Sähköautoja nopeammin yleistyvät ladattavat hybridit. Kuva: Getty Images
Sähköautoja nopeammin yleistyvät ladattavat hybridit. Kuva: Getty Images

Suurimmat vaarat aiheuttaa ihminen itse. 

Siivosin kotona kirjapinoja. Käteen osui todellinen helmi, professori Osmo A. Wiion puoli vuosisataa vanha opus Tieteen eturintamasta.

Kirjassa kurotetaan reippaasti teknologian tulevaisuuteen. Wiio muun muassa ennustaa, että vuoteen 2000 mennessä sähköautot melkoisen suurella varmuudella korvaavat bensiinillä ja öljyllä käyvät autot.

Pieleen meni ja pahasti. Vallankumous on vielä tekemättä. Sähköä päin toki mennään, mutta etanan vauhtia.

Tilastoista voi päätellä, että tiikerin loikkaa saadaan odottaa vielä tovi. Jos ei ihmeitä tapahdu, liikenne Suomessa muuttuu vuoteen 2030 mennessä vain vähän. Sähköautot yleistyvät, mutta polttomoottorien voimalla körötellään vielä kauan.

Hiljattain uutisoitiin, että Suomen teillä liikkuu jo yli 11 000 ilmastoystävällistä sähköautoa. Se ei pidä täysin paikkaansa. Suurin osa on hybridejä, joilla voi ajella pelkällä sähköllä joitakin kymmeniä kilometrejä ennen kuin tarvitaan polttomoottoria. Käytännössä nykyhybridit ovat vanhan tekniikan jatkeita. Päästöt jäävät minimaalisiksi vain, jos autoilija jaksaa ladata hybridiään.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoite on, että vuonna 2030 Suomessa olisi vähintään 250 000 sähköautoa. Hyvä pyrkimys, mutta tuskin tulee toteutumaan.

Suosiota syö hinta. Suurten valmistuskustannusten takia sähköautosta ei voi ennustaa myyntihittiä vielä ensi vuonnakaan. Ei vaikka ostokseen saisi tuhansien eurojen tuen.

Toinen syy on uskonpuute: polttomoottoria pidetään luotettavampana. Moni autoilija kokee yhä, ettei akkujen teho riitä, jos etäisyydet ovat näin pitkiä kuin meillä.

Sähköistymistä isompi muutos näyttää tapahtuvan polttomoottoreissa. Dieselit menettävät osuuttaan bensiinikoneille. Niiden alamäkeä vauhdittaa huono maine typpipäästelijänä. Uusimmissa malleissa pulma on tosin jo ratkaistu.

Jos dieselit katoavat, liikenteen päästöjen pitäminen kurissa voi vaikeutua. Diesel tupruttelee hiilidioksidia noin 15 prosenttia vähemmän kuin bensiinikone. Biodieselillä tankattu menopeli on sitäkin vähäpäästöisempi.

On hyvä muistaa, ettei edes täyssähköinen autoilu ole aina päästötöntä. Paljon on kiinni siitä, millä sähkö on tehty. Sähköautoa voi kutsua hyvillä mielin nollapäästöiseksi vasta, jos sitä liikuttava sähkö on tuotettu pelkästään uusiutuvalla energialla.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (3)

Sakari
Liittynyt14.12.2013
Viestejä5

Täysin sähköisesti liikkuvien autojen yleistymiseen n. vuosikymmenen aikajänteellä en usko. Eivätkä ne akkutuotannon ympäristövaikutusten vuoksi taida edes vähentää ympäristökuormituksen ongelmia. Jostain syystä biokaasua ei juurikaan mainita vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Olisi hyvin mielenkiintoista saada asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa mahdollisuuksista biokaasun tuotantoon ja käyttöön autojen polttoaineena. Olen ymmärtänyt, että bensiinikäyttöisten autojen muuttaminen kaasukäyttöisiksi olisi varsin kustannustehokas mahdollisuus. Biokaasuun siirtymisellä olisi ilmeisesti myös vaikutusta liikenteen kotimaisuusasteen nostamiseen.

1Pena

Sähköautojen hypetys on hyvä esimerkki poliittisesta propagandasta, missä poliitikot ravistavat komeita tavotteita hihasta ymmärtämättä koko asiasta, sen toteuttamiskelpoisuudesta, kustannuksista, hyödyistä tai kokonaisvaikutuksista hölkäsen pöläystä. Näitä esimerkkejä löytyy laidasta laitaan mm. tuulivoima, aurinkovoima, ydinvoimasta luopuminen, luomuruoka ja ne pari todella isoa juttua, mistä ei saa olla eri mieltä.…

Kaapelijehu
Liittynyt13.4.2009
Viestejä390

Sähköautoissa on monia hyviä puolia, parempi hyötysuhde, vääntökäyrä on aina suora viiva jne. Mutta itse pidän suurimpana ongelmana kuluttajan kannalta akkujen kestoikää, etenkin ajallista kestoikää. Litiom-Ioni akku kestää noin 1000 latausta ja kun nykyisten sähköautojen tyypillinen käyttömatka on noin 300-400 km, niin teoriassa akuilla pääsee 300 000-400 000 km, mikä sinänsä on ihan hyvä arvo. Mutta akut vanhenevat ja käytännössä ne pitänee vaihtaa noin 10-vuoden kuluessa, akkujen tulisi ainakin kestää auton kestoiän noin 15-20 vuotta. Lisäksi akut maksavat ja tekevät sähköautosta aika kalliin tavalliselle kuluttajalle ja sitä kalleutta vielä korostaa se, että auto todennäköisesti romutetaan ennenaikaisesti akkujen vanhenemisen takia. Lisäksi akkujen kestoikään vaikuttaa myös se miten akkuja on käytännössä ladattu, vääränlaisella lataamisella voin akun kestoikä laskea roimeasti. Sanalla sanoen, käytetyllä sähköautolla tuskin on paljoakaan myyntiarvoa. Lisäksi yhtenä ongelmana on litiumin riittävyys maapallolla. Myös käyttömatka saisi olla pidempi tai ainakin latauspisteverkoston tulisi olla tiheä ja ulottua koko maahan. Akkuteknologian kehittymistä kovasti toivon.

Kaapelijehu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto