Sivut

Kommentit (28621)

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5665

Vierailija kirjoitti:
Jaska
Arkkis
Eikä siinä ollut kysymys pelkästään kielestä. Siinä vain mainittiin, että tietyllä alueella virolaisten, latvialaisten ja venäläisten keskuudessa esiintyy yllättävällä paikalla saamelaisia muistuttava uralilainen väestötyyppi.

Siinä nähtiin: on siis väärin sanoa, ettei ollut kysymys pelkästään kielestä, koska todellisuudessa ei ollut kyse ollenkaan kielestä. Tutkijat eivät siis kuvittele selvittävänsä kieliä kallonmittauksen avulla, ainoastaan Arkkis kuvittelee heidän kuvittelevan selvittävänsä.

Olen kiinnittänyt huomiota yhtäläisyyksiin saamen ja latgallin kielten välillä, ja katsonut ainakin osin olevan kyse saamen balttilainoista.

post1106789.html?hilit=latgall*#p1106789

Arkkis
Arkkis
Tämä muutos on peräisin baltin muunnoksesta, jossa kantabaltin pitkästä ā:sta on tyypillisesti tullut latgallin "pitkä o" joka ääntyy "uo". Kun jokin kantasuomi on lainannut esimerkiksi kuurista ja žiemgallista, niin kantasaame on lainannut koillisesta latgallista, ja suuren balttilainojen määrän takia sekä suomessa että lapissa tuosta on tullut sääntö myös näiden kielten keskinäisissä lainoissa.

Tuollainen erikoinen muutos ei synny sattumalta täysin erikseen samaan aikaan ja hyvin pitkälle myös samassa paikassa. Joko Saimaalla on asunut latgalleja saamelaisten kanssa, tai sitten saamenkieli on muodostunut latgallien naapurissa Venäjällä ja Baltiassa.

Ihan hauska teoria, mutta sattumoisin vastaavuus ims. *a ~ saamen *uo vallitsee myös vanhassa omaperäisessä sanastossa.

Minä sanoin, että se on myöhäisempi heijastus myös vanhoihin sanoihin.

Nyt on lisäksi huomattavat, että sinulla on "ikiomat aikaiset ja myöhäiset" Koivulehdon väärien etymologioiden aiheuttamien väärien ajoitusten takia.

Toistaiseksi YKSIKÄÄN "UUSI VANHA GERMAANIETYMOLOGIA" EI OLE OSOITTAUTUNUT VARMAKSI, ei uudella eikä vanhalla kaavalla.

Tuskinpa edes sinä väität, että kielen koko sanasto on kierrätetty valikoiden juuri tiettyjen balttimurteiden kautta?

En väitä sellaista, vaan sitä, että suuresta balttilainamäärästä johtuen niiden keskinäisestä ominaisuudesta on yleistynyt koko prosessia koskeva sääntö.

Eli vastaavuus ims. *a ~ saa. *uo johtuu yksinkertaisesti siitä, että kantasaamessa on tapahtunut muutos *a > *uo.

Tasan kuten "kantalatviassa" kantabaltista, samaan aikaan ja usein lähes samassa paikassa, aivan sattumaltako?

Tällä ei ole mitään tekemistä minkään balttikielten kanssa.

En todellakaan olisi asiasta kovin varma!

Asia kulkee tieteellisesti niin, että kun on joukko silmiinpistäviä kiellisiä yhteyksiä saamalaisten ja latgallien välillä, ja sen lisäksi on tällainen kaukana muista vastaavista oleva uralilaisen/saamelaisen kallo- ym. tyypin esiintymä, JOKA KOOSTUU PÄÄASIASSA LATGALLEISTA mutta myös venäläisistä ja setuista, EIKÄ NÄIDEN VÄLILLÄ VOI OLLA MITÄÄN "LUONNONTIETEELLISTÄ" SELLAISTA, niin herää kysmys, onko luonteeltaan HISTORIALLINEN yhteys olemassa? Tämä on nyt enemmän historiatiedettä, joka liittyy mm. arkelogiaan, kuin kielitiedettä tai antroplogiaa, mutta noidennäkökulmien pitäisi jollakin tavalla natsata.

Muut eteläisemmät mustatukkaiset, pitkät ja usein komeat baltit, n.s "yläbaltit" eli ("seelit" ja) "aukṥtaitit" eivät ole "uralilaisia", vaan enemmän kanta-IE (iranilaista tyyppiä) . ("Alabaltit" ovat sitten niitä "perustyypiltään" vantteria vaaleita lyhyehköjä "žem-baltteja" eli Liettuan žemaiteja ja Latvian zemgalleja, eli "Baltian hämäläisiä". Virolaiset muistuttavat enemmän skandinaaveja kuin noita. (Ja me kaikki aivan Suomen periaatteellisetkaan hämäläiset emme myöskään muistuta noita.)

Minä tästä nyt vielä yhden mahdollisen etymologiankin, eli tuon "salaperäisen" "lahti"-sanan. Sille on esitetty, ja minäkin olen esittänyt muitakin balttietymologioita kuin tämä.

"Lahti" on liettuksi "įlanka" < "*in-lanka" = "taipuu/taivuttaa sisään päin", siis rantaviiva. Sana on muodostettu verbin "*inlankti" = taivu(tut)taa sisään preesensistä etuliitteellä, ja liittyy siten muistakin sanoista tuttuun verbiparveen "linkti", "lenkti", "*lankti (*lanka, *lanko)" (nyk. lt. "lankyti (lanko, lankė) = taipua, taivuttaa, taivututtaa (jossa on lisäksi tapahtunut merkityssiirtymä tuohon omatoimiseen suuntaan mahdollisista lainautumisajoista).

"Lahtiniitty" eli tulvaniitty on yksinkertaisesti "lankà", joka esiintyy myös muodossa "lenka", josta tulee "Peltojen maa" eli "Lenkija" eli "Puola", ja "lenkas" = "puolalainen". Siitä tulee myös jotakin kautta "laukas" joka on liettuaksi "pelto".

Mutta:"taivutettu (rantaviiva)" on tuolla kielellä "*lanktas (krantas)". Latgalliksi "lokta (krastmala)", joka ääntyy "luokta", joka onkin saameksi "lahti"!

Sanaparvesta tulee mutkan kautta latvian "loks" [luoks] = kaari, kehä, luokki ja "loki" [luoki, monikko] = rantaniitty(= "lahtiniitty"), ranta(laidun).

Suomen sana "lahti" tulisi todennäköisimmin samaan parveen liittyvästä sanasta

"*lanksti" = taivuttaa, poiketa > "*lākstis" = "kareuttama, taivuttama" > *laksi > lahti,

nyk. lt. "lankstyti (lanksto, lankstė)" = taivuttaa, taittaa (taivuttamalla), painaa maahan, varastoida ym.

Jotvingiksi "lanka" tarkoittaa niittyä, ja "lankstis" "(kaksipiikistä) hankoa", joka on siis kaaren muotoon taivutettu yhdestä piikistä, ja myös "hiilihankoa". "Taivuttaa" = "lenkt".

Preussista löytyvät ryhmään liittyvät sanat "līnktwei (līnksta, līnkā)" = taipua ja "lānktun (lānke, lankē)" = taivuttaa.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/korkeatasoista-balttietymologiaa-suomen-ja-itabalttikielten-suhteista

" keskiviikko, 5. marraskuu 2014

Korkeatasoista balttietymologiaa suomen ja itäbalttikielten suhteista

Studia Etymologica Cracoviensia

vol. 14

Kraków 2009

http://www2.filg.uj.edu.pl/ifo/kjasis/sec/store/sec-14.pdf

Bernd GLIWA (Rīga)

ZU EINIGEN BALTISCH-OSTSEEFINNISCHEN KONTAKTEN *).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat