Kommentit (5)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä18034
Seuraa 
Viestejä329

Dokumentti 4000 vuotta sitten: "Tämä on kertomus Nooan poikien, Seemin (arabit, juutalaiset), Haamin (afrikkalaiset) ja Jaafetin (eurooppalaiset) suvusta. Heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen.

Jaafetin pojat olivat Goomer (keltti-kansat, sisältäen Galatian, gallialaiset, britit ja irlantilaiset), Maagog (skotit. turkkil. tataarit kirgiisit eskimot intiaanit kiinal. mongolit (hunnit) samojedit. suomalais-ugrilaiset), Maadai, Jaavan, Tuubal, Mesek ja Tiiras.

Goomerin pojat olivat Askenas (venäl.), Riifat (slaavil.) ja Toogarma (armenial.).

Jaavanin (kreikkal.) pojat olivat Elisa, Tarsis (espanjal.), kittiläiset ja doodanilaiset; heistä haarautuivat pakanoiden saarten asukkaat maittensa, eri kieltensä, heimojensa ja kansakuntiensa mukaan.

Haamin pojat olivat Kuus, Misraim (egyptil.), Puut ja Kanaan.
Ja Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä. Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel Sinearin maassa (
Mesopotamia)."

Mesopotamiasta purjehdittiin Englantiin ja Skandinaviaan kuukaudessa. Valtavat kivirakennelmat olivat kalentereita, joilla määriteltiin kylvöaika ja babylonilaiset uskonnolliset juhla-ajat.

Pohjoismaiset kielet ovat läheistä sukua germaanisille, mutta koska germaanit ovat eri alkuperää, termi "Ashkenazi" soveltuu vain osittain saksalaisille, joilla on suuri goottilainen ja kelttiläinen alkuperä, joka vallitsee yli Pohjolan. Päinvastoin kuin luullaan, sarvipäisiä kypäriä käyttivät keltit Akkadian/Babylonian jumaluuksien kunnioittamiseksi, eivät viikingit. Mardukin (Nimrod, Ymir) eli Wotanin symboli on lohikäärmeenpää, joka esiintyy viikinkilaivojen keulassa.

4000-3000 vuotta sitten: Brittein saaret: Celtic, Gaels, Irlanti, Wales, britit (Gomer). Skotit (Magog, Milesian sukuluettelo).  Anglosaksit (Gomer ja Mesek).
Ranska: gallialaiset britit (Gomer). Franks, gootit, muut germaanit (Gomer ja Mesek). Gascons (Tuval).
Espanja: keltiberit, kelttisaamelaiset (Gomer ja Tuval). Baskit (Tuval/Tubal). Gootit (Mesek).

Walesilaisten 'muisto' alkuperästään: "Kun vesi peitti kaiken, yksi pariskunta pelastui Walesin rannalle."

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5490

Kampakeraamiset SU-kansat aloittivat Suomessakin maanviljelyksen 1000 vuotta sitten. On jopa niin, että sana "ugri" on indoeurooppalainen ja tarkoittaa viljelijää!
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=augti
"...  áugti   (auga, augo) wachsen

[Bendras ide. žodis – arm.] ačem, aor. ačec̣i ‘augu’. [Lit.:] Hübschmann, Armenische Grammatik, Leipzig, I, 1897, vocat.; Walde Pokorny I, 22, išn. 1, 173; Walde Hofmann, Lateinisches etymologisches Wörterbuch, I, 1938, 82; Adjarian, Armenisches Wurzelwörterbuch I, 1926, 172.

Šį žodį norima dėti prie šaknų *аu̯еg-, *aug-, *ug- ‘didinti = suurentua, augti = kasvaa, kilti = nousta, puolustaa’, kurios yra visose ide. kalbose (išskyrus sl.): s. i. (pohjoisintia) ugrá- ‘galingas =osaava’, av. ugra- ‘stiprus = luja’, lo. augeo, -ere ‘didinu = kasvan’, augos ‘didinimas = kasvu’ kaip augustus ‘pašventintas = juhlittava, šventas = pyhä, pakilus = ylevä ’, pamatinis žodis aukan, auknan ‘gausėti = runsastua, didėti = kasvaa’, s. v. a. ouhhon ‘didinti = isotella (uhota?), gausinti’, lie. áugu, áugti ‘wachsen = kasvaa’ áukštas ‘hoch = korkea’ ir kt. Šiai šakniai būdinga s-plėtiniai (senovėj veikiausiai dezideratyvinio pobūdžio, plg. Ernout-Meillet, Dictionnaire étymologique de la langue latine, ³1951, 103), ne tik lie. žodyje áukštas, bet ir gr. ἀ(ϝ)έξω, αὔξω [aukso], αὐξάνω, go. wahsjan, s. i. ukṣati ‘stiprina = lujittua’, av. uxšyaiti ‘t. p.’, toch. A oksiš ‘auga = kasvaa’, A okšu, B aukšu ‘senas = vanha’, Pokorny IEW, 85. Labai sunku arm. formą garsiniu požiūriu susieti su anksčiau minėtomis šaknimis. […] [77] Veikiausiai keblu iš grynai vardažodinių, nominalinių darinių (germ., bl., sl.) ir aiškintinos arm. veiksmažodinės formos ačem vesti vieną veiksmažodinę šaknį. Taigi čia mes negausime jokių tikrų rezultatų.

Šaltinis: Solta 1960, 76t. ... "

Samaan aikaan kalliomaalausten ja uralilaisten N1c-haplojen kanssa Suomeen on samalta suunnalta tullut myös maatalous: tattarinviljelys:

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm

" Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. . ... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5490

Tokkura kirjoitti:
Kampakeraamiset SU-kansat aloittivat Suomessakin maanviljelyksen 1000 vuotta sitten. "

Perkele! EI kun 1000 vuotta ENNEN - eli 7000 vuotta sitten kuin Britanniassa ja Ruotsissa!

Samaan aikaan kalliomaalausten ja uralilaisten N1c-haplojen kanssa Suomeen on samalta suunnalta tullut myös maatalous: tattarinviljelys:

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm

" Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalousasutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta historiallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla. Arkeologiset löydöt kuitenkin osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kalmistoa 600-luvulta 1100-luvulle jKr. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, harjoittiko yhteisö maa- vai erätaloutta. Toisena kysymyksenä olivat maanviljelyn alkuvaiheet - onko Huhdasjärveltä löydettävissä yhtä vanhoja maanviljelyn tuloksia kuin läheltä, Repoveden kansallispuiston alueelta muutama vuosi sitten löydettiin.

Saadut tutkimustulokset muuttavat käsitystä maanviljelyn alkuvaiheista niin kivikauden kuin rautakauden osalta. Varhaisin metsänraivausvaihe ajoittuu kivikaudelle 5300 - 4000 eKr. Ensimmäisenä viljelykasvina oli tattari 5300 eKr., ja noin 4200 eKr. ilmestyvät ensimmäiset merkit ohran viljelystä. Nämä viljelyn merkit ajoittuvat kivikaudelle, samaan aikaan saviastioiden valmistustaidon omaksumisen kanssa (varhaiskampakeramiikka).

Viljely alkoi 2000 vuotta oletettua aikaisemmin

Tulokset ovat merkittäviä. Ne osoittavat viljelyn alkaneen Suomessa yli 2000 vuotta oletettua aikaisemmin, suurin piirtein samaan aikaan kuin maanviljely levisi Keski-Eurooppaan. Aiemmin viljelytaidon on uskottu levinneen Suomeen Keski-Euroopasta käsin vasta 2900 eKr. alkaen ns. nuorakeraamisen kulttuurin välityksellä. Kouvolasta löydetty vanhin viljelylaji, tattari, on kulkeutunut Suomeen idästä Euraasian halki. Tattarilöytö ajoittuu samaan aikaan kuin Aasiasta lähtöisin oleva saviastioiden valmistustaito saavuttaa Suomen.

Nyt löydetyt viljelyn merkit eivät muuta Suomen kivikauden asukkaita maanviljelijöiksi. Kalastus ja metsästys olivat kivikaudella pääelinkeinoja.

Huhdasjärven alueen esihistorian intensiivisin maankäyttövaihe ajoittuu rautakaudelle. 600-luvulla jKr. rantalehdot raivattiin ohranviljelyä varten, ja 900-luvun alussa viljelyn painopiste siirtyi kuusimetsien kaskeamiseen ja rukiin viljelyyn. Oletetulla erämaa-alueella on siis varhaisempi maanviljelyshistoria kuin aiemmin on oletettu.

Tutkimusryhmä: FT Teija Alenius (paleoekologia), FT Antti Lahelma (arkeologia), FT Teemu Mökkönen (arkeologia), Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.

Lisätietoja ja yhteydenotot: arkeologi Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, teemu.mokkonen(at)helsinki.fi

... "

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat