Sivut

Kommentit (47)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Mutta tärkein kysymys on tekemättä. Onko tunnollisten tilaajien keskimääräinen älykkyysosamaarä noussut vai laskenut tämän kadon aikana?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Yoken Suru
Seuraa 
Viestejä426

Kun kilpailijoita ovat pääosin internetin populistisimmat lähteet, niin saattaisi kuvitella, että ne jäljellejääneet lukijat ovat keskimäärin kiinnostuneempia juuri tieteen asioista.

Siksipä voi olla, että juuri tämä lehteätilaaava tai ostava "kova ydin" on myös sisällön suhteen vaativampaa. Näin tulee keskimääräinen lukijan antama arvosana heikommaksi, lehden absoluuttisen laadun silti heikentymättä.

Terävöittäkää siis linjaa enemmän kovan tieteen suuntaan, onnistuuko?

Täällä nettikeskustelupalstalla ilmiö näkyy äärevöitymisenä. Kaikki keskustelut ajautuvat tilanteeseen jossa poteroihinsa kaivautuneet jermut ampuvat kaikkea mitä näkyy, solvausten säestämänä. Kuten sodissakin, puolenvaihto ei enää tule kysymykseen, kunhan tapetaan aikaa ja yritetään vahingoittaa "vihollisia" - tai päinvastoin.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

MrKAT kirjoitti:
Tiede-lehden levikki laski 11,8% vuodesta 2013 vuoteen 2014. Levikki on nyt 50 773. Irtonumeroiden osuus on vain 1 314 eli parisen prosenttia.
Samaan aikaan Tieteen Kuvalehden levikki nousi 7,6% ollen nyt 39 010. Sen Historia version levikki nousi 15,4%.
Aku Ankan levikki laski 12,4% ja Mikrobitin (MB) levikki suorastaan romahtanut 31,1%.Digilehdet voi näyttää jopa +200% kasvuua mutta kun katsoo levikkiä 20 kpl tms niin tosi kitkuista,niillä tilauksilla ei Suomessa elä kuin korkeintaan HS jotenkin.

Lähde (Vinkki Sanna Ukkolalta YLEn blogistansa):
http://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2015/04/Levikkitilasto2014.pdf


Mitenkähän se levikki tämän jälkeen on kehittynyt?

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä7802

Ei taida enää missään näkyä nykyiset levikit?

Riikosen kommentti yllä laittoi ajattelemaan. On varmaan niin, että massoista puhuttaessa on oikea valinta ottaa tieteen valtavirran näkemykset ja esitellä niitä? Luultavimmin. Tämän miinuspuolena lukijoista tulee mukatietäviä mulkvisteja. Koska he luulevat asioiden olevan niin kuin konsensus on. Näinhän missään asia nimenomaan ei ole, vaan se tieteenteon kannalta aidosti kiinnostava tapahtuu rajapinnoilla, joissa kukaan ei osaa kunnolla hahmottaa kokonaisuuksia vaan joutuu hapuilemaan puolisokeana eteenpäin. Cutting edge. Ja tieteentekijän kannalta kaikki muu on tylsää.

Tosin vahtoehto on taasen hyvin vaikeaa tasapainottelua ja sulkee hyvin helposti ulos monia lukijaryhmiä. Vaikkapa lukiolaiset, jotka ensi kertaa kuulevat kvanttimekaniikasta, niin ei heille ole se kiinnostuksen kohde mikään tieteen eturintaman hapuilu, vaan ihmettely siitä mitä ymmärrettiin jo sata vuotta sitten.

Onko maailmalla tiedelehtiä, jotka konsensuksen sijaan pyrkisivät luomaan laajaa kuvaa?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat