Sivut

Kommentit (30)

Kännikala112
http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Revonsuo

Kaikki eläimet nukkuvat

Kaikki eläimet nukkuvat ja nähtävästi näkevät unia, myös esimerkiksi banaanikärpäset. Vieläkään ei tarkalleen tiedetä, miksi ihmisen näkevät unia. Muinaisessa Egyptissä ajateltiin, että unet ovat viestejä jumalilta.

. . . tutkija Antti Revonsuo. Se tulee. . .

2.11.2010 Tiede
HAE HS DIGILEHDEN ARKISTOSTA >




Selitätkö vielä, miksi kyseessä olisi aivopieru?

Mielestäni tutkimus vahvistaa olettamusta, että unien näkeminen olisi yhteydessä pitkäkestoisen muistin toimintaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Japetus
Seuraa 
Viestejä11683
Vanha Musti
Japetus
Ja nyt se sitten alkaa taas. Kohta tulee neuvostohöpöpediaa suu vaahdossa.

Ihanko todella olen ainoa, joka tästä on maininnut?

http://www.romanpoet.org/223/NewSci.PrimitiveCog.pdf:

It began during lunch one day as Greenspan and van Swinderen chatted with colleague Douglas Nitz, a mouse neuroscientist. For a lark, they decided to try recording an EEG from a fly's brain. The first run was as garden-shed science as it gets: Nitz, who is blessed with bomb-squad hands, held the electrode steady in the fly's brain with his fingers. Unbelievably, it worked, and soon they had recorded the first EEG of fruit fly sleep: its brain quietened down and produced fewer spikes, like a mammal brainstem during non-REM sleep. After sleep, it was only natural for the team to look for attention in the fly. After all, they are opposite ends of the same spectrum.

Ja tämä on sitten taas tietysti jonkin oikein hirmuisen suurta ja mahtavaa vastaan suunnatun salaliiton tuottama artikkeli.


Banaanikärpäsellä ei ole aivoja.

Kuten olen jo sanonut, banaanikärpäsellä erotetaan keskus- ja ääreishermosto.

Täällä on yksi selväkielinen lähde, jossa asiaa on selvitetty. Tosin sinun kohdallasi kaikki muinaisesta neuvostosanakirjasta tekemiäsi tulkintoja vastaan on lähtökohtaisesti väärin, mikä ei juuri jätä keskustelulle sijaa.

Jälleen melkoisen omituinen käsitys ainoasta.

http://www.cell.com/current-biology/retrieve/pii/S0960982202013003

Extended periods of rest in Drosophila melanogaster resemble mammalian sleep states in that they are characterized by heightened arousal thresholds and specific alterations in gene expression [[1, 2]].

Lienee sanomattakin selvää, että vastaavia tuloksia löytyy lukuisia muitakin.


Tuo on täyttä puutaheinää: ei mitään "gene expressioneita" ole muidenkaan lajien neuroneita mittaamaan!

Aivan asiallinen tutkimus. Juuri tätä yllä tarkoitin: aivan yhtä hyvin minä voisin joka ikisen kommenttisi ja linkkisi kohdalla huutaa salaliittoja, puuta heinää tai hstapskakakaterrorismia. Usko sinä mitä haluat, suotavinta olisi päästä häiriköinnistäsi eroon, kuten on jo useaan kertaan banneilla yritetty tehdä.

Kun Fieldskin on laitteineen vasta päässyt tai pääsemässä mittaamaan ionisignallien liikeitä neuronissa...

Taitavat sitten tosiaan ollakin valehtelijoita kaikki tyynni.

Nuo ovat vanhentuneita skitsojorinoita.

Eivät tasan ole. Painu nyt jo helvettiin tälläkin multinikilläsi.

sekä responsiivisuutta samoille kemikaaleille (Mm. kofeiinille).

On myös suuria eroja, aivan erityisesti opiaatit, joille aivokuorettomat eivät ole moksiskaan.

Ei pidä tuokaan paikkaansa. Mm. täällä ja täällä on osoitettu banaanikärpäsillä olevan opioidireseptoreja.

Ei ole pystytty osoittamaan psyykkistä kuvanmuodostusta millään hyönteisillä vaikka kovasti on yritetty.

Kuka sanoo, että unen pitää olla kuvia, on osoitettu, että banaanikärpäsillä on eri univaiheita, jotka saattaaisivat korreloida unennäön kanssa. Ei tuo Hesarissa haastateltu tutkijakaan aivan turhaan maininnut, että banaanikäpäset unia näkisivät. Tuskinpa vain hän sitä hatusta veti.

Juu, muuten kyllä, mutta banaanikärpäsellä EI OLE AIVOJA OLLENKAAN!!!

Banaanikärpäsen silmien takana olevasta suuresta hermoganliosta puhutaan yleensä aivoina, kuten esimerkiksi yllä olevista linkeistä käy varsin selvästi ilmi.

Ei käy ilmi. Minä ainakin ymmärsin noissa "motorisissa rauhallisuuksissa" olevan kyse siipigangliosta! Mutta ei sitä siellä kyllä taidettu mainita, kuin "aivoista" puhuttiin...

Minkä helvetin takia päägangliosta pitäisi puhua "aivoina"?


Ks. linkki yllä.

Fundamentaalisella tasolla kyse kuitenkin on neuroneista, jotka ovat hyvin samanlaisia kaikissa hemostotyypeissä.

Kaikki solut ovat huomattavan samanlaisia....

Eivät tietenkään ole. Mitä hittoa taas selität. Hermosolut ja lihassolut esimerkiksi ovat varsin erilaisia kasvien ja eläinten soluista puhumattakaan.

Banaanikärpäsen aivoista puhutaan hyvin yleisesti, kuten yllä jo sanoin.

Se on virhe, joka osoittaa lallattajan joko tietämättömyyttä, tyhmyyttä tai vilpillisyyttä.

Koko hiton tutkimusala on siinä tapauksessa vilpillinen. Älä viitsi jauhaa tuota roskaa.

Tässä on nyt sitten vielä muutama esimerkki. Itse kyllä meinasin heittää tietokoneen seinään kun huomasin sinun tuolla toisessa ketjussa ihmettelevän kuinka RNA ei muka ole proteiini ollenkaan.

Ai, kuka? Mítä? Häh? Linkkiä!!!

Tarvitseeko muka todella laittaa? Katso "kysymyksiä DNA:sta" -ketjusta.

Tähän vastasin jo yllä.

Ei selvinnyt...

Jääköön sitten selvittämättä.

Ja jos näin lopuksi saisin kauniisti pyytää sinua painumaan helvettiin terrorisoimasta palstaa, jolta sinut on jo useampaan kertaan pysyvästi bannattu.

Ei mua o bannattu.

Kyllä sinut on bannattu ainakin RJK:na ja Arkkiksena. Epäilen tosin vahvasti, että muillakin nikeillä, koska näytät niitä niin tolkuttomasti tarvitsevan.

Tahalla ym. sentään on ymmärrystä olla tunkematta tusinalla multinikillä takaisin jankkaamaan tasan samasta asiasta tasan samalla älyttömällä herjalla hyöstettynä.

Ai kenellä? Kuinkas "vahingossa" sitten voi tunkea?

Taha on eräs juuri bannattu nimimerkki. Toisin kuin sinä, hän ei tee multinikkiä jokaisen bannatun perään ja tule sitten jatkamaan samaa palstan terrorisointia.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
o_turunen himokkaana: "Minä en todellakaan kuse housuuni vaan sinun silmääsi."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Kännikala112
Ja lisää banaalikärpäsanalogioita:

Tutkimus: Kärpäsen bakteerit päättävät puolison valinnasta

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5261366407

" Kärpäsnaaraat eivät tarvitse deittipalvelua, sillä niiden parinvalinnasta vastaavat suolistobakteerit. Tuoreen tutkimuksen banaanikärpäset suosivat kumppaneita, joilla on samanlaiset bakteerit kuin niillä itselläänkin.

....valitsivat lähes aina koiraan, joka oli syönyt samaa ravintoa kuin ne itsekin."




No löytyihän tästä päivän tiedepilleristä vanhaakin keskustelua...

Eipä voi sanoa, että tietelijät aina vaan tylsiä jauhaisivat!

http://www.penttihuovinen.fi/

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen, YLEn Radio Suomen Taustapeilissä, 24.01.2012, klo 17.45:

Klepsiella(clepsiella?)-bakteerin poissaolo banaanikärpäskoiraan suolistobakteerien joukosta hävittää naaraiden kaiken seksuaalisen ”mielenkiinnon” (reagoimisen) kyseistä koirasta kohtaan.

Muuten: banaanikärpäskoiras (ainakin) tarvitsee ”palautteen” naarailta ”herätäkseen” seksuaalisesti:

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5271

Vierailija kirjoitti:
Kännikala112
Ja lisää banaalikärpäsanalogioita:

Tutkimus: Kärpäsen bakteerit päättävät puolison valinnasta

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5261366407

" Kärpäsnaaraat eivät tarvitse deittipalvelua, sillä niiden parinvalinnasta vastaavat suolistobakteerit. Tuoreen tutkimuksen banaanikärpäset suosivat kumppaneita, joilla on samanlaiset bakteerit kuin niillä itselläänkin.

....valitsivat lähes aina koiraan, joka oli syönyt samaa ravintoa kuin ne itsekin."

No löytyihän tästä päivän tiedepilleristä vanhaakin keskustelua...

Eipä voi sanoa, että tietelijät aina vaan tylsiä jauhaisivat!

http://www.penttihuovinen.fi/

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen, YLEn Radio Suomen Taustapeilissä, 24.01.2012, klo 17.45:

Klepsiella(clepsiella?)-bakteerin poissaolo banaanikärpäskoiraan suolistobakteerien joukosta hävittää naaraiden kaiken seksuaalisen ”mielenkiinnon” (reagoimisen) kyseistä koirasta kohtaan.

Muuten: banaanikärpäskoiras (ainakin) tarvitsee ”palautteen” naarailta ”herätäkseen” seksuaalisesti:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-mielen-terveys

" Suoliston bakteerit ja mielen terveys

Julkaistu 19.02.2014 - 15:29. Päivitetty 13.11.2015 - 09:58

Ihmisessä on miljardeja bakteereita, joista suurin osa majailee suolistossa. Monilla sairauksilla ja suoliston kunnolla on yhteys, se tiedetään. Se, että suoliston bakteerit vaikuttavat myös keskushermostoon ja sitä kautta muun muassa mielen ongelmiin ja tunteisiin, perustuu uusiin havaintoihin.

– Vielä kymmenen vuotta sitten kukaan ei ehkä olisi uskonut, että suoli, suolen mikrobit ja keskushermosto löytävät toisensa. On tiedetty kauan, että ihmisen hyvinvointi ja psykologiset seikat, kuten ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Mutta se, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan, ja että suolen sisällöllä, mikrobeilla, voi olla vaikutusta keskushermoston kehitykseen, on kyllä varsin uutta tietoa, huomauttaa integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta.

– Kun aloitin bakteriologian rintamalla tutkimukset, ei ollut lainkaan ymmärrystä, kuinka suuri merkitys suoliston bakteereilla voi olla terveyteen. Nyt tämä yhteys on liitetty hyvin moneen erilaiseen tautiin. Ei niin että bakteerit sinällään aiheuttaisivat tautia, vaan bakteerit ovat myötävaikuttavina tekijöinä silloin, kun tapahtuu erityisesti suoliston pinnan muutoksia, rikkoutumista, toteaa puolestaan Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

Suolistossa asustelee satoja erilaisia bakteerikantoja, joiden välillä normaalisti vallitsee tasapaino. Eri syistä tasapaino saattaa horjua. Puhutaan dysbioosi-ilmiöstä, joka voi syntyä antibioottien, dieetin, muuttuneen hygienian, erilaisten ympäristömyrkkyjen tai infektioiden seurauksena, ja joka aiheuttaa vääristyneen immuunivasteen. Dysbioosissa syntyy suolessa tulehdusreaktioita, ja stressissä nämä ovat todennäköisesti yleisempiä. ...

Suolisto – toiset aivot

Turhaan ei sanota, että suolisto on toiset aivot.

– Tutkijat ovat sanoneet, että 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on tietysti oma hermostoverkkonsa, mutta myös bakteerit tuottavat tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita. Tämä on yllättävä juttu, joka antaa ihan uuden perspektiivin siihen, millä tavalla meidän pitäisi pitää huolta tästä bakteeristosta, Pentti Huovinen jatkaa.

Suolen seinämässä on iso joukko hermosoluja, joka kuitenkin on pieni osa verrattuna keskushermoston hermosolujen määrään.

– Siellä on hermosoluja, jotka käyttävät samoja välittäjäaineita kuin keskushermoston hermosolut. Tiedetään, että suolen mikrobit voivat vaikuttaa tiettyjen aivojen välittäjäaineiden esiasteisiin, muun muassa tryptofaanin saantiin, joka on tavallaan aivojen välittäjäaine serotoniinin esiaste. Voi olla, että on suoleen liittyviä tekijöitä, jotka pystyvät säätelemään sitä, millä tavalla keskushermosto saa käyttöönsä tiettyjä välittäjäaineita ja miten ne siellä toimivat, kuvailee Hasse Karlsson mekanismia.

Eräs suolen ja keskushermoston yhdistävä tekijä näyttää olevan, että suoliston mikrobisto saattaa aikaansaada immuuniaktivaatiota.

– Immuuniaktivaatio saattaa johtaa sytokiinien, tulehdusmarkkereiden, tuotannon lisääntymiseen ja ne voivat suoraan vaikuttaa keskushermoston toimintoihin. Tiedetään, että depressiossa inflammaatiomekanismit ovat käynnissä. Puhutaan subkliinisestä inflammaatiosta, joka itse asiassa voi yhdistää tiettyjä keskushermostosairauksia aika moneen muuhunkin sairauteen, jossa on samanlaisia ilmiöitä. Tiedetään, että esimerkiksi liikalihavuuteen ja sydän- ja verisuonitauteihin liittyy inflammaatiota. Saattaa olla avautumassa näköala, että tiettyjä erillisinä pidettyjä sairauksia voi olla yhdistämässä tietyt perusmekanismit, kuten immuniteettihäiriöt, jotka sitten voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin, mutta joiden juuret olisivat yhteiset, Karlsson selvittää.

Rikas suoliston bakteeristo hyväksi aivoille

– Esimerkiksi mikrobittomat hiiret laboratorioissa ovat levottomampia kuin hiiret, joilla on normaali bakteeristo suolistossa. Tämä antaisi viitettä siihen, että kun kaupungistumisen tapahduttua me emme möyri puutarhaa, aja eläimiä takaa tai hali kanoja, on tämä aiheuttanut meille varmaan yhteisönä bakteeristovajauksen, joka sitten voisi olla teoriassa esimerkiksi levottomuuden tai ahdistuneisuuden yksi syy, pohtii Huovinen.

FinnBrain on käynnissä oleva laaja ja monipuolinen kliininen tutkimus, johon osallistuvat perheet rekrytoidaan mukaan ennen lapsen syntymää. Seuranta alkaa jo äidin ollessa raskaana ja ajatuksena on tutkia syntyvän lapsen aivojen kehitystä monelta eri kannalta. Vauvoja toivotaan voitavan seurata aikuisuuteen asti - jopa vuosikymmenien ajan.

Koska FinnBrain -tutkimuksessa seurataan muun muassa lapsen aivojen ja keskushermoston kehitystä, kiinnostuivat tutkijat oitis myös keskushermoston ja mikrobien välisestä liikenteestä. Tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Hasse Karlsson kertoo:

– Haluamme katsoa, onko mikrobiston rakenteella vaikutusta myös syntyvän lapsen keskushermoston kehitykseen jollakin tavalla: onko sillä yhteyksiä esimerkiksi lapsen stressiherkkyyteen tai tunne-elämän säätelyyn, joka on toinen keskeinen alue FinnBrainissä.

Muun muassa autismiin vaikuttavista tekijöistä on viime vuosina esitetty useita hypoteeseja.

– Viimeinen on, että Sutterella-bakteeri olisi yliedustettuna autististen lasten suoliston bakteeristossa. Nämä ovat alustavia tutkimuksia. Se, onko kyseinen bakteeri mukana tämän taudin aiheuttamisessa, on ihan toinen juttu, professori Huovinen toteaa.

– Ihmisillä osoitettiin, että autististen lasten suolen mikrobifloora on hyvin erilainen kuin ei-autististen lasten. Se on ollut hyvin kiinnostava havainto. Sen ongelma on ollut, että ei ole tarkkaan tutkittu, mikä näiden lasten ruokavalio on ollut. Autistiset lapset saattavat olla hyvin tarkkoja siitä, mitä he syövät, lisää Hasse Karlsson.

Stressi ja vatsa

– Kun hermostumme, suolistossa maha saattaa möyriä ja kouristella. Nyt eläinkokeissa on havaittu, että stressi muuttaa suolen käyttäytymistä. Kun rotta laitetaan veden ympäröimälle alueelle, se alkaa kärsiä stressistä. Samaan aikaan on havaittu, että suolen läpäisevyys muuttuu ja suolen läpäisevyyttä voidaan muuttaa antamalla bakteereita näille koe-eläimille, esimerkiksi maitohappobakteereita, professori Huovinen kuvailee.

Krooninen stressi vaikuttaa siihen minkälaisia mikrobeja suolistossamme elää. Voitaisiinko stressiä siis jopa hoitaa hoitamalla suoliston bakteeristo kuntoon?

– Probiootit näyttävät olevan yksi keino, jolla voidaan stressioireilua tai stressireaktiota vähentää, pohtii professori Karlsson.

– Villeimmät arvaukset ovat, että tulevina vuosina tai vuosikymmeninä tiettyjä psykiatrisia häiriöitä, vaikka ahdistuneisuushäiriötä ja masennusta, voitaisiin hoitaa muokkaamalla suolen mikrobistoa. Jos ihan villiksi heittäytyy, niin ulosteensiirtojahan käytetään joissakin sairauksissa jo nyt, jossa siirretään tietynlaista bakteerikantaa potilaan suolistoon. Onko tämä sitten koskaan todellisuutta psykiatristen häiriöiden hoidossa, on tietysti ennenaikaista mennä sanomaan. Tämän tyyppisiä perspektiivejä tämä tietysti herättää, visioi Karlsson.

Asiantuntijat:

HASSE KARLSSON, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, FinnBrain -tutkimus, Turun yliopisto

PENTTI HUOVINEN, bakteeriopin professori, Turun yliopisto "

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1782

Banaanikärpänen muistuttaa monessa suhteessa ihmistä. Esimerkiksi toisen tullessa riistämään kärpäsen "mielitiettyä" se asettuu aggressiivisesti nyrkkeilyasentoon.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160217091406.htm

Seuraava tutkimus  on esimerkki mahdollisuudesta vaikuttaa kohdistetusti genomiin määrättyjen tavoitteien aikaan saamiseksi. Tiedon genomin toimintaperiaatteista ja muista ominaisuuksista syventyessä alla oleva tutkimus voi ehkä toimia prototyyppinä monien muiden ominaisuuksien ehtojen kartoituksessa.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160217091406.htm

Koiraspuolisen banaanikärpäsen seurustelusuuntaus (naaras vai koiras) valiutuu yksinomaan P1-neuronien toimesta, mistä syystä ympäristötekijöiden vaikutusta seurustelusuuntauksen valintaan voidaan tutkia keskittymällä tähän geeniryhmään. Ympäristö näyttää  moduloivan epigeneettisesti geeni-ympäristö -vaikutusta banaanikärpäsen lapsuudessa ja nuoruudessa.

 Yamamoto tarkasteli näköärsykkeiden vaikutusta homoseksuaalisiin kärpäsiin, jotka siis halusivat kiihkeästi seurustella vain urospuolisten kanssa hyläten sukupuolisesti kokonaan naaraat. Tutkittaville kärpäsille näytettiin filmi, joka esitti käveleviä naaraita valonvälähdysten seuraamina. Tällöin osa homoseksuaalisista banaanikärpäsistä alkoi kiivaasti osoittaa halua päästä  sukupuoliyhteyteen naaraiden kanssa, kun taas osa ei ollut kiinnostunut. Ero selittyi tutkittavien banaanikärpästen kasvuolosuhteilla. Yhteisöllisesti ryhmässä kasvatetut homoseksuaaliset yksilöt kiinnostuivat naaraista kun taas yksinäisyydessä kasvaneet eivät kiinnostuneet. 

 Koska banaanikärpäsen aivot ja mm. sukupuolielämä muistuttavat ihmisen vastaavia,  voitaisiin Yamamoton tuloksista tehdä ihmisen sukupuolisuuden suuntautuneisuutta koskevia arvioita, varsinkin monesti jo arvioidusta kasvuolosuhteiden vaikutuksesta yhtenä sukupuolisen suuntautuneisuuden tekijänä.

 Ihmiseen kohdistuvien muutosmenettelyjen mielekkyys voidaan kuitenkin myös monessa, joskaan ei ehkä kaikissa tapauksissa kyseenalaistaa.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5271

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Banaanikärpänen muistuttaa monessa suhteessa ihmistä. Esimerkiksi toisen tullessa riistämään kärpäsen "mielitiettyä" se asettuu aggressiivisesti nyrkkeilyasentoon.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160217091406.htm

Seuraava tutkimus  on esimerkki mahdollisuudesta vaikuttaa kohdistetusti genomiin määrättyjen tavoitteiden aikaan saamiseksi. Tiedon genomin toimintaperiaatteista ja muista ominaisuuksista syventyessä alla oleva tutkimus voi ehkä toimia prototyyppinä monien muiden ominaisuuksien ehtojen kartoituksessa.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160217091406.htm

Koiraspuolisen banaanikärpäsen seurustelusuuntaus (naaras vai koiras) valiutuu yksinomaan P1-neuronien toimesta, mistä syystä ympäristötekijöiden vaikutusta seurustelusuuntauksen valintaan voidaan tutkia keskittymällä tähän geeniryhmään. Ympäristö näyttää  moduloivan epigeneettisesti geeni-ympäristö -vaikutusta banaanikärpäsen lapsuudessa ja nuoruudessa.

 Yamamoto tarkasteli näköärsykkeiden vaikutusta homoseksuaalisiin kärpäsiin, jotka siis halusivat kiihkeästi seurustella vain urospuolisten kanssa hyläten sukupuolisesti kokonaan naaraat. Tutkittaville kärpäsille näytettiin filmi, joka esitti käveleviä naaraita valonvälähdysten seuraamina. Tällöin osa homoseksuaalisista banaanikärpäsistä alkoi kiivaasti osoittaa halua päästä  sukupuoliyhteyteen naaraiden kanssa, kun taas osa ei ollut kiinnostunut. Ero selittyi tutkittavien banaanikärpästen kasvuolosuhteilla. Yhteisöllisesti ryhmässä kasvatetut homoseksuaaliset yksilöt kiinnostuivat naaraista kun taas yksinäisyydessä kasvaneet eivät kiinnostuneet. 

 Koska banaanikärpäsen aivot ja mm. sukupuolielämä muistuttavat ihmisen vastaavia,  voitaisiin Yamamoton tuloksista tehdä ihmisen sukupuolisuuden suuntautuneisuutta koskevia arvioita, varsinkin monesti jo arvioidusta kasvuolosuhteiden vaikutuksesta yhtenä sukupuolisen suuntautuneisuuden tekijänä.

 Ihmiseen kohdistuvien muutosmenettelyjen mielekkyys voidaan kuitenkin myös monessa, joskaan ei ehkä kaikissa tapauksissa kyseenalaistaa.


Banaanikärpäsellä ei ole aivoja, eikä selkäydintäkään (kun ei ole selkärankaakaan).
Uskon enemmän näitä jenkkejä.

Vierailija kirjoitti:
Klepsiella(clepsiella?)-bakteerin poissaolo banaanikärpäskoiraan suolistobakteerien joukosta hävittää naaraiden kaiken seksuaalisen ”mielenkiinnon” (reagoimisen) kyseistä koirasta kohtaan.

Muuten: banaanikärpäskoiras (ainakin) tarvitsee ”palautteen” (herätteen) naarailta ”herätäkseen” seksuaalisesti:

http://books.google.fi/books?id=2nmHpXPmV80C&pg=PA264&lpg=PA264&dq=%22Douglas+Fields+fly+sexual%22&source=bl&ots=GuJUoWNgMn&sig=rhf5wQRiaN1ojGzSNabGcP7231g&hl=fi&sa=X&ei=MuAeT4vLDtH54QSOzK2dDw&ved=0CCsQ6AEwAA#v=onepage&q&f=false

On meinaan pikkusenverran kovemman sarjan tutkijoita...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5271

Taas alkeellista kusetusta: ei sen tarvitse "ymmärtää" mitään, se ragoi! Myös ihminen tekee SELLAISTAKIN reagointia!

Se valkoinen tausta on myös "kuvio"!

Mehiläinen ei näe, tai kuule lukumääriä vaan rytmejä ja kestoja.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/mehilainenkin-ymmartaa-nollan

Tarhamehiläinenkin ymmärtää, että tyhjä on vähemmän kuin yksi.

Tarhamehiläisellä on mitättömän pienet aivot, mutta se näyttää olevan paljon luultua älykkäämpi. Jo aiemmin on havaittu, että mehiläinen osaa periaatteessa laskea neljään ja oppii hahmottamaan erilaisia abstrakteja kuvioita.

Nyt eläinten älykkyyteen erikoistunut tutkijaryhmä esittää Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että mehiläinen kykenee ymmärtämään, mikä on enemmän ja mikä vähemmän, ja pystyy jopa hahmottamaan nollan tai niin sanotun tyhjän joukon käsitteen. Tämä nostaisi mehiläiset hoksottimiensa puolesta samaan kerhoon kuin papukaijat tai jopa pienet ihmislapset.

Tutkijaryhmä opetti ensin mehiläisiä hahmottamaan, kumpi niiden näkemistä kuvioista on enemmän ja kumpi vähemmän. Pörisijät houkuteltiin seinälle, johon oli kiinnitetty kaksi valkoista paneelia. Paneeleissa oli eri määrä mustia kuvioita, jotka mehiläiset kykenevät havaitsemaan.

Ruoalla palkitsemalla osa mehiläisistä opetettiin valitsemaan se paneeli, jossa oli vähemmän kuvioita. Osa koulutettiin valitsemaan enemmän kuvioita sisältävä paneeli. Mehiläiset oppivat nopeasti, kummasta valinnasta saa herkkupalkinnon.

Sitten tehtävää vaikeutettiin. Mehiläisille esitettiin paneeli, jossa ei ollut kuvioita lainkaan. Sen vieressä oli paneeli, jossa oli yksi tai useampi kuvio. Ne mehiläiset, jotka oli opetettu valitsemaan aina vähemmän kuvioita sisältävä paneeli, valitsivatkin useimmiten tyhjän paneelin. Vastaavasti ne pörriäiset, jotka olivat tottuneet hakeutumaan runsaskuvioisemman paneelin luokse, toimivat niin myös tässä tilanteessa.

Siis aivan kuin mehiläinen ymmärtäisi, että tyhjä on vähemmän kuin kuvioitu paneeli, tai että nolla on vähemmän kuin yksi. Mehiläiset pärjäsivät sitä paremmin, mitä enemmän tyhjän paneelin viereisessä paneelissa oli kuvioita. Niiden oli helpompi valita tyhjä ruutu, kun viereisessä oli esimerkiksi neljä tai viisi kuviota.

Tutkijat kirjoittavat, että vastaava on havaittu myös ihmislapsilla. Ikään kuin mehiläiset ja älykkäämmät olennot hahmottaisivat nollan tai tyhjän käsitettä hieman samalla tavoin. ...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5271

"... Tutkimus osoittaa, että mehiläiset ymmärtävät suuruusjärjestyksiä, mutta siitä kaikki tutkijat eivät ole vakuuttuneita, että ne välttämättä kykenisivät ymmärtämään nollaa. Voi olla, että ne vain oppivat ymmärtämään, kuinka todennäköistä on saada palkinto mistäkin valinnasta, huomauttaa eläinten kognitiota tutkiva tohtori Clint Perry Lontoon Queen Mary -yliopistosta Smithsonian Magazine -lehdessä.

Aina kohti pienempää valintaa koulutetut mehiläiset siis oppivat, että valitsemalla tyhjän ruudun ne saavat palkinnon joka kerta, kun taas valitsemalla esimerkiksi ruudun, jossa on yksi kuvio, ne palkittiin 80 prosenttia ajasta, ja niin edespäin. Ehkä mehiläiset pikemminkin pyörittivät todennäköisyyksiä kuin sinänsä ymmärsivät tyhjän ruudun ideaa.

”Pidän mahdollisena, että mehiläiset voisivat käsittää nollan. Kyky laskea ja arvioida numeroiden arvoa antaisi niille edun selviytymistaistelussa. Mutta kokeet pitää vielä toistaa ja varmistua tulosten tulkinnasta”, Perry sanoo. "

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä17421

Itse olen nyt melkoisen jännittynyt tästä banaanikärpäsen unennäköasiasta.

Odotan pelonsekaisella angstilla sitä kellonlyömää, kun banananikärpänen saaavuttaa tietoisuuden ja valtaa mm Skynetin.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

ovolo
Seuraa 
Viestejä6595

Muuten, viime vuosina banaanikärpäsen toukkia on tullut turhan paljon etelän hetelmien mukana. Eli Suomen tulli ei tutki sitä, mitä ötököita tulee maahan. Olen katsellut tv:stä esim. Australian tullin toimintaa, ovat hyvinkin tarkkoja siitä, ettei ötököitä tule maahan.

Tänä kesänä ei vielä ole näkynyt banaanikärpäsiä. Ehkä syksymmällä?

Käyttäjä3810
Seuraa 
Viestejä181

Viime syksynä pitkälle lokakuuta banaanikärpäset yrittivät valloittaa keittiöni. Niitä lepäili kaappien seinämillä lepäilemässä, en tiedä näkivätkö unia.

Parhaaksi aseeksi niitä vastaan osoittautui pieni pölynimuri. Metsästin niitä aamuin illoin ja imuri veti niitä sisäänsä.

Ne myös oppivat, kun kuulivat imurin huminan, ne pyrähtivät lentoon.

Banaanikärpäset hävisivät sitten lokakuun lopulla, minun metsästyksen ansiosta vai talven tuloon, ei selvinnyt koskaan

Odotan banaanikärpästen taas saapuvan toukokuussa, nyt olen valmiina taisteluun

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat