Stirlingmoottori ja muurinpannu
Stirlingmoottori ja muurinpannu
/tiede.fi/s3fs-public/discussion_topic_image/stirling_1.jpg?itok=KiNfDkJD)
Kesän grillijuhlat on osaltani hiipuneet. Muurinpohjalle ei juuri löydy käyttöä paistamisessa. Mielessä pyöri mahdollisuus sen uusiokäytöstä. Kuvassa näkyykin stirligmoottorin ymppääminen muurinpohjan päälle. Sopivalla lämpöä kestävällä tiivisteellä, ja kiinnityslinkuilla moottoriosan voisi myös irroittaa muurinpohjasta.
Ilmamassaa siirtävä mäntä on puusta. Halkaisija 30 cm. Iskupituus 4 cm.
Työsylinteri mäntineen, halkaisija 8 cm. Iskupituus 13,3 cm.
Kuuman ja kylmän puolen ilman lämpötilat vaihtelee esim. välillä 150°C - 50°C.
Painevaihtelu 1,55 - 1,18 baaria
Kuvasta puuttuvat jäähdytysveden letkut, samoin tulipesän piippu.
Muurinpohja on valurautaa, joten ikävää pellin vääntyilyä ei ilmene. Sylinterikaasuna olisi ilma, näin pieniä vuotoja ei tarvitsisi huomioida.
Mitä kaikkea kuvatunlaisen moottorin teossa on huomioitava, ja onko konstruktion lähtöarvot järkeviä? (Sain alustavissa laskuissa työmännän max. työnnöksi 156 N, joka oli varsin suuri.)
Jos ei tarvitsisi tuon jäähdytysveden kanssa temppuilla, niin moinen laite pienellä generaattorilla lataisi kätevästi puhelimet laavumajoituksessa.
Voipi olla vähän haastava roudattava sinne laavulle, jos pidemmälle pitää mennä. Jos ihan vaan repun kanssa on liikenteessä niin parin ampeeritunnin power pack saattaisi olla hitusen kätevämpi värkki jos ei tarvitse muuta kuin luuriin virtaa. Muuten kyllä hieno peli, ja onhan se muurinpohjapannukin kiva olla laavulla mukana jos rupeaa lettujakin tekemään mieli paistaa :)
Gentlemen, start polishing your tin foil hats!
Käsittääkseni tässä mittakaavassa kyseisellä lämpövoimalalla lähinnä leikkkikaluarvoa. Tuo kännykän lataamiseen saatava käytännön sähköntuotantokin epäillyttää.
Toisaalta jos tykkää askallella jotain niin ihan OK suunnitelma.
Itseäni kiinnostaisi ratkaisu jonka avulla puun poltolla voisi tuottaa tuollaiset 1-2kw sähköä sähköttömän mökin talvitarpeisiin. Sellaisia ei kuitenkaan tunnu löytyvän, vai tietääkö joku moisista?
When an educated, influential person tweets something he knows is a lie, he is announcing his contempt for the general public. He’s saying he considers you so stupid that you’ll believe the lie.
Andrew Stroehlein
Muurinpohjan lämmitys on ollut nestekaasulämmitteinen. Lämpöteho on useita kilowatteja. Mikään ei estä käyttämästä klapeja lämmitykseen. Muurinpohja on halkaisijaltaan puolimetrinen, joten ilmamassaa siirtävä mäntä voisi olla halkaisijaltaan isompikin kuin tuo aloituksessa oleva 30 cm. Koska termodynamiikan ja kaasun lämmönsiirtonopeuksien tietämys tuotti vaikeuksia, en pystynyt päättelemään saatavaa tehoa. Tuossa esimerkissä kuuman puolen kaasun lämpötila oli oletettu vain 150°C. Korkeampiinkin lukemiin päästäneen.
Kuvassa olevassa laskentataulukossa yritin selvittää itselleni Ilmamassaa siirtävän männän ja työmännän tilavuuksien suhdetta. Yritys kariutui tietämyksen puutteeseen. Toiveikkaana jäin odottamaan vastauksia, jotka vaativat varsin paljon laskentaa ja vaivannäköä.
Jenne Käpylehto voisi auttaa; http://jannekapylehto.fi/
Tarvitsetko 1-2kw hetkellisesti vai koko ajan? Vaikuttaa aika paljon tämä.
Mistäkö tuota energian tuottoa voisi hahmottaa? Ehkä pitäisi tehdä arvaus toteutuvasta kierrosnopeudesta. Esimerkiksi kierrosnopeus olisi 60r/min. Tällöin 60*0,0028 m^3 ilmaa lämpiäisi 100°C minuutissa. Eli noin 10 m^3/h.
Tarvittaessa :).
Hetkellisesti saan sen tietysti jo nyt akuista joita ladataan aurinkopaneeleilla tai aggregaatista. Haluaisin kuitenkin tuottaa kaiken tarvittavan sähkön muulla kun aggregaatilla tai tuulivoimalla talvisaikaan. Toki myös kesällä, pitkän tähtäimen tavoite ladata vaikka sähköauton akut viikon mökkiloman aikana ilmaissähköllä. Puuta on käytössä rajattomasti ja puun pilkkominen meditatiivista ja mukavaa hommaa.
When an educated, influential person tweets something he knows is a lie, he is announcing his contempt for the general public. He’s saying he considers you so stupid that you’ll believe the lie.
Andrew Stroehlein
Isoja määriä sähköä ei taida mökkiolosuhteissa puusta saada muuta kuin puukaasuttimella, eli häkäpönttö agrekaattiin ja menoksi. En tiedä olisiko aggrekaatin kuunteleminen sitten kovin meditatiivinen kokemus. Jos on akusto niin eihän sen tarvitse käydä kuin tunti-pari päivässä tms.
Pieniä määriä sähköä olen tehnyt peltier-elementeillä, lähinnä puhelimen akun latausta yms, näitä laitteitahan saa jo nykyään ostettunakin.
Puuenergiassa jää kesällä hyötysuhde huonoksi, talvella saisi ehkä lämpönä hyödynnettyä muuten häviöiksi menevää.
Stirlingmoottori ottaa varsin ison tilan. Pihalla 60 cm halkaisijan omaava tynnyri ei kuitenkaan niin hurjan näköinen vielä ole. Ilmamassaa siirtävän männän halkaisijan ollessa 60 cm, se vaatii toki järeän laakeriston vauhtipyörineen tällä rakenteella.
Tuon kilowatin saanee sillä irti. Niin, tämä on vain minun arvailuja. Jos lähtöoletukseni eivät ole täysin pielessä, niin kasvattamalla kaasun siirtomännän kokoa 60 cm:iin ja oletusta kuuman puolen lämpötilaksi 200°C . Tällöin kuuman ja kylmän puolen tilavuusvirta 60r/min kierrosnopeudella olisi 41 m^3/h. Tämän ilmamassan kuumentaminen 150°C vaatii 2,2kWh. Stirlingmoottorilla on varsin hyvä hyötysuhde, ja tuosta saisi ehkä talteen 1kWh. Niin, tämä on vain spekulointia vailla todellista asiantuntemusta.
https://forgreenheat.blogspot.com/2018/07/a-micro-chp-pellet-unit-makes-...
Tämä ei taida olla tarkoitettu laavulle kannettavaksi.
Peltiereitä olen itsekin kokeillut. Ne vaativat tehokkaan (mieluiten neste-)jäähdytyksen jotta niistä saa järkevästi sähköä ulos ja tehot jäävät joka tapauksessa pieniksi. Valmiit laitteet ovat myös aika kalliita.
Häkäpönttö/polttomoottori ei kovin paljon innosta juuri melun takia ja myös siksi että se käsittääkseni asettaa aika korkeita vaatimuksia puun laadulle jotta kaasua saadaan riittävästi.
Hyötysuhteella ei sinänsä ole merkitystä kun vaihtoehtona on käytännössä puun mätäneminen metsään.
Mutta on aika hassua että esimerkiksi generaattoreihin liitettyjä höyrykoneita ei ole saatavissa, vaikka höyrykone on periaatteessa yksinkertainen ja tehontuotannoltaan ihan hyvä. Myös tuo stirling on yksi vaihtoehto, mutta niitäkään ei näytä olevan kaupallistettuina sähköntuotantoon.
Olen joskus pyöritellyt mielessäni ajatusta varaavasta takasta, joka tuottaisi sivutuotteena sähköä joko peltiereillä tai sitten höyry/stirlingillä. Takalla lämmitettäisiin mökkiä normaaliin tapaan mutta osa lämmöstä käytettäisiin sähkön tuotantoon. Tämä tehostaisi hyötysuhdetta ja olisi käytännöllistä nimen omaan talvisaikaan, kun mökkiä muutenkin pitää lämmittää (kesällä sähkö hoituu joka tapauksessa paneeleilla). KOskahan joku takkavalmistaja tällaiseen tarttuisi, tarvetta luulisi off-grid -käytössä olevan.
When an educated, influential person tweets something he knows is a lie, he is announcing his contempt for the general public. He’s saying he considers you so stupid that you’ll believe the lie.
Andrew Stroehlein
Oheisella videolla Philipsin stirling generaattori 50-luvun alusta. Tätä myytiin ilmeisesti noin 150 kpl.
Teho 200w.
Tuo varmaan toimii bensalla tai kaasulla mutta ei kai se puulle vaatisi kuin tulipesän ja savupiipun lisäksi.
https://www.youtube.com/watch?v=aG4H_KT4L7I
Armeijan maastoharjoituksissa kamina kulki teltan ja valaistustarvikelaatikon kera. Monesti pohdin mahdollisuutta ympätä stirlingmoottori kaminan päälle. Näin ledivalaistukseen riittäisi tehoja, kuten myös kännykän lataamiseen. Tätäkin on ehkä kokeiltu, ehkä ei?
Pihapiiriin laite sopii hyvin. Iltaa istuessa voisi vieraiden kanssa keskustella kuumailmakoneen sielunelämästä, jos ei muuta tule mieleen.