Sivut

Kommentit (58)

-:)lauri
siouxeyesighed legion
-:)lauri : huomannet, että kyse ei ole vain sinun argumentointisi kritisoinnista, vaikka, kiistatta, paljolti myös siitä. Kyse on tämänkin ketjun aiheena olleesta keskustelusta, johon sinä olet ollut paljon osallisena.

Mitä pyyntöösi tulee, pahoittelen, mutta minulla ei ole, paitsi enempää aikaa muilta kiireiltäni, juurikaan nettiaikaa, ei etenkään tuhlattavaksi ketjujen läpikäymiseen. Olosuhteet siihen ovat juuri nyt (ja varmasti vielä pitkään) erittäin huonot. En ole tarkoituksellisesti vääristänyt sanomisiasi, olen päinvastoin ottanut kontekstia mukaan, silloin kuin se on ollut tarpeen. Usein sanomiesi irroittaminen alkuperäisketjusta ei kuitenkaan vaikuta niihin mitenkään, siksi "atomistisina" ne siellä leijuvat (esim. "Tiede on arvovapaata").

Kaikille : pahoittelen vielä niitä muotoiluvirheitä, jotka ovat jääneet huomaamatta, mutta minulla ei ole aikaa etsiä ja korjata niitä, jotka eivät heti pistä silmään.




On sinulla kuitenkin ollut aikaa kritisoida mielikuvitelmiasi minusta. Se leinee tullut kaikille selväksi. Mielestäni olisi mielenkiintoista kerrata asiayhteydet, joissa olen kommenttini ilmaissut, mutta tyytynen kaiketi kunnioittamaan puutteellista aikaasi, joka näyttänee olevan myös aika valikoivaa.

1.
siouxeyesighed legion

enempää aikaa

Oletetaan hypoteettinen tilanne, jossa on eräs toimija, "Outi Opiskelija", joka on ihan helvetin köyhä. Talven tullen tulee myös kylmä ja Outi päÄttää ostaa vähillä rahoillaan lämpimän takin. Hieno, hyvä, kestävä ja lämmin takki on hyvä sijoitus, mutta myös ihan törkeän kallis.

Tämän takin omistaminen ei kuitenkaan tee Outista yhtään aiempaa rikkaampaa, niinpä toinen taloudellinen toimija, "Veli Veronmaksaja", kysyessään myöhemmin rahattomalta Outilta, miten niin tämä muka on köyhä, onhan hänellä varaa takkiinkin, sortuu päÄttelyvirheeseen, sillä rahan meno vähistä rahoista ei kasvata niiden määrää jatkossa, vaan seuraavan kaavan mukaisesti

Vähän rahaa
- rahaa
= todella vähän rahaa

Outilla on vielä vähemmän rahaa, kuin hänellä olisi, jos hän ei olisi takkia ostanut.

Allegorisesti : se, että kirjoitin tuon viestin, ei mitenkään lisÄnnyt aikaani, jota ennenstäÄn oli vähän, vaan nyt sitä on vielä vähemmän.

2.

siouxeyesighed legion
nettiaikaa

Tarkoitan tätä todella. Itsestäni riippumattomista tai enimmäkseen ja suoraan riippumattomista syistä minulla on esimerkiksi tällä viikolla n. 15 minuuttia nettiaikaa - yhteensä. Noiden viestien kaivaminen ketjuista vie paljon enemmän aikaa, ainakin minulta, kerralla.

Pyyntösi toteuttaminen ei siis täten ole mahdollisuuksieni rajoissa. Sen sijaan, viestissäni olen maininnut erikseen ketjuja, joista olen sinua lainaillut tai joissa keskustelua on käyty, kai kolme ketjua ja ainakin melkein kaikkien lainausten tulisi löytyä niistä.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
siouxeyesighed legion
-:)lauri
siouxeyesighed legion
-:)lauri : huomannet, että kyse ei ole vain sinun argumentointisi kritisoinnista, vaikka, kiistatta, paljolti myös siitä. Kyse on tämänkin ketjun aiheena olleesta keskustelusta, johon sinä olet ollut paljon osallisena.

Mitä pyyntöösi tulee, pahoittelen, mutta minulla ei ole, paitsi enempää aikaa muilta kiireiltäni, juurikaan nettiaikaa, ei etenkään tuhlattavaksi ketjujen läpikäymiseen. Olosuhteet siihen ovat juuri nyt (ja varmasti vielä pitkään) erittäin huonot. En ole tarkoituksellisesti vääristänyt sanomisiasi, olen päinvastoin ottanut kontekstia mukaan, silloin kuin se on ollut tarpeen. Usein sanomiesi irroittaminen alkuperäisketjusta ei kuitenkaan vaikuta niihin mitenkään, siksi "atomistisina" ne siellä leijuvat (esim. "Tiede on arvovapaata").

Kaikille : pahoittelen vielä niitä muotoiluvirheitä, jotka ovat jääneet huomaamatta, mutta minulla ei ole aikaa etsiä ja korjata niitä, jotka eivät heti pistä silmään.




On sinulla kuitenkin ollut aikaa kritisoida mielikuvitelmiasi minusta. Se leinee tullut kaikille selväksi. Mielestäni olisi mielenkiintoista kerrata asiayhteydet, joissa olen kommenttini ilmaissut, mutta tyytynen kaiketi kunnioittamaan puutteellista aikaasi, joka näyttänee olevan myös aika valikoivaa.

1.
siouxeyesighed legion

enempää aikaa

Oletetaan hypoteettinen tilanne, jossa on eräs toimija, "Outi Opiskelija", joka on ihan helvetin köyhä. Talven tullen tulee myös kylmä ja Outi päÄttää ostaa vähillä rahoillaan lämpimän takin. Hieno, hyvä, kestävä ja lämmin takki on hyvä sijoitus, mutta myös ihan törkeän kallis.

Tämän takin omistaminen ei kuitenkaan tee Outista yhtään aiempaa rikkaampaa, niinpä toinen taloudellinen toimija, "Veli Veronmaksaja", kysyessään myöhemmin rahattomalta Outilta, miten niin tämä muka on köyhä, onhan hänellä varaa takkiinkin, sortuu päÄttelyvirheeseen, sillä rahan meno vähistä rahoista ei kasvata niiden määrää jatkossa, vaan seuraavan kaavan mukaisesti

Vähän rahaa
- rahaa
= todella vähän rahaa

Outilla on vielä vähemmän rahaa, kuin hänellä olisi, jos hän ei olisi takkia ostanut.

Allegorisesti : se, että kirjoitin tuon viestin, ei mitenkään lisÄnnyt aikaani, jota ennenstäÄn oli vähän, vaan nyt sitä on vielä vähemmän.

2.

siouxeyesighed legion
nettiaikaa

Tarkoitan tätä todella. Itsestäni riippumattomista tai enimmäkseen ja suoraan riippumattomista syistä minulla on esimerkiksi tällä viikolla n. 15 minuuttia nettiaikaa - yhteensä. Noiden viestien kaivaminen ketjuista vie paljon enemmän aikaa, ainakin minulta, kerralla.

Pyyntösi toteuttaminen ei siis täten ole mahdollisuuksieni rajoissa. Sen sijaan, viestissäni olen maininnut erikseen ketjuja, joista olen sinua lainaillut tai joissa keskustelua on käyty, kai kolme ketjua ja ainakin melkein kaikkien lainausten tulisi löytyä niistä.

Elämä on toisinaan rankkaa. Yritä pärjäillä.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiitokset siouxeyesighed legionille pitkästä ja mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Tätä piti kommentoida jo aiemmin, mutta ei saanut aikaiseksi. On vaivattomampaa kirjoitella yhden ja kahden rivin kommentteja.

Huomiot ja esimerkit erilaisista keskustelutaktiikoista, kirjoittajalle muodostuvasta statuksesta ja statuksen käytöstä keskusteluissa olivat osuvia, mutta ovatko ne lopultakaan kovin olennaisia? Kirjoittaja ei tietenkään pääse nettifoorumilla eroon omasta koulutuksestaan, asemastaan tai persoonansa piirteistä. Itse pitäisin niitä lähinnä mausteina, jotka voivat lisätä tai vähentää tekstin mielenkiintoa, tehdä siitä helpommin tai vaikeammin nieltävää. Esimerkiksi se, että siouxeyesighed legion on kirjoituksissaan ylimielinen, joskus avoimen halveksiva ja (tahallisen?) ilkeä opponoijilleen, ovat mausteita joita en pidä lainkaan hyvinä. Mutta se on kuitenkin toisarvoista sen rinnalla, että kirjoituksissa on mielestäni myös tärkeää tiedollista sisältöä. Ikävää on, jos kiinnostavat aiheet menevät muutamien nimimerkkien välisiksi nokitteluiksi ja päähänlyöntikisoiksi. Hetken aikaa sitä voi olla mielenkiintoista seurata, mutta niistä harvoin oppii mitään. (Tosin joskus hauskoja ilmaisuja, joita voi käyttää itse muissa yhteyksissä "Viestiesi perusteella olet anussilmäisen nettiääliöyden komppressoituma.")

Weinberg ja reduktionismi. Fyysikkona Weinberg edustaa alaa, jossa reduktionistiset selitykset läpäisevät oikeastaan koko tieteenalan. Havaintojen, toistettavien eksperimentien ja matemaattisten mallien keskinäinen ristiriidattomuus on kivijalka, josta Weinbergin ei nähdäkseni tarvitse perääntyä minkään tieteenfilosofisen, -sosiologisen tai hermeneuttisen argumentin edessä.

Kyse kiistoissa taitaa olla usein siinä, mitä objektiivisuudella tarkoitetaan. Luonnontieteillä on omat objektiivisuuskriteerinsä, jotka ovat kulttuuriin sidottuja ja ihmisen keksimiä alusta loppuun. Sitä ei kukaan kiistä. Niitä arvostetaan, koska ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi varmentamaan tietoa. Siis että voidaan sanoa jonkin asian olevan totta ilman lainausmerkkejä. Sitä voi nimittää halutessaan tiede-uskonnoksi. Eikä siinä mitään. Luonnontieteelliset selitysmallit ja -tavat voivat olla ihmisellä uskonnon kaltaisessa asemassa, niin kuin moni muukin asia. Mutta jos tällä perusteella luonnontieteen substanssit eivät olekaan enää tietoa vaan "tietoa", joka on samalla viivalla minkä tahansa uskomusten kanssa, niin sellaisia juttuja en ota enää vakavasti.

Ymmärrän hyvin Weinbergin halua markkinoida reduktionismia myös fysiikan ulkopuolelle kuten biologiaan, psykologiaa ja yhteiskuntatieteisiin. Kun se toimii loistavasti fysiikassa, niin miksei sitä voisi soveltaa myös muualla? Minä en ainakaan keksi hyvää syytä torjua reduktionismia kuin jotain saatanaa. Vaarana toki on "laiska reduktionismi" (Neonomiden käyttämä termi), joka vetelee mutkat surutta suoriksi. Mutta se on vain huonoa tutkimusta, joka ajan myötä korvautuu uudella ja tarkemmalla.

Hermeneutiikasta vielä. Jos se johtaa asioiden tarkempaan ja parempaan ymmärtämiseen, niin hyvä. Hermeneutiikka-usko voi myös olla haitallista, jos kehän pyörittämistä ei jossain vaiheessa lopeta. En ole lainkaan vakuuttunut, että loputtomat tulkinnan uudelleentulkinnat toisivat jotain oleellista uutta tietoa. Enneminkin jotain itseensä sulkeutuvaa abstraktia puuhastelua, jonka yhteydet arkitodellisuuteen ovat kaukaisia.

Lobotomia sai Nobel -palkinnon. Objektiivisesti katsottuna toimenpide varmasti poisti monien potilaiden oireet, mutta siinä sivussa myös muun aivotoiminnan, kuten älykkyyden ja joskus hengenkin. Tieteellisessä tutkimuksessa voi olla täysin objektiivinen jonkun tietyn asian suhteen, mutta jos ei huomioi muita seikkoja, lopputulos voi olla huono tai kokonaisuuden kannalta epätosi. Joskus eettiset kysymyksetkin on otettava huomioon jo tutkimusvaiheessa.

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231

Tarkoitukseni oli tarttua näihin kahteen siouxeyesighed legionin pitkään postaukseen jo aiemmin, mutta niiden ansaitsemaa aikaa ei vain ole ollut eikä ole oikeastaan nytkään, mutta tämä esitys kelvatkoon. Tähän keskusteluun liittyvät elimellisesti myös ketjut ”Nainen haluaa tuntea olevansa prinsessa?” ja ”ID, Dawkins ja Midgley”, joihin viittaan epäsuorasti.

Seuraava kriittinen kommentointi kohdistuu ilmeisesti suoraan Lewontiniin, eikä siouxeyesighed legioniin, jonka tulkintaa on seuraavaksi käsittelemässäni osuudessa ymmärtääkseni niukasti.

siouxeyesighed legion
Lewontin käyttää hyvin valaisevaa esimerkkiä, humane genome sequencing projectia. On tietysti totta, että atomistiseen selittämiseen uskova ideologinen scientismi, jonka mukaan ihminen on selitetty, kun ihmisen DNA on selvitetty, on vaikuttava tekijä innostuksessa propagoida tätä projektia, projektia, joka syö uskomattomat määrät rahaa. (…) Onnistuakseen saamaan rahoitusta on esim. Human genome sequency projectin luotava uskoa siihen, että se tuottaa tuloksia käytännön elämässä. (…) Lewontin kertoo kolmen sosiaalitieteilijän erikseen arvioineen, että Human genome sequency projectin merkitys ei ole niinkään siinä, antaako se meille jotakin valaisevaa biologista tietoa, kuin siinä, että se vahvistaa biologista determinismiä. Totta puhuen, vaikka genomista on jo selvitetty suuria osia ja tiettyjä ”taudinaiheuttajageenejä” on eristetty, varsinaiset vaikutukset, lääketerapiat yms. antavat odottaa tulemistaan. Syöpää hoidetan yhä menetelmin, jotka olivat olemassa ennen genomikartoitusta. Antibiootit keksimisen kanssa biologisella teorialla ei ollut oikeastaan mitään tekemistä. Lääketieteellinen hoito on hyötynyt hyvin vähän humane genome sequency projectista ja on hyviä syitä uskoa, ettei jatkossakaan tulla saamaan suurta hyötyä. Tämä johtuu ensinnäkin genomin polymorfisuudesta, ”the final catalogue of ”the” human DNA sequence will be mosaic of some hypothetical average person corresponding to no one [and it] will contain, unknown to its producers, some fatally misspelled sequences which code for defective proteins or no protein at all. The only way to know whether the standard sequence is... the code of the defective gene is to sequence the same part of the genome from many different individuals. Such polymorphism studies are not part of the Humane Genome Project and attempts to obtain money from the project for such studies have been rebuffed.” Myöskin, geneettisesti yksinkertaiset taudit saattavat olla alkuperältään hyvin moninaisia, esiintyä saman geenin jopa kaikisa eri variaatioissa. Täytyisi kyetä selittämään syy-seuraus-suhde, mutta kausaalitekijät puuttuvat, eri toimintatapoja, sen enempää yksittäisten nukleotidien kuin organismin kokonaisuudenkaan, ei tunneta. Ja koska ei ole olemassa yksittäistä normaalia DNA:ta, erottelut sairaiden ja terveiden välillä eivät kykene paljastamaan geneettistä syytä ongelmille. Vaikutus on eittämättä enemmän biologisen determinismin ja yhteiskunnan medikalisoinnin puolella. (Lewontin 1993, 65-69).

Tässä jaksossa esitetyillä näkemyksillä ei ole juuri mitään yhtymäkohtaa todellisuuden kanssa ainakaan lääketieteen, fysiologian ja molekyylibiologian osalta. En tiedä, johtuuko tämä tekstin epäaktuaalisuudesta (1993), jolloin esim. bioinformatiikka-nimistä tieteen alaa ei vielä ollut olemassa, Lewontinin tunnetusta hirttäytymisestä genomin nukleotidirakenteen raakavariaatioon (joka on sittemmin osoitettu virhepäätelmäksi) vai lisäksi myös muista tekijöistä.

Sekvensointiprojektien ja niiden tuottamien sekvenssitietokantojen voidaan perustellusti katsoa mullistaneen molekyylibiologisen (-lääketieteellisen, -geneettisen) perustutkimuksen varsinkin tarjoamalla työkaluja geneettisen tiedon tuottamiseen ja organisointiin (data mining, in silico -menetelmät). Ihmisen lisäksi lukuisien muiden organismien genomi on sekvensoitu, monet jo ennen ihmisen geenikartan valmistumista. Miksi näin olisi tehty, jos tälla tavalla tuotettu tieto on hyödytöntä ja merkityksellistä vain geneettisen determinismin ja medikalisaation tai henkilökohtaisten tieteellisten urien katalyyttinä? Itse asiassa pelkästään usko sekvensoinnin kaupalliseen merkitykseen oli niin vahva, että myös yksityisillä tahoilla (Celera Genomics Group, nokkamiehenä Graig Venter) oli oma sekvensointiprojektinsa.

Sekvensointiprojektin tuottama tieto ja menetelmät ovat olleet lukuisien jo nyt kliinisessä käytössä olevien sekä terapeuttisten (esim. immunomodulatiiviset, ns. biologiset, reumalääkkeet, monet syöpäterapiat, oikeastaan lähes koko moderni lääkekehitys, koska lääkeaineiden reseptorimolekyylit ovat yleensä proteiineja, joita siis nukleotidisekvenssi koodaa) että diagnostisten innovaatioiden taustavaikuttajana.

Se, että tietokantoihin näytteistetyt genomit eivät edusta lajin kaikkia mahdollisia olemassa olevia nukleotidivariaatioita, ei ole kovinkaan ongelmallista etenemisen kannalta. Seuraava vaihe raakasekvensoinnin jälkeen on ollut selvittää koodaavien alueiden (eli geenien) sijainnit, geenien ilmentymisen säätelyalueet, genomin organisoituminen jne. Tätä kokonaisuutta kutsutaan genomiikaksi. Genomiikasta on jo pitkälti edetty proteomiikkaan proteiinien tertiäärirakenteeseen asti (mikä siis ratkaisee molekyylin funktion) sekä laajemmin funktionaalisiin molekyylibiologisiin tutkimuksiin (ts. mitä on jonkun geenin koodaaman proteiinin roolin), joissa siis pureudutaan syy-seuraus –suhteisiin. Monien sairauksien ja vanhenemisilmiöiden molekyylibiologinen perusta on varsin tarkasti tunnettu.

---

”Tieteiden sodasta” ja ”epistemiologisesta kriisistä” lyhyt kommentti.

Tässä keskustelussa on osittain mennyt sekaisin tieteensosiologian ja modernin tieteenfilosofian sisällön ja merkityksellisyyden kritiikki; ko. alojen edustajat kokevat, että arvostelu kohdistuu alojen sisäiseen teoreettiseen koherenssiin, vaikka nähdäkseni enemmänkin on kyseenalaistettu alojen impakti ylipäätään. Ehdotan, että esim. siouxeyesighed legion tai GradStudent sisäisiin auktoriteetteihin vetoamisen asemesta konkreettisesti kiinnittäisivät näiden alojen saavutukset empiiriseen materiaaliin ja demonstroisivat esimerkein (todellisuudesta tehdyin mittauksin) alojen merkityksen jollekin muulle taholle kuin kyseisten tieteenalojen sisäiselle abstraktiomaailmalle (esim. luonnontieteille, yhteiskunnalle, ihmiskunnalle). Ainakin siouxeyesighed legion antaa teksteissään ymmärtää tällaisten esimerkkien olemassaolon. Ja miksi näin ei olisi, onhan matematiikkakin luonteeltaan puhdas abstraktio, jolla on kuitenkin valtaisa impakti.

Sokal affairin merkitys on lähinnä siinä, että päinvastainen asetelma on käytännössä mahdoton. Jos ei muuta, on vähintäänkin huolestuttavaa, että jonkin alan merkittävässä julkaisusarjassa (Social Text tässä tapauksessa) toimituspolitiikka on niin löyhää, että käytännössä minkäänlaista review-prosessia ei ollut olemassa. Väistämättä herää epäilys tällaisella foorumilla julkaistun tieteen arvosta, minkä Sokal sitten ansiokkaasti demonstroikin.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
siouxeyesighed legion
Heillä kyse on siis materiaalisesta tuotannosta, sattumanvaraisista ketjuista, jotka tuottavat uusia järjestyksiä ja koodeja suhteessa toisiinsa. Organistinen muoto, esim. ihminen, on lopulta olemassa yhtenä osana monien vaikuttavien ja vaikutetuksi tulevien (molekulaaristen, geneettisten jne.) seikkojen leikkauksena. Mitään ei redusoida minnekään. Eikä mitään käsitetä vain tiettyinä, esim. sosiaalisina kokonaisuuksina, päin vastoin kaikkea katsotaan jatkuvasti muuttuvien, epästabiilien, mikrotason liikkeinä tapahtuvien suhteiden kokonaisuuksien muodostumisena.

Sinänsä minulla ei ole mitään funktionaalisia selitysmalleja vastaan; ne ovat joskus hyvinkin tehokkaita työkaluja ja aina ei ole mahdollista kulkea eri reduktiotasojen syy-seuraus -suhteiden kautta.

Mutta voinet demonstroida, miten yllä kuvaamasi paradigma selittää todellisuutta tehokkaammin, tarkemmin tms. kuin muut paradigmat. Tai edes, mitä se tuo lisää ymmärrykseemme.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Kommentit Pamfletin loppuosaan:

RK kirjoitti 25.09.2006 (215381)...

>artikkeli kirjoitti 24.09.2006
>(215331)...

>>Käsillä oleva pamfletti osoittaa,
>>että sosiobiologiaa koskevat
>>yhteiskunnalliset pelot ovat
>>aiheettomia. Sosiobiologia ei ole
>>vaaraksi tasa-arvolle vaan ainoastaan
>>monien humanistien hellimille
>>epärealistisille ihmiskäsityksille.
>>Pamfletti paljastaa myös miten alaa
>>viime aikoina kohdanneet hyökkäykset
>>perustuvat tahallisille tai
>>tahattomille väärinkäsityksille.

" YSM:n tilalle on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan tarjolla integroitu kausaalimalli, ICM (Integrated
Causal Model)

Integroidun kausaalimallin teesit ovat Toobyn ja Cosmidesin lyhyen kaavan
mukaan seuraavat:

.a.ihmismieli koostuu joukosta evolutiivisesti kehittyneitä informaationkäsittelymekanismeja, jotka sisältyvät ihmisen her-
mostoon;

b.nämä mekanismit, ja kehitysohjelmat jotka tuottavat ne, ovat sopeutumia, jotka luonnonvalinta on tuottanut evolutiivisen kehityksen kuluessa esi-isiemme ympäristöissä;

c.moni näistä mekanismeista on funktionaalisesti erikoistunut tuottamaan käyttäytymistavan, joka ratkaisee jonkin tietyn sopeutumisongelman, esimerkiksi sellaisen joka koskee partnerinvalintaa, kielenomaksumista, perhesuhteita tai yhteistyötä;

d.ollakseen funktionaalisesti erikoistunut, on monen tällaisen mekanismin oltava rakentunut sisältökohtaisella tavalla;

e.sisältökohtaiset informaationkäsittelymekanismit synnyttävät joitakin nimenomaisia inhimillisen kulttuurin sisältöjä, mukaanlukien tietyt käyttäytymistavat, kätten työt ja kielellisesti välitetyt representaatiot;

f.näiden ja muiden mekanismien synnyttämä kulttuurinen sisältö on sen jälkeen esillä ja populaation muissa jäsenissä sijaitsevien psykologisten mekanismien omaksuttavissa tai muokattavissa;

g.tämä saa aikaan epidemiologisen ja historiallisen populaatiotason prosessin; ja

h.nämä prosessit esiintyvät tietyissä ekologisissa, ekonomisissa, demografisissa ja ryhmien välisissä sosiaalisissa asiayhteyksissä tai ympäristöissä.

Tämän näkemyksen perusteella kulttuuri on ryhmässä eläviin yksilöihin sisältyvien evolutiivisesti kehittyneiden psykologisten mekanismien valmistama tuote. Kulttuuri ja ihmisen sosiaalinen käyttäytyminen on monimutkaisella tavalla vaihtelevaa, mutta ei sen tähden että ihmismieli on sosiaalinen tuote, tyhjä taulu, tai ulkopuolelta ohjelmoitu yleistietokone, jolta puuttuu laajasti ja selvästi määrittynyt, evolutiivisesti kehittynyt rakenne. Sen sijaan inhimillinen kulttuuri ja sosiaalinen käyttäytyminen on laajasti vaihtelevaa, koska sen synnyttää uskomattoman monimutkainen, olosuhteista riippuva joukko funktionaalisia ohjelmia, jotka käyttävät ja prosessoivat maailmasta saatua informaatiota, mukaanluettuna informaatio, jota toiset ihmisolennot antavat joko tarkoituksella tai tarkoituksetta. (Tooby & Cosmides1992,s. 24).

Tie geeneistä kulttuuriin on siis kartoitettu, joten luulisi filosofien ja yhteiskuntatieteilijöiden riemulla
tään paranee. Jos ei muuten, niin vaikka väkisin, vallankumouksen tai terrorin avulla.

Kukaan ei liene kuullut tieteellisistä terroristijärjestöistä, mutta marxistisia, ekofasistisia ja muita maailmankatsomuksellisia fanaatikkoryhmiä on maailmalla pilvin pimein. Filosofisista aatteista juon-
tuva poliittinen idealismi on siis de facto
manistit ja marxistit tietenkään suostu hyväksymään, saati tunnustamaan.

Matt Ridleyn osuva kommentti asiaan kuuluu:

“Monet nykyiset arviot rotuhygienian historiasta näkevät rotuhygienian esimerkkinä vaaroista, joita syntyy kun tiede ja erityisesti perinnöllisyystiede joutuu pois kontrollistamme. Kysymys on paljon enemmän kuitenkin siitä, millaisia vaaroja koituu kun valtiovalta joutuu pois kontrollista“ (Ridley 1999/2000, s. 298).

Paha tiede on siis humanistien päänsisäinen virvatuli, samanlainen vallanhimosta nouseva myrkkyhöyry kuin muutkin ihmisolennon satunnaiset hairahdukset. Tosin se on keskivertouinahdusta huomattavasti vahingollisempi, koska se syö omaa siemenviljaansa. Pelissä on ei sen enempää eikä vähempää
kuin tieteen uskottavuus.

Mutta haluavatko humanistit ylipäätään olla tieteellisesti uskottavia?

Tässä yhteydessä on myös syytä mainita, että tiedon .pahuutta. ja tieteenvastaisuuden historiaa on
laajemmin käsitellyt Janne Kivivuori, teoksessaan Paha tieto . Tieteenvastainen ajattelu antiikista
uusimpiin kiistoihin (2003). "

RK: Janne Kivivuori on Poliittisen Oikeuden Sumplimuslaitoksen Höpsimysjohtaja:

http://www.optula.fi

T&C:n "Kosmista Tuubaa" on analysoinut englantilainen (ja ymmärtääkseni poliittisesti ns. taatusti oikeistolainen) professori Yehouda Harpaz:

http://human-brain.org/evolpsy2.html

" Poliittisissa aatteissa ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta marxismiin tuntuu olevan sisäänrakennettuna
fanaattisuus. Tämä ei ole mikään yllätys, ammentaahan marxismi vetovoimansa kateudesta, joka tunne-
tusti on kilpailunhaluisen ihmiseläimen liikkeelle paneva voima numero uno. Myös tieteestä politiikka
on syytä pitää kaukana, koska se jos joku aiheuttaa tulkintoihin puolueellisuutta ja virheellisyyttä (esi-
merkkinä tästä, ks. Lång 2003a; 2003b; 2004 & epilogi; Portin 1983, 1997, 2001, 2002, 2003a &
2003b).

Yhteiskuntaa ei siis mitenkään voi tutkia objektiivisesti pyrkien samaan aikaan muuttamaan
sitä. Sama pätee ihmiseen. "

RK: varsinainen "älynväläys": MITÄÄN ei voida tutkia "muuttamatta sitä"!

Mitä suurimmassa määrin tutkitaan nimenomaan objketien muutoksia ulkoisista vaikutuksista, erityisesti soveltavissa tieteissä, joissa käsitteistökin määräytyy yleensä tuosta toiminnallisesta näkökulmasta!

Ehkä muurahaistutkimus tekee poikkeuksen, ne kun ovat jomuutaman miljoona vuotta olleet muutumattomia. Ja kosmologia voi olla se "toinen poikkeus"...

" Ensin on tutkittava ja sitten vasta hutkittava. Tämä oli alunperin myös Edward O. Wilsonin motiivi, kun hän sosiobiologian suuren synteesin laati. Wilson halusi ryhtiä käyttäytymistä koskeviin tieteisiin; hänen mukaansa vasta kun ihmisen käyttäytyminen on selvitetty neuroni- ja geenitasoa myöten, on moraalikysymysten aika(Wilson 1975/2000, s. 575). Wilsonilla ei myöskään tehtävään ryhtyessään ollut marxilais-freudilaisia motiiveja rasitteenaan, aito tiedemies kun on.

Miltä siis näyttää sosiobiologia, humanistien ja biososialistien parjaama tiede, ilman sarvia ja hampaita?

Sosiobiologia on sosiaalisen käyttäytymisen biologisen pohjan systemaattista tutkimista(mt., s. 4).

Tämä on Wilsonin klassinen määritelmä. "

RK: Sosiaalisen käyttäytymisen BIOLOGINEN perusta biologisine lakeineen tunnetaan suorastaan perkeleen hyvin:

Se on I. P. Pavlovin ehdollistumisjärjestelmä!

Sosiobiologistit vain eivät halua kuulla siitä tavuakaan!

He olisivat varmaan valmiita hävittämään vaikka ihmiskunnan Maan pinnalta, ettei kukaan koskaan saisikaan siitä tietää, siitä heidän fanatisminsa tuntuu!

" Wilsonin kirjassa on kuvattu valtava määrä eri lajeja, eikä ihmiselle ole uhrattu kuin kolmisenkymmentä kaksipalstaista sivua. Tämäkin vähä on ollut humanisteille ja biososialisteille liikaa. Wilson osoittaa heti järkälemäisen teoksensa alussa olevansa kohtalaisen pettynyt moraalifilosofian ja yhteiskuntatieteiden metodiseen heppoisuuteen, ja peräänkuuluttaa uutta, tieteellisempää tutkimusohjelmaa .geenin moraalisuuden. kartoittamiseksi (s. 3).

Wilson kaipaa sosiaalisen käyttäytymisen selittämiseen täsmällisyyttä, jotta hypoteeseja voidaan muodostaa ja testata. "

RK: Sitä täsmällisyyttä tuosta nimenomaisesta kysymyksestä oli I. P. Pavlovilla vaikka muille jakaa.

Ehdotonta kokeellisuutta hän jankutti jankuttamasta päästyäänkin!

Ainoa kysymys kuuluukin: MIKSI TÄMÄ EI KELPAA WILSONILLE?

Jos hänessä olisi muutamakin neuroni todellista tiedemiestä, hän ainakin tietäsi VARMASTI HÄVIÄVÄNSÄ jankutuksensa!

MUITA tajuntaan vaikuttavia tekijöitä EI VOIDA TUTKIA OHI SEN PERUSMEKANISMIN.

" Näin käyttäytymistä voidaan paremmin ennustaa. Hänen mukaansa tavoite saavutetaan, kunhan populaatio-
parametrit ja lajin geneettisestä kokoonpanosta seuraavat käyttäytymisehdot ovat selvillä (s. 5). "

RK: "Lajin geneettisestä kokoonpanosta" löytyvät EHDOLLISTUMISMEKANISMIN "piirustukset"!

" Wilsonin sävy on provokatiivinen, jopa hyökkäävä. Hän iskee filosofi Albert Camus.n kimppuun kuin
herhiläisparvi. Camus.n pohdiskeluihin itsemurhan ongelmasta Wilson vastaa limbisen järjestelmän
kuvauksella ja päättää katsauksen hyvin dawkinslaisittain:

“Samuel Butlerin kuuluisa aforismi, jonka mukaan kana on vain munan keino tehdä uusi muna, on nykyaikaistettu: organismi on vain DNA:n tapa tehdä lisää DNA:ta. Ja mennäksemme asian ytimeen, hypotalamus ja limbinen järjestelmä on suunniteltu säilyttämään DNA“ (s. 3).

RK: Ei genetiikan periaatteista ole mitään erimielisyyttä.

Erimielisyys on konkretiasta: ehdollistumisjärjestelmän olemassaolosta!

Ja sitä ei taatusti mikään genetiikan laki eikä periaate kiellä!

EHDOTTOMAT REFLEKSIT HÄVIÄVÄT BIOLOGISESSA KILPAILUSSA EHDOLLISILLE, JA PISTE

RK kirjoitti 25.09.2006 (215381)...

Oheinen "artikkeli" sisältää yhteenvedon valetiede "sosiobiologian" keskeisistä hyökkäyksistä tämän päivan Suomessa:

http://www.masters.fi/Pamfletti.pdf

"Evollutiopsykologien" tavoitteena on entistä suurempien evoluutipsykologijoukkojen työllistymien vuosikymmeniksi akatemiahörhöääliöiden avulla kartoittamaan (olemattomia) "geenispesialisoituneita aivolaitteita käyttäytymisen pohjana":

" Bussin mukaan ihmisen kaikkien sopeutumisongelmien tunnistaminen on valtava urakka, joka tulee työllistämään tutkijoita kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Näitä sopeutumisongelmia ratkomaan kehittyneitä ratkaisuja, joita evoluutiopsykologia siis nimenomaan kartoittaa, kutsutaan evolutiivisesti kehittyneiksi psykologisiksi mekanismeiksi.

1. EKPM on olemassa siinä muodossa kuin se on, koska se evoluutiohistorian aikana toistuvasti ratkaisi tietyn eloonjäämiseen tai lisääntymiseen liittyvän ongelman. Tämä tarkoittaa että mekanismin muoto, sen rakennepiirteidenjoukko, on kuin avain, joka on tehty sopimaan juuri tiettyyn lukkoon.

2. EKPM on rakentunut ottamaan sisään vain kapean kaistaleen informaatiota.

3. EKPM:n saama syöte osoittaa organismille juuri sen tietyn sopeutumisongelman, jonka kanssa se on kasvokkain.

4. EKPM:n saama syöte muunnetaan päätöksentekosääntöjen välityksellä tulosteeksi(output).

5. EKPM:n tuloste voi olla fysiologista toimintaa, informaatiota toiselle psykologiselle mekanismille, tai ilmenevää käyttäytymistä.

6. EKPM:n tuloste suuntautuu tietyn sopeutumisongelman ratkaisemiseen.

Evolutiivisesti kehittyneiden psykologisten mekanismien tärkeitä ominaisuuksia ovat (s. 51-54):

1. EKPM:t tarjoavat ei-mielivaltaiset kriteerit mielen pilkkomiseksi osiinsa.

2. EKPM:t ovat yleensä ongelmakohtaisia.

3. Ihmisellä on monia EKPM:a.

4. EKPM:ien ongelmakohtaisuus, monimutkaisuus ja moninaisuus mahdollistavat ihmisten käyttäytymisen joustavuuden.

Bussin esityksestä käy ilmi että EKPM:t ovat ihmisen vaistoja. Vaistoa ei kuitenkaan tule käsittää me-
kaanisena, muuttumattomana ominaisuutena, vaan pikemminkin evolutiivisesti kehittyneenä käyttäyty-
mistaipumuksena. Vanha etologinen raja vaiston ja oppimisen välillä kuuluu oikeastaan historian roska-
koriin (ks. Viitala 2003, s. 49-53)."

RK: Siis käyttäytyminen on "vaistoja"...

Nyt on niin onnekkasti asian laita, että meillä onkin pian tilaisuus lennosta verrata ideaa kuin ideaa oikeaan tieteeseen, kun venäläiset lopultakin lykkäävät tuota maailman parasta tietosanakirjaa Sovjetskaja entsiklopedijaa nettiin. Katsotaanpa sieltä itseltään I.P.Pavlovilta "Instinkt":

http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/055/194.htm

" Инстинкт (от лат. instinctus — побуждение), совокупность врождённых сложных реакций (актов поведения) организма, возникающих, как правило, почти в неизменной форме в ответ на внешние или внутренние раздражения. Механизм И., согласно И. П. Павлову, — безусловнорефлекторный, поэтому понятия И. и безусловный рефлекс он считал идентичными."

I.P.Pavlov samaistaa "vaiston" (monimutkaisen) ehdottoman refleksin kanssa. Ehdoton refleksi on geneettinen, siinä ei määritelmällisesti ole mitään opittua. (Muitakin mielipiteitä terminologiasta ´vaiston´ suhteen on: sitä käytetään merkityksessä "kaavamaisena toistuva käyttäytymismalli", jossa voi olla myös ehdollistuneita ja leimautuneita, opittuja piirteitä, typpillisenä esimerkkinä lintujen pesänrakennus, johon saattaa hyvinkin paljon vaikuttaa esimerkiksi millaisessa pesässä elukka on itse syntynyt. Varsinkaan ensin mainitun laisia vaistoja ihmisellä on vähän, jos ollenkaan. Sosiaalisesti omaksutut mallit ovat kaapanneet nimenomaan jälkimmäisiltä koneiston. (Yksinkertaisia ehdottomia refleksejä kyllä riittää.)

" Evoluutiopsykologian mukaan juuri se, että ihmisellä on vaistoja niin paljon, mahdollistaa ihmisen käyttäytymisen joustavuuden (ks. myös Rantala & Tammisalo 2003). Evoluutiopsykologiassa ei myöskään tehdä humanistien suosimaa keinotekoista eroa perimän ja ympäristön välillä. Jokainen laji luo aistiensa välityksellä kuvan omasta ympäristöstään (Viitala 2003). Muurahaisen ympäristö on täysin erilainen kuin ihmisen ympäristö, koalalle eukalyptuspuun lehdillä on aivan eri merkitys kuin vesinokkaeläimelle. Bakteerit, kalat, kärpäset, lepakot ja kissat elävät täysin eri maailmoissa. Samoin kuin kaikkien muidenkin organismien, myös ihmisen aistimet ovat syntyneet tiettyyn ympäristöön sopeutumisen seurauksena, ja ne syntyvät kaikille lajin yksilöille jokaisessa sukupolvessa, geeneihin tallennetun digitaalisen (?, RK) informaation pohjalta, yhteistyössä ympäristön kanssa (ks. Dawkins 1995 (?, RK)). Bussin kuuden kohdan määritelmä siis osoittaa, ettei eroa geenien ja ympäristön välille tarvitse eikä missään nimessä kannata myöskään käyttäytymistä selitettäessä tehdä (ks. Alcock 2001b). "

RK: Entsiklopedija asettaa kysymyksen ehdolliten ja ehdottomien refleksien (tässä myös: vaistojen) suhteesta:

" При углублённом исследовании механизмов И. особое внимание привлекает их изменчивость в силу возможного наслоения условнорефлекторных реакций (см. Условные рефлексы), которые вместе с И. составляют «биокомплекс активности» (по выражению А. Н. Промптова), или «унитарные реакции» (по терминологии Л. В. Крушинского). Установлено (Л. А. Орбели и др.), что чем более развита центральная нервная система, тем больший удельный вес в поведении животного имеют реакции, приобретённые в индивидуальной жизни. "

Mitä kehittyneempi on eläinlajin keskushermosto, sitä suurempi suhteellinen paino on opitulla käyttäytymisellä, kuten ehdollisilla refleksellä. Tämä tarkoittaa, että lainalisesti eläinten eri evoluutiolijoilla (usein) ehdolliset refeleksit ovat syrjäyttäneet ehdottomia (niitä "vaistoja"). Mitä enmmän ihmisellä olisi SELLAISTA rigidiä "vaistotietoa", sitä TYHMEMPI hän olisi ja sitä helpompi häntä olsi myös hönäyttää. (Tämä on siis selitystä eikä käännöstä...)

Otetaanpa täältä vielä nuo jälkimmäisetkin vertailun vuoksi näkösälle:

http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/114/628.htm

Ehdollisia refleksejä on useaa tyyppiä klassisista, joiden reaktio-osa on ehdoton, instrumentaalisiin, joiden sisällössä ei ole mitään geneettistä.

" 1) первого порядка, образующиеся на базе безусловных; 2) высшего порядка (2-го, 3-го и т.д.), возникающие на основе ранее выработанных временных связей; 3) подражательные, при которых подкреплением служат поведенческие реакции другого животного; 4) ассоциации, когда У. р. появляется при сочетании двух индифферентных раздражителей; 5) инструментальные, выполняя которые, животное содействует активному получению пищи или избавляет себя от вредных воздействий (например, болевых). При данной форме У. р. ответ на сигнал не воспроизводит реакцию, на базе которой он был выработан. "

Ns. symbolifunktio, jolle rakentuu sanan merkitys kielessä on muuntunut tyyppi noista viimemainituista opituista ehdolliista reflekseistä.

"Peilisoluteoreetikot" "tunnustavat" ainoastaan klassiset ehdolliset refleksit...

Kaikki muutkin tyypit ovat kyllä absoluuttisen pitävästi toteen näytettyjä.

" Tietyissä olosuhteissa, tiettyjen muuttujien vallitessa, syntyy tietyllä todennäköisyydellä tietty käyttäytyminen. Samoin on oppimisen laita. Epigeneettiset säännöt(Wilson 1998/2001) ohjaavat oppimista, jolloin ympäristöstä valikoituu vain sellaista tietoa, joka on organismin selviytymisen kannalta olennaista. "

RK: Wilsonin mukaan ihminen siis AISTII JA HAVAITSEEKIN VAIN SELLAISTA, MILLE ON JO "PIENI ERKOISTUNUT GEENILAITE", esimerkiksi "peilisolu"!

Absoluuttista hourulallaa, ja tarkottaa suomeksi (kuten Yehouda Harpazkin tulkitsee), että mitään todellista oppimista muka ei ole olemassa!

" Tämä näkemys on räikeässä ristiriidassa YSM:n kanssa, joka pitää ihmistä tyhjänä tauluna, plastisena tabula rasan suosimisesta (ks. Pinker 1997/1999)."

RK: Eli Pinkerkin on tuon lallaan pauloissa.

" Tämä näkemys on räikeässä ristiriidassa YSM:n kanssa, joka pitää ihmistä tyhjänä tauluna, plastisena yleisoppimiskoneena,jolle kulttuuri vähitellen kirjoittaa joustavuuden mahdollistavan ohjelman. Juuri tästä ominaisuudesta johtuen ihmistä voidaan muovata ja jalostaa, tietenkin muuttamalla yhteiskuntaa marxilaisemmaksi.

Plastista tulkintaa edustaa myös jokunen neurobiologi, vaikkakin ilman ääneen lausuttua tunnustusta ilmeisen epätieteellisen tabula rasan suosimisesta (ks. Pinker 1997/1999). Suomalaisista neurobiologeista kyseistä näkökulmaa näyttäisi eräiden kirjoitustensa perusteella kannattavan ainakin Kai Kaila, ilmeisesti juuri ideologisuskonnollisista syistä (Kaila 1997 & 1997/2000). Kaila pelkää geneettistä determinismiä ja ihmisten erilaisuudesta oletettavasti seuraavaa eriarvoisuutta niin paljon, että tieteelliset tosiasiat saavat väistyä. Kailan näkemykset ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa nykyisen kognitiotieteen kanssa (Pinker 1997/1999). Kailan edustama haarautuvien polkujen puutarha -tulkinta aivojen plastisuudesta ja ihmisen persoonallisuuden muodostumisesta on suoraan sanoen toiveajattelua ja hänen pelkonsa turhia."

RK: Ehkä juuri niistä "ideologisuskonnollista syistään" Kaila, joka ei korkeasta akateemisesta oppiarvostaan ja palkastaan eikä erimielisyyksistään "ep":en suuntaan huolimatta ole hänkään ikinä kuullut mitään myöskään Ivan Petrovitshista eikä siten tieteellisestä neurofysiologiastakaan, näyttäisi pahasti pudonneen ei-kenekään-maalle molempien osapuolten tulilinjalle:

http://www.nakokulma.net/index.php?topic=9893.0

" Kun luomme tutkivan katseen eläinkuntaan ja tarkkailemme esimerkiksi serkkujamme simpansseja, niin emme voi välttyä havaitsemasta, että myös simpanssien käyttäytyminen on varsin joustavaa. Erityisesti ero ilmenee verrattaessa simpansseja yksinkertaisempiin organismeihin, vaikkapa muurahaisiin,jotka käyttäytyvät varsin joustamattomasti, siis vanhaan tapaan ilmaistuna vaistomaisesti.

Nyt herääkin kysymys, ovatko myös simpanssit syntyessään tyhjiä tauluja, joihin niiden kulttuuri sitten vähitellen kirjoittaa käyttäytymisohjeet. Vai onko niilläkin evolutiivisesti kehittyneitä psykologisia mekanismeja, sopeutumia, tai epigeneettisiä sääntöjä, jotka ikään kuin ohjaavat ne oikeille urille? Jokainen voi tykönään miettiä, kumpi vastaus on tieteellisesti perustellumpi. Tämä kysymys onkin tieteen ja ideologisuskonnollisen pseudotieteen välinen vedenjakaja.

Syy tähän on seuraava: tieteellisestä näkökulmasta mikään, mikä on syntyessään tabula rasa, ei voi olla evoluution tuote. Tällainen tyhjä taulu olisi täysin ulkopuolisten voimien armoilla. Se olisi itsekkäiden lajitovereiden rajattomasti manipuloitavissa, omaa etuaan myös lisääntymisetuaan vastaan. Miten tällaisen ominaisuuden mahdollistamat geenit voisivat luonnonvalinnassa menestyä? Miten tällainen ominaisuus voisi siis organismille evolutiivisesti kehittyä? Jääkäämme odottelemaan humanistien ja biososialistien vastausta. "

RK: Kukaan ei ole väittänyt, että jokin olio olisi jokin munaskuitaan myöten läpikotaisin tyhjä taaulu, ja vain sitä!

Ehdollistumisteoria väittää, että aivokuori on geneettisesti "tyhjä taulu", joskin sillekin ulottuvat välittömästi sen alapuolella sijaitsevien ehdollistumista palvelevien ehdottomien refleksien vaikutukset. Ne ovat kuitenkin kuorineuroneihin nähden ulkoista eivätkä sisäistä laatua olevia vaikutuksia.

(Onkin vaarallisempaa neurologisesti, jos jotkin KUOREN ALLA sijatsevat alueet vaurioituvat kuin että kuori saa paikallisen vaurion. Tässä suhteessa aivokuori SUOJAA aivoja ulkoisilta tuhoilta kuten kalloluu ja aivokalvokin. Se on ollut yksi sen evolutionaarisen kehityksen funktio luultavasti.

" Psyykkisten ominaisuuksien evolutiivisia kehittymisehtoja (evolvability criterion) käsittelevät laajemmin Tooby ja Cosmides (1992, s. 108-112).

Mistä YSM-dogmatiikan vaalima kulttuuri sitten alun perin on tullut; mikä mahdollistaa niin simpanssin kuin ihmisen joustavan käyttäytymisen? Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tulisi selittää, miten tyhjästä taulusta tai yleisoppimiskoneesta alun alkaen on syntynyt äärimmäisen monimutkainen ja hienovarainen käyttäytymiskokonaisuus, eli juuri se paljonpuhuttu kulttuuri. YSM ei tunnetusti anna tästä asiasta mitään vastausta; se vain toteaa itsestäänselvyytenä, että kulttuuri on. Sen jälkeen asiat lutviutuvat kuin itsestään. Kuten lukijat muistanevat, kulttuurirelativismin mukaan ihminen on kulttuurinsa tuote jolloin ihminen ajattelee kulttuurinsa ajatuksia (Sarmela, teoksessa Järvinen & Kuusela, toim. 1979, s. 136 & 138).
Täten YSM edellyttää yliorgaanista kausaatiota, joka lähinnä muistuttaa maagisuskonnollista maailmankuvaa. Sen mukaan on olemassa ihmistä korkeampi autonominen voima kulttuuri joka konstruoi tabula rasansisäisen maailman haluineen ja pyrkimyksineen, sekä saa tämän käyttäytymään kuten se itse tahtoo. Selittämällä kaikki ihmisen taipumukset kulttuurista johtuvaksi YSM ei siis selitä yhtään mitään. Kulttuuriselityksestä tulee näin ollen dualistinen, absurdi deus ex machina, joka tragikoomisuudessaan hakee vertaistaan. "

RK: Kulttuuri on itse kehittyvä kumuloituva systeemi.

Se ei tarvitse KEHITYKSELLEEN "korkeamman tason" EIKÄ MATALAMMAN TASON ulkopuolisia "selittäjiä"!

Kultturista ja ajattelusta: Lev Semjonovitsh VYGOTSKI:

http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/007/355.htm

Löytyy oikein perusteellisetkin sivut, monella kielellä. Netti laulamaan...

" Toobyn ja Cosmidesin IKM puolestaan selittää ilman dualismia, taikavoimia ja mielivaltaista konstruktionismia, so. loogisesti ja muun tieteen kanssa yhteensopivasti, miten kulttuuri on syntynyt. Tässä näkyy kristallinkirkkaasti huuhaan ja tieteen ero. "

RK: Tooby&Cosmidesin hourulallaan suhteen viittaan edelle Yehouda Harpazin analyysiin, se tulee toiselta ideologiselta suunnalta kuin minun "niittini", mutta on saman sisältöinen.

PS: Em. ´vaiston´ (instinkt) käsitettä korvaava täsmällisempi ilmaus on Entsiklopedijan mukaan ´vaistokäyttäytyminen´, instinktnoe povedenie, sillä erityisesti ehdollistuneita linkkejä sisältävä "vaisto" on olemassa ennen kaikea juuri silloinkun se toimii. Vähän niin kuin jokin meidän ns. mielteemmekin, mieleen paluatettavissa olevat mielikuvat joistakin kohteista. Tällöin ei ole nopo nuukaa, että toiminnassa olisi vain ehdottomia refleksejä.

http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/055/202.htm

" Инстинктивное поведение, совокупность генетически фиксированных врожденных проявлений внешней активности животных. "

" Vaistokäyttäytyminen - eläinten ulkoisen toiminnan geneettisperäisten synnynnäisten ilmiöiden joukko. "

Kytkentä ihmisen käyttäytymiseen:

" Сравнительная психология и зоопсихология изучают И. п. как источник и проявление наследственно закрепленных, видотипичных форм психического отражения у животных и как одну из биологических предпосылок и основ психической деятельности человека.

" Vertaileva psykologia ja eläinpsykologia tutkivat vaistokäyttäytymistä perinnöllisesti kiinnittyneiden lajityypillisten psyykkisen heijastuksen muotojen lähteenä ja ilmentymänä eläimillä, ja yhtenä psyykkisen toiminnan biolologisista edellytyksistä ja perustoista ihmisellä. "

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14242
RJK
" Segerstrålen kirjasta käy ilmi myös se, miksi kuuluisa marxisti, kielitieteilijä ja yhteiskunta-aktivisti Noam Chomsky ei katsonut voivansa liittyä Lewontinin ja Gouldin sosiobiologiaryhmään (Segerstråle 2000, s. 204).

Chomskyn mielestä kapitalismin arvosteleminen näet edellyttää olettamusta synnynnäisestä ihmisluonnosta.

Hänen auktoriteettinsa on silti Marx, mutta eri Marx kuin Lewontinilla! "

Aivan: "Chomskyn Marx", kuten frankfurtistienkin, on se lyhytaikaiseksi jäänyt feuerbachilainen Marx, jonka MARX ITSE KUMOSI JA JOSTA SANOUTUI IRTI FEUERBACH-TEESEISSÄÄN, heittäen nimenomaan se "Ihmisluonnon" abstraktina ja perättömänä tunkiolle.

Tätä pidetään varsinaisen marxismin ALKUNA, eikä suinkaan "loppuna" kuten "sosiobiologistit".

" Segerstråle kertoo huvittavasta kokouksesta, missä Lewontin äyskäröi mielipiteensä vanhalta Marxilta, kun Chomsky puolestaan ammentaa ohjeistuksensa nuoremmalta versiolta. Näin näillä suurilla intellektu-
elleilla on auktoriteetistaan huolimatta ja siitä johtuen vastakkainen käsitys ihmisluonnosta. "

"Vanhemmassa ja nuoremmassa marxiskissa" oli todellisudessa kyse MARXIN IÄSTÄ EIKÄ NOIDEN OPPIEN!

Eli "vanha" (= myöhempi) Ei-Ihmisluonto-Marx kumosi "nuoren" feuerbachilaisen ("ihmisluonto") Marxinkin joskus hetken kannattamat näkemykset Feuerbach-teesessä.

" Tämä erimielisyys kuvaa täydellisesti sitä henkistä ilmapiiriä, mistä sosiobiologian huono maine juontuu: tosiasioiden asemesta mielipiteet pitää perustella pyhien kirjoitusten avulla. Näin ollen ei ole mikään suuri yllätys, että koko touhu muistuttaa pikemminkin Marx-veljeksiä kuin itse Marxia. "


Kiitos päivän huumoripläjäyksestä!

RJK
>Vanhasen rotuja koskeva ajattelu ei
>kuitenkaan ole sosiobiologiaa.

Tämä on totta.


Kuka edes aloitti Vanhasen väittämisen sosiobiologiksi tai tämän tutkimukset "sosiobiologiaksi". Eihän tuossa määrittelyssä ole mitään järkeä - en ole kenenkään kuullut tai lukenut määrittelevän sosiobiologiaa kuten Vanhanen aihepiiriä käsitteli.

RJK
" Biososialisteilla ja humanisteilla on pakkomielteenä samastaa geenit determinismiin: jos geenit vaikuttavat edes mikroskooppisessa mitassa ihmisen käyttäytymiseen, on ihminen heti ja yksiselitteisesti geeniensä
aivoton orja, mekaaninen robotti. Tämä johtuu siitä, että yhteiskuntatieteessä kulttuuri merkitsee vapautta ja luonto pakkoa, vaikka toisaalta luonto nähdään myös pastoraali-idyllinä, paratiisina, josta on peräisin kaikki hyvä, kuten rousseaulainen myytti jalosta villistä. Ota nyt tästä selvää! "

"Jalon villin" ("sosiaalistumattoman ihmisluontoihmisen") "teoria" on yksi vanhimmista ja typerimmistä sosiobiologisita teoriosta.

"Villit" ovat tasan yhtä sosiaalistuneita persoonia kuin me muutkin, se on sitten eri asia, että MILLAISEEN USKOMUS- JA NORMIJÄRJESTEMÄÄN. Ja sehän sitten riippuu heimosta, jos sellaisia "villejä" vielä on...


Enimmät natiivikansathan pistettiin lihoiksi ennen kuin niitä päästiin kunnolla antropologisin menetelmin tutkimaan. (Miller 2000)

RJK
" Humanistit takertuvat mielellään ihmisen .vapauteen., siihen että ihminen on kulttuurinsa tuote. Luonto nähdään jonakin, joka asettaa rajat. Kulttuuri taas nähdään vapautena toimia, mikä on jo sinänsä ristiriitaista. Ihmisestä on yhteiskuntatieteissä . ilmeisesti osin pedagogisista syistä . Luotu tabula rasa, joka syntymässään saa luonnolta vain perusvietit, eli nälän, janon ja seksuaalisuuden. "

No ei saa kyllä seksuaalisuuttaankaan "syntymässä", eikä se kuulu ihmisen ns. perustarpeisiin, kuten ravinnon, veden ja lämmön tarve.


Koko väittelyn keskeinen ongelma liittynee siihen, kuinka kristillinen "perisynti" taustateemana vaivaa SEKÄ sosiobiologisoijia että heidän kriitikoitaan.

RJK
" Kulttuurikausaalista näkemystä kutsutaan tieteellisemmissä piireissä nykyään YSM:ksi. Lyhenne tulee termistä SSSM, Standard social science modeleli yhteiskuntatieteiden standardimalli. Termi on peräisin John Toobyn ja Leda Cosmidesin artikkelista Kulttuurin psykologiset perustukset termin suomennoksesta vastaavat Anna Rotkirch ja J.P. Roos (2003).

Lyhyesti sanoen YSM on perinne, joka vetää tiukan rajan biologian (psykologia mukaanluettuna) ja kulttuurin välille. "

No JOHAN NYT ON PERKELE, TAAS se niiden lallattamo houruaa paskaa!

PSYKOLOGIA ON YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNTATIEDE!

Miksi "evolutiopsykologien" on ensin VALEHDELTAVA MUUTKIN EVOLUUTIOPSYKOLOGEIKSI PÄÄSTÄKSEEN "KUMOAMAAN" HEITÄ !!!!!!


"Kaikki psykologia on evoluutiopsykologiaa" -argumentti käytössä?

RJK
TUO "YSM" on R&R:n hourulallattamon "tuote"!

Varmaan "tuotemerkkikin" on jo haettu, ellei suorastaan "patentti"...

("Evoluutiopsykologia" saattaa muuten hyvinkin olla rekisteröity tavaramerkki...)


David Bullerhan puhuu Evoluutiopsykologiasta™ ja evoluutiopsykologiasta™ - huomaa iso ja pieni alkukirjain. Isossa versiossa kuuden kopla - Tooby, Cosmides, Buss, Pinker, Daly ja Wilson edustavat evoluutiopsykologian yhtenäisempää ja populaarimpaa versiota, eräänlaista modernia yhtenäisparadigmaa, pienemmän etukijaimen hemmot taas eivät esitä yhtä hurjia väitteitä Retu & Vilma -universumin vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen (stone age mind).

Toki JP Roos ja ystävät ovat kritisoineet jo tätäkin jakoa (ainahan näitä voi) vetoamalla uudempaan tutkimukseen.

siouxeyesighed legion
*Yber Pwnage*

Priceless! .......

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
RJK
" Segerstrålen kirjasta käy ilmi myös se, miksi kuuluisa marxisti, kielitieteilijä ja yhteiskunta-aktivisti Noam Chomsky ei katsonut voivansa liittyä Lewontinin ja Gouldin sosiobiologiaryhmään (Segerstråle 2000, s. 204).


Chomskyn mielestä kapitalismin arvosteleminen näet edellyttää olettamusta synnynnäisestä ihmisluonnosta.

Hänen auktoriteettinsa on silti Marx, mutta eri Marx kuin Lewontinilla! "

Aivan: "Chomskyn Marx", kuten frankfurtistienkin, on se lyhytaikaiseksi jäänyt feuerbachilainen Marx, jonka MARX ITSE KUMOSI JA JOSTA SANOUTUI IRTI FEUERBACH-TEESEISSÄÄN, heittäen nimenomaan se "Ihmisluonnon" abstraktina ja perättömänä tunkiolle.

Tätä pidetään varsinaisen marxismin ALKUNA, eikä suinkaan "loppuna" kuten "sosiobiologistit".

" Segerstråle kertoo huvittavasta kokouksesta, missä Lewontin äyskäröi mielipiteensä vanhalta Marxilta, kun Chomsky puolestaan ammentaa ohjeistuksensa nuoremmalta versiolta. Näin näillä suurilla intellektu-
elleilla on auktoriteetistaan huolimatta ja siitä johtuen vastakkainen käsitys ihmisluonnosta. "

"Vanhemmassa ja nuoremmassa marxiskissa" oli todellisudessa kyse MARXIN IÄSTÄ EIKÄ NOIDEN OPPIEN!

Eli "vanha" (= myöhempi) Ei-Ihmisluonto-Marx kumosi "nuoren" feuerbachilaisen ("ihmisluonto") Marxinkin joskus hetken kannattamat näkemykset Feuerbach-teesessä.

" Tämä erimielisyys kuvaa täydellisesti sitä henkistä ilmapiiriä, mistä sosiobiologian huono maine juontuu: tosiasioiden asemesta mielipiteet pitää perustella pyhien kirjoitusten avulla. Näin ollen ei ole mikään suuri yllätys, että koko touhu muistuttaa pikemminkin Marx-veljeksiä kuin itse Marxia. "




Kiitos päivän huumoripläjäyksestä!



Se oli kyllä tarkoitettu kauhukertomukseksi suomalaisesta hölynpöly"tiede"julkisuudesta.


RJK
>Vanhasen rotuja koskeva ajattelu ei
>kuitenkaan ole sosiobiologiaa.

Tämä on totta.




Kuka edes aloitti Vanhasen väittämisen sosiobiologiksi tai tämän tutkimukset "sosiobiologiaksi". Eihän tuossa määrittelyssä ole mitään järkeä - en ole kenenkään kuullut tai lukenut määrittelevän sosiobiologiaa kuten Vanhanen aihepiiriä käsitteli.



Vanhanen itse sen aloitti luennoissaan Tampereen Yliopistossa ja myös kirjoituksissaan mm. Aamulehdessä.

RJK
" Biososialisteilla ja humanisteilla on pakkomielteenä samastaa geenit determinismiin: jos geenit vaikuttavat edes mikroskooppisessa mitassa ihmisen käyttäytymiseen, on ihminen heti ja yksiselitteisesti geeniensä
aivoton orja, mekaaninen robotti. Tämä johtuu siitä, että yhteiskuntatieteessä kulttuuri merkitsee vapautta ja luonto pakkoa, vaikka toisaalta luonto nähdään myös pastoraali-idyllinä, paratiisina, josta on peräisin kaikki hyvä, kuten rousseaulainen myytti jalosta villistä. Ota nyt tästä selvää! "

"Jalon villin" ("sosiaalistumattoman ihmisluontoihmisen") "teoria" on yksi vanhimmista ja typerimmistä sosiobiologisita teoriosta.

"Villit" ovat tasan yhtä sosiaalistuneita persoonia kuin me muutkin, se on sitten eri asia, että MILLAISEEN USKOMUS- JA NORMIJÄRJESTEMÄÄN. Ja sehän sitten riippuu heimosta, jos sellaisia "villejä" vielä on...




Enimmät natiivikansathan pistettiin lihoiksi ennen kuin niitä päästiin kunnolla antropologisin menetelmin tutkimaan. (Miller 2000)



Usein löytyy vähän yllättäen eksoottisimpiakin vielä vanhan kultturin muistavia natiiiveja. Tulimaalaisiakin, joita on usein pidetty kummallisimpana kulttuurina, elää yhä muutama täti, jotka ovat itsekin sukeltaneet jäisen meren pohjasta simpukoita ja rapuja, joilla tulimaalaiset elivät. Samalla selvisi myös, miksi he polttivat veneessä nuotiota, josta koko alue on saanut nimensä. Seuraavassa polvessa ei sitten ole yhtään "täysveristä" tulimaalaista, mutta sehän ei varsinaisesti homman pääasia olekaan.

RJK
" Humanistit takertuvat mielellään ihmisen .vapauteen., siihen että ihminen on kulttuurinsa tuote. Luonto nähdään jonakin, joka asettaa rajat. Kulttuuri taas nähdään vapautena toimia, mikä on jo sinänsä ristiriitaista. Ihmisestä on yhteiskuntatieteissä . ilmeisesti osin pedagogisista syistä . Luotu tabula rasa, joka syntymässään saa luonnolta vain perusvietit, eli nälän, janon ja seksuaalisuuden. "

No ei saa kyllä seksuaalisuuttaankaan "syntymässä", eikä se kuulu ihmisen ns. perustarpeisiin, kuten ravinnon, veden ja lämmön tarve.




Koko väittelyn keskeinen ongelma liittynee siihen, kuinka kristillinen "perisynti" taustateemana vaivaa SEKÄ sosiobiologisoijia että heidän kriitikoitaan.



"Perisynti" on luterilainen aivopieru, jolle ei löydy perustaa Raamatussa, ja jota katolisetkaan eivät tunnusta: heillä on "omat väärät valinnat", jotka "poltetaan pois "Kiirastulessa" (jota taas luterilaiset eivät tunnusta, eikä sillekään löydy tiettävästi raamattuperustaa), ja katsotaan että jääkö persoonasta mitään jäljelle Taivaaseen päästettäväksi...

Tästä tulee vilä lihava riita:

viewtopic.php?f=10&p=961063#p961063


RJK
" Kulttuurikausaalista näkemystä kutsutaan tieteellisemmissä piireissä nykyään YSM:ksi. Lyhenne tulee termistä SSSM, Standard social science modeleli yhteiskuntatieteiden standardimalli. Termi on peräisin John Toobyn ja Leda Cosmidesin artikkelista Kulttuurin psykologiset perustukset termin suomennoksesta vastaavat Anna Rotkirch ja J.P. Roos (2003).

Lyhyesti sanoen YSM on perinne, joka vetää tiukan rajan biologian (psykologia mukaanluettuna) ja kulttuurin välille. "

No JOHAN NYT ON PERKELE, TAAS se niiden lallattamo houruaa paskaa!

PSYKOLOGIA ON YHTEISKUNTATIEDE, YHTEISKUNTATIEDE, YHTEISKUNTATIEDE!

Miksi "evolutiopsykologien" on ensin VALEHDELTAVA MUUTKIN EVOLUUTIOPSYKOLOGEIKSI PÄÄSTÄKSEEN "KUMOAMAAN" HEITÄ !!!!!!




"Kaikki psykologia on evoluutiopsykologiaa" -argumentti käytössä?



Minä sanoisin selvemmin, että "tärähtäneiden lässytystä!"

RJK
TUO "YSM" on R&R:n hourulallattamon "tuote"!

Varmaan "tuotemerkkikin" on jo haettu, ellei suorastaan "patentti"...

("Evoluutiopsykologia" saattaa muuten hyvinkin olla rekisteröity tavaramerkki...)




David Bullerhan puhuu Evoluutiopsykologiasta™ ja evoluutiopsykologiasta™ - huomaa iso ja pieni alkukirjain. Isossa versiossa kuuden kopla - Tooby, Cosmides, Buss, Pinker, Daly ja Wilson edustavat evoluutiopsykologian yhtenäisempää ja populaarimpaa versiota, eräänlaista modernia yhtenäisparadigmaa, pienemmän etukijaimen hemmot taas eivät esitä yhtä hurjia väitteitä Retu & Vilma -universumin vaikutuksista ihmisten käyttäytymiseen (stone age mind).



Eli "ero" on kuten geenillä ja "Keenillä"?

RJK
acedia
Neonomide
Ei minulla ole pääasiassa hajuakaan tämän "Pavlovin verihurtan" epistemologiasta, mutta agendamme on kyllä varsin yhtäläinen – järjen äänen tuominen vastapainoksi palstalla vellovaan [vulgaari]biologisen determinismin hegemoniaan.



RJK:n käsityksen mukaan Trofim Lysenko oli järjen ääni.



http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-20008



Skepsis on muuttanut toimenkuvaansa: lopultakin "'paranormaali' jonka höptikko tietää keenistä" (kommentoijan omin sanoin) on kadonnut Skepsiksen säännöistä, 2. pykälästä!

http://www.skepsis.fi/yleista/saannot.html

Onnittelen!

Järjestön, joka aikoo vahtia muidenkin tietteellisyyttä, on toki korjattava entinen HUUTAVA SISÄINEN LOOGINEN RISTIRIITA omien sääntöjensä toimenkuvapykälästä!

Toivottavasti tämä oikea päätös viitoittaa nyt Skepsiksenlle tien hedelmättömän jankuttavan antipavlovismin ja "fysikalismin" suosta kohti todellisen tieteellisen kansalaisjärjestön toimenkuvaa...

http://www.aamulehti.fi/verkkolehti/a/2 ... 820954.htm

" Skeptikot sotkevat Wikipediaa

Kari Salminen

Kirjoittaja on turkulainen vapaa toimittaja

Wikipediaa saastutetaan. Outo kultti levittää omaa uskomustietoaan tieteen nimissä. Olkaa varovaisia.

"Muokkaa rohkeasti.", kehottaa Skeptikko-lehti (2/2009) ja antaa ohjeita, kuinka vapaata tietosanakirjaa muutetaan mieleiseksi. Atk-alan mies Markku Javanainen kirjoittaa: "Mielestäni Suomen skeptikoiden kannattaisi keskittää voimavaransa Wikipedian artikkelien muokkaamiseen. Skeptikoilla ei ole mitään erityistä intressiristiriitaa Wikipedian yleisten periaatteiden suhteen toisin kuin tieteellistä ajattelua karsastavilla ryhmillä."

Vaan kun on. Skeptikoilla on puoliuskonnollinen missio: kaiken uskon vastustaminen tieteen nimissä. Skeptikko kieltää ennen kuin tutkii, ja kun se tutkii, hokemat kuten "aivot", "kokeellisuus", "evolutiivinen" ja "geenitutkimus" korvaavat tiedon.

Taikausko, paranormaali, yliluonnollinen, ihme, vitalismi, uskomuslääkintä, akupunktio ja kiropraktiikka ovat - vain muutamia mainitakseni - Wikipedian hakusanoja, joiden alta ei löydy puolueetonta historiallista esittelyä vaan skeptikkojen johtopäätöksiä. Monin paikoin ainoa kirjallinen lähde on Risto Selinin Ihmeellinen maailma - skeptikon tietosanakirja, jolla ei ole minkäänlaista tieteellistä asemaa.

Skeptikkojen Wiki-hyökkäyksen seurauksena taikauskoa väitetään luonnonvastaiseksi, vaikka se on virallisen uskonopin vastaista. Tiede ei edes tunne taikauskoa, ellei puhuta käsitteestä ja sen historiasta.

Hälyttävintä vääristelyä löytyy kohdasta Uskonto, jonka päättävä "uskonto tieteen näkökulmasta" kuittaa alan mittavat saavutukset kognitiivisella uskontotieteellä ja geenitutkimuksella. Teksti on huuhaa-palkinnon arvoinen. Myös naistutkimus, queer-teoria ja postmodernismi ovat saaneet asiantuntemattomuudesta kielivät loppukaneetit.

Skeptikoilla on samanlainen oikeus kritisoida kuin muillakin, mutta he eivät voi vilauttaa tieteen korttia. Järjestöä johtaa insinööri (Risto Laine). Skeptikko-lehden päätoimittaja on rakennusmestari (Risto K. Järvinen). Ahkerin kirjoittaja on ylioppilas (Jussi K. Niemelä). Ihan arvostettavia titteleitä, mutta ne eivät pätevöitä uskomusoppien ja humanististen alojen tieteelliseen kommentointiin. Kuten skeptikot itse sanovat: tiedeyhteisö kyllä korjaa virheet. "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5505

Vierailija kirjoitti:
RJK
acedia
Neonomide
Ei minulla ole pääasiassa hajuakaan tämän "Pavlovin verihurtan" epistemologiasta, mutta agendamme on kyllä varsin yhtäläinen – järjen äänen tuominen vastapainoksi palstalla vellovaan [vulgaari]biologisen determinismin hegemoniaan.

RJK:n käsityksen mukaan Trofim Lysenko oli järjen ääni.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/trofim-lysenko-ei-edustanut-noudattanut-eika-muuttanut-neuvostoliiton-tieteen-ideologiaa-1998

Skepsis on muuttanut toimenkuvaansa: lopultakin "'paranormaali' jonka höpstikkö tietää keenistä" (kommentoijan omin sanoin) on kadonnut Skepsiksen säännöistä, 2. pykälästä!

http://www.skepsis.fi/yleista/saannot.html

Onnittelen!


Kommentoijan vitsi osoittauui siis karmealla tavalla TODEKSI eikä vain vitsiksi!
JA KAIKKEA MUUTA KUIN KORJATUKSI HÖPSIKSEN TOIMINNASSA!

Järjestön, joka aikoo vahtia muidenkin tieteellisyyttä, on toki korjattava entinen HUUTAVA SISÄINEN LOOGINEN RISTIRIITA omien sääntöjensä toimenkuvapykälästä!

Toivottavasti tämä oikea päätös viitoittaa nyt Skepsiksenlle tien hedelmättömän jankuttavan antipavlovismin ja "fysikalismin" suosta kohti todellisen tieteellisen kansalaisjärjestön toimenkuvaa...

Tuomas Enbuske jatkaa "susi pirttiin" -hörönlöröä (mm. Halonen...) "koira pirtissä" hörönlöröä "vastaan" (gender-feminismi) siitä mihin Höpsis ja Pefletti olivat keskeyttävinään...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/703c3b0b-7aba-4b9a-965a-6654feb2654c

" Enbusken kolumni: Suomalaiset feministit hävetkää - olette oikeasti pelkkiä narsisteja!

perjantai 29.03.2019 klo 11:19

Kun itseään feministeiksi kutsuvat rasistit kyttäävät toistensa ihonvärejä, ei kukaan kiinnitä huomiota siihen, minkälaisia naisten oikeuksien rikkomuksia ympäri maailmaa tapahtuu koko ajan, kirjoittaa Tuomas Enbuske.

... Kun miesten ilkeyttään keksimä evoluutiobiologia kertoo, että aivan kuten kaikilla muillakin eläimillä myös ihmisen sukupuolilla on biologisia eroja, kuin karkkivarkaista kiinni jääneet lapset te valehtelette, että eipäs ole. "

Enbuske valehtelee, etttä valehtelevat. Kaikilla on sekä biologinen sex-sukupuoli että sosiaalinen gender-sukupuoli.

" ... Kiitos feministit näistä. Ja kiitos, että olette tiukalla työllä tehneet Suomesta paremman paikan. Kiitos Minna Canth, Miina Sillanpää, Pirkko Saisio, Tarja Halonen, Päivi Istala ja tuhannet muut. "
Kaksi ensimmäistä on pantu väärään seuraan...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat