset kannattaa suosiolla unohtaa hetkeksi.) Aattele, jos aikuinen tuskaantuisi samaan tapaan kun lapsi sanoisi vaikkapa possun äänen hieman väärin... "tulevaisuus pilalla, jo 1v"... :]

Ei lapsi "opiskele" mut se tuntee riemua kun se oppii ja oivaltaa. Jos homma tuntuu tylsältä aikuisesta niin on paree olla kokonaan tekemättä. Asenne välittyy.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5718
Liittynyt21.7.2017

Tapani Kansalainen kirjoitti:
Ei lapsi "opiskele" mut se tuntee riemua kun se oppii ja oivaltaa. Jos homma tuntuu tylsältä aikuisesta niin on paree olla kokonaan tekemättä. Asenne välittyy.

Sama riemu tulee luonnon tutkimisesta, mutta sitä moni aikuinen ei noteeraa samanarvoisena. Sillä tavoin aikuinen voi tietysti ohjata hakemaan palkitsevuutta sellaisesta informaatiosta, joka häntä itseään sattuu kiinnostamaan.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

wisti
Seuraa 
Viestejä13332
Liittynyt12.2.2013

Tapani Kansalainen kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mä oon huolissani pojasta.
Sil on paljo kapasiteettia, liikaa.
Tytär on alle 3 vuotias ja osaa thaikkukirjaimet ja latinalaiset. Ei lue viel mut tunnistaa kirjotettuja sanoja.

Olet siis Raspu, Zorbas jne. Kehuit Zorbasta vaihdettuasi nimimerkkiä. Miksi kehuit?

Täh?


Thaimaassa asuva suomalaismies, puhuu mielellään panemisistaan, osallistuu innokkaasti älykkyyttä koskeviin keskusteluihin, joissa kehuu mielellään lapsiaan.
Kyllä sieltä Raspu rapsuttamatta löytyy.

Tapani Kansalainen
Seuraa 
Viestejä2900
Liittynyt13.7.2018

wisti kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mä oon huolissani pojasta.
Sil on paljo kapasiteettia, liikaa.
Tytär on alle 3 vuotias ja osaa thaikkukirjaimet ja latinalaiset. Ei lue viel mut tunnistaa kirjotettuja sanoja.

Olet siis Raspu, Zorbas jne. Kehuit Zorbasta vaihdettuasi nimimerkkiä. Miksi kehuit?

Täh?


Thaimaassa asuva suomalaismies, puhuu mielellään panemisistaan, osallistuu innokkaasti älykkyyttä koskeviin keskusteluihin, joissa kehuu mielellään lapsiaan.
Kyllä sieltä Raspu rapsuttamatta löytyy.

Ei kai se mikään salaisuus ollu?

MooM
Seuraa 
Viestejä7383
Liittynyt29.6.2012

wisti kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
wisti kirjoitti:
Tapani Kansalainen kirjoitti:
Mä oon huolissani pojasta.
Sil on paljo kapasiteettia, liikaa.
Tytär on alle 3 vuotias ja osaa thaikkukirjaimet ja latinalaiset. Ei lue viel mut tunnistaa kirjotettuja sanoja.

Olet siis Raspu, Zorbas jne. Kehuit Zorbasta vaihdettuasi nimimerkkiä. Miksi kehuit?

Täh?


Thaimaassa asuva suomalaismies, puhuu mielellään panemisistaan, osallistuu innokkaasti älykkyyttä koskeviin keskusteluihin, joissa kehuu mielellään lapsiaan.
Kyllä sieltä Raspu rapsuttamatta löytyy.

Ei kai tuosta ole mitään epäselvyyttä ollutkaan. Jo ihan ensimmäisissä Tapanin viesteissä käytettiin sanaa "jannu", joka ainakin minullla yhdisti viestin heti henkilön aiempiin nimimerkkeihin. Muutaman viestin jälkeen ei ollut mitään epävarmuutta.  Eikä kai ollut tarkoituskaan, ei Samikoku ole niin yksinkertainen, että luulisi hämäyksen onnistuvan noin vaan tyyliä muuttamatta.

Sinänsä nimimerkkien (vapaaehtoinen) muuttelu on imho typerää.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4591
Liittynyt16.1.2016

mdmx kirjoitti:
Äly (IQ) sinällään varmasti on geeneissä ensisijasesti ilman pahoja laiminlyöntejä, ja aika hyvin mitattavissa kuviopäättelytesteillä.

Ai ne KUVIOTKIN on geenistä?

Lainaus:
”Perimä osoittaa meille pohjapiirroksen, rajojen paikan. Ympäristöstä kuitenkin riippuu, millaiseksi ihminen niiden sisällä kehittyy

Ympäristöhän lähes määrää millaiseksi ihminen kehittyy. Mutta nyt ei puhuta enää IQ:sta.

"Sama pätee älykkyyteen. Esimerkiksi jodin puutos lapsuudessa liittyy matalaan älykkyysosamäärään, ja kehittyvissä maissa vajeen paikkaaminen on parantanut kognitiivisia kykyjä.

Kaikki äo:ta säätävät seikat eivät ole ilmeisiä. Hyväksikäyttö- ja laiminlyöntitapauksia lukuunottamatta kaksostutkimukset osoittavat, että perheympäristö vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin hyvin vähän. Siksi Plomin arvelee, että kasvatustyyli vaikuttaa älyyn vähemmän kuin sattuma."

Kognitiiviset kyvyt on ehkä vähän harhaajohtava termi jota kirjoituksessa käytetään kun puhutaan älykkyydestä. 'Yleinen kognitiivinen kyvykkyys' on kai psykologiassa käytettävä termi joka tarkoittaa käytännössä älykkyyttä. Kognitiiviset toiminnot on sitten asia erikseen, ne on opittavia asioita eli riippuu täysin kasvuympäristöstä.

Äly asettaa rajat kognitiivisille toiminnoille, siinä missä perimä asettaa rajat älylle. Älyn tapauksessa perimällä on paljon isompi  merkitys, kognitiivisien toimintojen kehittymisen kanssa taas kasvatuksella ja ympäristöllä. Älykäs tietysti oppii nopeammin eikä rajat tule niin nopeasti vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitio


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykkyyden-paivan-1-10-kunniaksi-psykologiantutkimuksen-heritabiliteettihuijaus

"

tiistai, 17. helmikuu 2015

"Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!

Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi teknisen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellutusalaa on Helsingin ylipoiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, eri-tyisesti ”älykkyystutkimukseen”,joihin se ei lainkaan sovellu,koska siinä tutkittavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.

Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo.

Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= keskinäisen lisääntymismahdolli-suuden omaavassa lajin yksilöiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristössä: saman männynsiemenkannan selluloosakuidun pituuden heritabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa. Heritabiliteetti EI nimittäin väitä, että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEE-NISTÄ, eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suhteessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta mitään ehdotonta ylipäätään.

Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0,  jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua kyseisessä populaatiossa, eli sitä ei voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua, että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö, jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in,  jos ominaisuus on vielä sellainen, ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri.

Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riippumatta mistään "biologiasta" (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symbolikielen kommunikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty "älykkyys" on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi "aivojen"!) ominaisuus!

Joku saattaa katsoa, että minä vain "jauhan paskaa" ja ”omia luulojani muiden luule-misista”, miten he muka "saattaisivat käsittää väärin" kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistettavalta (mm. tämän takia?) keskustelupalstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissä.

Noista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin kysyä, että millaisia tumpeloita ja poropeukaloita ne TAVALLISET RIVIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin "huippu"...!
...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat