Sivut

Kommentit (999)

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mitenkäs mä nyt sitten vien tuon tuuleen jossa on 2 kw tehoa josta voin ottaa ainakin 1 KW laitteella...lamppuhan palaa heti kättelyssä ?

Varmistat, että kuorma on riittävä. 10 W lamppu on täysin kelvoton kuormaksi tuon kokoiselle laitokselle. Laita ajovalolamppuja riviin riittävä määrä. Aloita muutamasta sadasta watista ja varmista, että myllyssäsi on riittävän tehokas jarru sen hidastamiseksi.

Lainaus:
Mitä tapahtuu jos laitan sarjaan toisen 10 watin lampun ?

Se vastaa 24 V lamppua, jonka nimellisvirta on sama kuin yhdellä lampulla ja nimellisteho 20 W.

Jos generaattorisi tuottaa noin 50 V jännitteen, voit laittaa kahden 24V 100 W ajovalopolttimon sarjoja riittävästi rinnan. Huomioi sitten, että tuollainen lamppupatteri kuumenee kuin kiuas ja synnyttää lähelleen palovaaran.

Lainaus:
Tuotahan ei nyt mitattu tuulessa vaan kokeilin opetella mittaamaan tehoa...jotta olen valmis kun alkaa oikein tuulla syksyllä..siksi olisin toivonut myös asiallista vastausta.

Sinulle on vastattu asiallisesti kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin kysymyksiin. Tarjottu jopa useita erilaisia lähestymistapoja, kuten tähän generaattori ja sähköinen mittaus tai jarru ja mekaaninen mittaus (mikä voisi olla se suositeltavampi tapa, kun tuo sähköoppi ei näköjään oikein ole ydinosaamisaluetta). Mutta poukkoilet kuin tuuliviiri pyörteessä, kun et malta tehdä mitään kunnolla loppuun ennen uusien ideoiden hallitsematonta vyöryä mieleesi, eikä kukaan normaalijärkinen pysy perässä mitä milloinkin oikein haluat.

Olen jo jakobille aiemmin sanonut että tässä ei ole mitään akselia johon systeemin saa kiinni.

Vierailija

Neutroni kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Majuri pelastuu ja sitä kautta koko maailma Germanium-diodeilla, noin 0.3V jännitehäviö.

Germaniumilla tulee virrankesto äkkiä vastaan ja ovat muutenkin konstikkaita muinaismuistoja. Jos diodihäviö ahdistaa, ainoa realistisesti majurin ulottuvilla oleva kikka on Schottky-diodien käyttö. Mutta ei se kannata, kun nuo sillat tuossa jo ovat ja toimivat.

Niin mutta ei tämä ole se laite joka laitetaan tuuleen.

Vipukytkin siihen pitää saada muuten tuota vastusta ei voi kontrolloida...eli se kuuluisa cut-in speed kun saavutetaan väännetään tuota kytkintä. Myöskin jarrusysteemi olisi syytä tutkia...mutta en usko sen olevan tarpeellinen tässä kokoluokassa..koska vaikkapa viltin heittäminen siipeen pysäyttää sen nopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jakob
Seuraa 
Viestejä1704

Major_Breakthrough kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mitenkäs mä nyt sitten vien tuon tuuleen jossa on 2 kw tehoa josta voin ottaa ainakin 1 KW laitteella...lamppuhan palaa heti kättelyssä ?

Varmistat, että kuorma on riittävä. 10 W lamppu on täysin kelvoton kuormaksi tuon kokoiselle laitokselle. Laita ajovalolamppuja riviin riittävä määrä. Aloita muutamasta sadasta watista ja varmista, että myllyssäsi on riittävän tehokas jarru sen hidastamiseksi.

Lainaus:
Mitä tapahtuu jos laitan sarjaan toisen 10 watin lampun ?

Se vastaa 24 V lamppua, jonka nimellisvirta on sama kuin yhdellä lampulla ja nimellisteho 20 W.

Jos generaattorisi tuottaa noin 50 V jännitteen, voit laittaa kahden 24V 100 W ajovalopolttimon sarjoja riittävästi rinnan. Huomioi sitten, että tuollainen lamppupatteri kuumenee kuin kiuas ja synnyttää lähelleen palovaaran.

Lainaus:
Tuotahan ei nyt mitattu tuulessa vaan kokeilin opetella mittaamaan tehoa...jotta olen valmis kun alkaa oikein tuulla syksyllä..siksi olisin toivonut myös asiallista vastausta.

Sinulle on vastattu asiallisesti kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin kysymyksiin. Tarjottu jopa useita erilaisia lähestymistapoja, kuten tähän generaattori ja sähköinen mittaus tai jarru ja mekaaninen mittaus (mikä voisi olla se suositeltavampi tapa, kun tuo sähköoppi ei näköjään oikein ole ydinosaamisaluetta). Mutta poukkoilet kuin tuuliviiri pyörteessä, kun et malta tehdä mitään kunnolla loppuun ennen uusien ideoiden hallitsematonta vyöryä mieleesi, eikä kukaan normaalijärkinen pysy perässä mitä milloinkin oikein haluat.

Olen jo jakobille aiemmin sanonut että tässä ei ole mitään akselia johon systeemin saa kiinni.

No olis kannattanut laittaa semmonen, piirtelin sulle oikein pari kuvaakin taannoin.

Ei nytkään ole liian myöhäistä, jos laitat rungosta kuvan niin voin ehdottaa jotain. Tämä pystyakseli ei siis pyöri joten sen voi varmaan viritellä jälkikäteenkin.

Joka tapauksessa tuo generaattori, tasasuuntajat yms. kannattaa varmaan ottaa käyttöön kun olet kerran niihin panostanut. Ne muodostavat hyvän jarrun ja voihan niillä harjoitella mittaamaankin jos aiot sähköalan harrastajaksi.

elmis
Seuraa 
Viestejä362

Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Majuri pelastuu ja sitä kautta koko maailma Germanium-diodeilla, noin 0.3V jännitehäviö.

Germaniumilla tulee virrankesto äkkiä vastaan ja ovat muutenkin konstikkaita muinaismuistoja. Jos diodihäviö ahdistaa, ainoa realistisesti majurin ulottuvilla oleva kikka on Schottky-diodien käyttö. Mutta ei se kannata, kun nuo sillat tuossa jo ovat ja toimivat.

Mielestäni majurin tulee alusta asti panostaa pieniin häviöihin ja tehdä tasasuuntaus fet-kytkimillä ja niiden ohjainpiirillä.
Tässä esim LM74670-Q1 Zero IQ Smart Diode Rectifier Controller datasheet - Texas

Tuossa datasheet, jos majuri innostuu tekemään pienihäviöisen 3-vaihesillan noilla ohjaimilla ja feteillä.  http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm74670-q1.pdf  . Pieni rajoitus ohjaimella hänen min. 2kW myllylle: "Peak Input AC Voltage: 42 V". Mutta jos laittaa noita tarpeellisen määrän sarjaan? Ja riittääkö tuo: "Capable of handling AC signal up to 300-Hz Frequency", kun tuulimyllyssä 1900 rpm  ja 8FUN:issa  ylivaihde ja napaluku suurehko?

Ei suurella kuormalla ja uudella RPM mittarilla varmaankaan enää pyöri 1900 RPM. Hyvä jos 600-800 rpm.

No amppeerien suhde voltteihin tuli jo selväksi...eli n. 1 / 20. Eli 250 watin teholla noin 4 A ja 80 volttia.

Siis missä on virralla ja jännitteellä tuollainen suhde - sähkötekniikassa yleisesti vai siinä 8FUNissa?

Sähkötekniikassa ei tietenkään tuollaista ole. Se genekin luultavasti yrittää pitää riittävällä pyörimisnopeudella lähes nimellisjännitteen ja vain virran määrä muuttuu kuorman mukaan.

Vierailija

Jakob kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mitenkäs mä nyt sitten vien tuon tuuleen jossa on 2 kw tehoa josta voin ottaa ainakin 1 KW laitteella...lamppuhan palaa heti kättelyssä ?

Varmistat, että kuorma on riittävä. 10 W lamppu on täysin kelvoton kuormaksi tuon kokoiselle laitokselle. Laita ajovalolamppuja riviin riittävä määrä. Aloita muutamasta sadasta watista ja varmista, että myllyssäsi on riittävän tehokas jarru sen hidastamiseksi.

Lainaus:
Mitä tapahtuu jos laitan sarjaan toisen 10 watin lampun ?

Se vastaa 24 V lamppua, jonka nimellisvirta on sama kuin yhdellä lampulla ja nimellisteho 20 W.

Jos generaattorisi tuottaa noin 50 V jännitteen, voit laittaa kahden 24V 100 W ajovalopolttimon sarjoja riittävästi rinnan. Huomioi sitten, että tuollainen lamppupatteri kuumenee kuin kiuas ja synnyttää lähelleen palovaaran.

Lainaus:
Tuotahan ei nyt mitattu tuulessa vaan kokeilin opetella mittaamaan tehoa...jotta olen valmis kun alkaa oikein tuulla syksyllä..siksi olisin toivonut myös asiallista vastausta.

Sinulle on vastattu asiallisesti kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin kysymyksiin. Tarjottu jopa useita erilaisia lähestymistapoja, kuten tähän generaattori ja sähköinen mittaus tai jarru ja mekaaninen mittaus (mikä voisi olla se suositeltavampi tapa, kun tuo sähköoppi ei näköjään oikein ole ydinosaamisaluetta). Mutta poukkoilet kuin tuuliviiri pyörteessä, kun et malta tehdä mitään kunnolla loppuun ennen uusien ideoiden hallitsematonta vyöryä mieleesi, eikä kukaan normaalijärkinen pysy perässä mitä milloinkin oikein haluat.

Olen jo jakobille aiemmin sanonut että tässä ei ole mitään akselia johon systeemin saa kiinni.

No olis kannattanut laittaa semmonen, piirtelin sulle oikein pari kuvaakin taannoin.

Ei nytkään ole liian myöhäistä, jos laitat rungosta kuvan niin voin ehdottaa jotain. Tämä pystyakseli ei siis pyöri joten sen voi varmaan viritellä jälkikäteenkin.

Joka tapauksessa tuo generaattori, tasasuuntajat yms. kannattaa varmaan ottaa käyttöön kun olet kerran niihin panostanut. Ne muodostavat hyvän jarrun ja voihan niillä harjoitella mittaamaankin jos aiot sähköalan harrastajaksi.

No en tiedä harrastajaksi, mutta kummipoikani on Airbussilla töissä ( elektroniikka expertti ), niin voi keskustella asioista niin ettei ole täysin pihalla.

Vierailija

elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Majuri pelastuu ja sitä kautta koko maailma Germanium-diodeilla, noin 0.3V jännitehäviö.

Germaniumilla tulee virrankesto äkkiä vastaan ja ovat muutenkin konstikkaita muinaismuistoja. Jos diodihäviö ahdistaa, ainoa realistisesti majurin ulottuvilla oleva kikka on Schottky-diodien käyttö. Mutta ei se kannata, kun nuo sillat tuossa jo ovat ja toimivat.

Mielestäni majurin tulee alusta asti panostaa pieniin häviöihin ja tehdä tasasuuntaus fet-kytkimillä ja niiden ohjainpiirillä.
Tässä esim LM74670-Q1 Zero IQ Smart Diode Rectifier Controller datasheet - Texas

Tuossa datasheet, jos majuri innostuu tekemään pienihäviöisen 3-vaihesillan noilla ohjaimilla ja feteillä.  http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm74670-q1.pdf  . Pieni rajoitus ohjaimella hänen min. 2kW myllylle: "Peak Input AC Voltage: 42 V". Mutta jos laittaa noita tarpeellisen määrän sarjaan? Ja riittääkö tuo: "Capable of handling AC signal up to 300-Hz Frequency", kun tuulimyllyssä 1900 rpm  ja 8FUN:issa  ylivaihde ja napaluku suurehko?

Ei suurella kuormalla ja uudella RPM mittarilla varmaankaan enää pyöri 1900 RPM. Hyvä jos 600-800 rpm.

No amppeerien suhde voltteihin tuli jo selväksi...eli n. 1 / 20. Eli 250 watin teholla noin 4 A ja 80 volttia.

Siis missä on virralla ja jännitteellä tuollainen suhde - sähkötekniikassa yleisesti vai siinä 8FUNissa?

Sähkötekniikassa ei tietenkään tuollaista ole. Se genekin luultavasti yrittää pitää riittävällä pyörimisnopeudella lähes nimellisjännitteen ja vain virran määrä muuttuu kuorman mukaan.

Ahaa okei...eli se ei ole lineaarista ?

elmis
Seuraa 
Viestejä362

Major_Breakthrough kirjoitti:
elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Jakob kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
jjw kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
jjw kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Se oli kyllä oikein mitattu mutta lamppu oli isompi eilen.

Mutta otti vain vähän tehoa.
Eilisen lampun virta oli n. 0.01A ja teho n. 0.5W
220V lamppu vaatii jännitettä 220V nimelliseen 40W tehoon.

Mä testtaan yhtäaikaa vanhaa ja uutta...tänään uutta isompaa...eilen mittasin oikosulussa 52 voltia ja 7.2 amppeeria. Nyt 0.84 amppeeria...isosta siis.


Oikosulussa jännite ~0V.
0.84A 12V/10W lamppuun - > teho n. 10W

No nyt testasin ...elikkä 18.25 volttia ja 0.84 amppeeria käsipyörityksellä....eli eli...15.33 WATTia...+25% ( alkeellinen tasasuuntaus diodeilla ) = 19.16 WATTia...suurinpiirtein.

Jos joku on kiinnostunut mittauksista niin tässä on mielestäni tulossa yksi minullekin tuttu ilmiö: Lopputulokseen voidaan lisätä vaikka mitä, kunhan vaan tehdään alkuperäinen mittaus tarpeeksi epätarkasti. Senkin takia itse olisin kiinnostunut ainoastaan vääntömomentti-, RPM- ja tuulennopeustiedosta. Virtaa ja jännitettäkin voi mitata mutta sen ainoa merkitys on tarkistaa muut mittaukset (eli että laskettu generaattorin hyötysuhde pysyy jollain uskottavalla tavalla noin nollan ja noin 90% välissä).

Tuotahan ei nyt mitattu tuulessa vaan kokeilin opetella mittaamaan tehoa...jotta olen valmis kun alkaa oikein tuulla syksyllä..siksi olisin toivonut myös asiallista vastausta.

Nyt sitten keksit tavan tuottaa vakioitua pyörimisnopeutta ja mittaat jännitteen ja virran muutamalla eri pyörimisnopeudella ja eri kuormilla. Kenttätesteissä riittää sitten esim. virran mittaus kun kuorma ja pyörimisnopeus on tiedossa. Voit taulukosta katsoa summittaisen teholukeman ja valon kirkkaudesta saa ehkä pienen varmennuksen.

Parempi tietysti olisi hankkia toinen yleismittari ja vielä parempi olisi tosiaan halpa usb-dataloggeri, jolla saisit datan suoraan läppärille. Ne tosin jo maksaa aika paljon joten kannattaa ehkä ottaa vaikka ensin 60% hyötysuhde näillä alkeellisemmilla menetelmillä. 😄

Tässä kokoluokassa potkurit tuottaa noin 10-20% hyötysuhteen eli jo 25% hyötysuhde indikoisi "oikeilla" reynolds luvuilla 50% ylitystä..joka voi tälle tyypille jo hyvin riittää..koska kykenenen edelleen parantamaan sen hyötysuhdetta 10-15%.

Olet sinä kyllä virtausopistakin melko kujalla kun kuvittelet Reynoldsin tuolla tavalla pelastavan. Eipähän tule meillä tylsää kun tätä saa seurata.

elmis
Seuraa 
Viestejä362

Major_Breakthrough kirjoitti:
elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Majuri pelastuu ja sitä kautta koko maailma Germanium-diodeilla, noin 0.3V jännitehäviö.

Germaniumilla tulee virrankesto äkkiä vastaan ja ovat muutenkin konstikkaita muinaismuistoja. Jos diodihäviö ahdistaa, ainoa realistisesti majurin ulottuvilla oleva kikka on Schottky-diodien käyttö. Mutta ei se kannata, kun nuo sillat tuossa jo ovat ja toimivat.

Mielestäni majurin tulee alusta asti panostaa pieniin häviöihin ja tehdä tasasuuntaus fet-kytkimillä ja niiden ohjainpiirillä.
Tässä esim LM74670-Q1 Zero IQ Smart Diode Rectifier Controller datasheet - Texas

Tuossa datasheet, jos majuri innostuu tekemään pienihäviöisen 3-vaihesillan noilla ohjaimilla ja feteillä.  http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm74670-q1.pdf  . Pieni rajoitus ohjaimella hänen min. 2kW myllylle: "Peak Input AC Voltage: 42 V". Mutta jos laittaa noita tarpeellisen määrän sarjaan? Ja riittääkö tuo: "Capable of handling AC signal up to 300-Hz Frequency", kun tuulimyllyssä 1900 rpm  ja 8FUN:issa  ylivaihde ja napaluku suurehko?

Ei suurella kuormalla ja uudella RPM mittarilla varmaankaan enää pyöri 1900 RPM. Hyvä jos 600-800 rpm.

No amppeerien suhde voltteihin tuli jo selväksi...eli n. 1 / 20. Eli 250 watin teholla noin 4 A ja 80 volttia.

Siis missä on virralla ja jännitteellä tuollainen suhde - sähkötekniikassa yleisesti vai siinä 8FUNissa?

Sähkötekniikassa ei tietenkään tuollaista ole. Se genekin luultavasti yrittää pitää riittävällä pyörimisnopeudella lähes nimellisjännitteen ja vain virran määrä muuttuu kuorman mukaan.

Ahaa okei...eli se ei ole lineaarista ?

Miksi sä niin edes kuvittelit? Miten voisi laittaa samaan verkkosähköön (esim. 220V) jonkun 3W ledivalon ja 1000W mikroaaltouunin?

Vierailija

elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Jakob kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
jjw kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
jjw kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Se oli kyllä oikein mitattu mutta lamppu oli isompi eilen.

Mutta otti vain vähän tehoa.
Eilisen lampun virta oli n. 0.01A ja teho n. 0.5W
220V lamppu vaatii jännitettä 220V nimelliseen 40W tehoon.

Mä testtaan yhtäaikaa vanhaa ja uutta...tänään uutta isompaa...eilen mittasin oikosulussa 52 voltia ja 7.2 amppeeria. Nyt 0.84 amppeeria...isosta siis.


Oikosulussa jännite ~0V.
0.84A 12V/10W lamppuun - > teho n. 10W

No nyt testasin ...elikkä 18.25 volttia ja 0.84 amppeeria käsipyörityksellä....eli eli...15.33 WATTia...+25% ( alkeellinen tasasuuntaus diodeilla ) = 19.16 WATTia...suurinpiirtein.

Jos joku on kiinnostunut mittauksista niin tässä on mielestäni tulossa yksi minullekin tuttu ilmiö: Lopputulokseen voidaan lisätä vaikka mitä, kunhan vaan tehdään alkuperäinen mittaus tarpeeksi epätarkasti. Senkin takia itse olisin kiinnostunut ainoastaan vääntömomentti-, RPM- ja tuulennopeustiedosta. Virtaa ja jännitettäkin voi mitata mutta sen ainoa merkitys on tarkistaa muut mittaukset (eli että laskettu generaattorin hyötysuhde pysyy jollain uskottavalla tavalla noin nollan ja noin 90% välissä).

Tuotahan ei nyt mitattu tuulessa vaan kokeilin opetella mittaamaan tehoa...jotta olen valmis kun alkaa oikein tuulla syksyllä..siksi olisin toivonut myös asiallista vastausta.

Nyt sitten keksit tavan tuottaa vakioitua pyörimisnopeutta ja mittaat jännitteen ja virran muutamalla eri pyörimisnopeudella ja eri kuormilla. Kenttätesteissä riittää sitten esim. virran mittaus kun kuorma ja pyörimisnopeus on tiedossa. Voit taulukosta katsoa summittaisen teholukeman ja valon kirkkaudesta saa ehkä pienen varmennuksen.

Parempi tietysti olisi hankkia toinen yleismittari ja vielä parempi olisi tosiaan halpa usb-dataloggeri, jolla saisit datan suoraan läppärille. Ne tosin jo maksaa aika paljon joten kannattaa ehkä ottaa vaikka ensin 60% hyötysuhde näillä alkeellisemmilla menetelmillä. 😄

Tässä kokoluokassa potkurit tuottaa noin 10-20% hyötysuhteen eli jo 25% hyötysuhde indikoisi "oikeilla" reynolds luvuilla 50% ylitystä..joka voi tälle tyypille jo hyvin riittää..koska kykenenen edelleen parantamaan sen hyötysuhdetta 10-15%.

Olet sinä kyllä virtausopistakin melko kujalla kun kuvittelet Reynoldsin tuolla tavalla pelastavan. Eipähän tule meillä tylsää kun tätä saa seurata.

Read and learn.

Vierailija

elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
elmis kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Lyde19 kirjoitti:
Neutroni kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Majuri pelastuu ja sitä kautta koko maailma Germanium-diodeilla, noin 0.3V jännitehäviö.

Germaniumilla tulee virrankesto äkkiä vastaan ja ovat muutenkin konstikkaita muinaismuistoja. Jos diodihäviö ahdistaa, ainoa realistisesti majurin ulottuvilla oleva kikka on Schottky-diodien käyttö. Mutta ei se kannata, kun nuo sillat tuossa jo ovat ja toimivat.

Mielestäni majurin tulee alusta asti panostaa pieniin häviöihin ja tehdä tasasuuntaus fet-kytkimillä ja niiden ohjainpiirillä.
Tässä esim LM74670-Q1 Zero IQ Smart Diode Rectifier Controller datasheet - Texas

Tuossa datasheet, jos majuri innostuu tekemään pienihäviöisen 3-vaihesillan noilla ohjaimilla ja feteillä.  http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm74670-q1.pdf  . Pieni rajoitus ohjaimella hänen min. 2kW myllylle: "Peak Input AC Voltage: 42 V". Mutta jos laittaa noita tarpeellisen määrän sarjaan? Ja riittääkö tuo: "Capable of handling AC signal up to 300-Hz Frequency", kun tuulimyllyssä 1900 rpm  ja 8FUN:issa  ylivaihde ja napaluku suurehko?

Ei suurella kuormalla ja uudella RPM mittarilla varmaankaan enää pyöri 1900 RPM. Hyvä jos 600-800 rpm.

No amppeerien suhde voltteihin tuli jo selväksi...eli n. 1 / 20. Eli 250 watin teholla noin 4 A ja 80 volttia.

Siis missä on virralla ja jännitteellä tuollainen suhde - sähkötekniikassa yleisesti vai siinä 8FUNissa?

Sähkötekniikassa ei tietenkään tuollaista ole. Se genekin luultavasti yrittää pitää riittävällä pyörimisnopeudella lähes nimellisjännitteen ja vain virran määrä muuttuu kuorman mukaan.

Ahaa okei...eli se ei ole lineaarista ?

Miksi sä niin edes kuvittelit? Miten voisi laittaa samaan verkkosähköön (esim. 220V) jonkun 3W ledivalon ja 1000W mikroaaltouunin?

Nyt en ymmärrä ?

Vierailija

Eli re-alueen  4.0x10^4 ja 2.4 x10^6 välillä Cd/Cl suhde paranee 50% !

Voi olla hyvin hyvin...paljon enemmänkin. Mikäli air foil on kovin kriittinen.

Toki tämä on selvää elmikselle onhan ? 

laiskimus
Seuraa 
Viestejä1738

Major_Breakthrough kirjoitti:
Eli re-alueen  4.0x10^4 ja 2.4 x10^6 välillä Cd/Cl suhde paranee 50% !

Voi olla hyvin hyvin...paljon enemmänkin. Mikäli air foil on kovin kriittinen.

Toki tämä on selvää elmikselle onhan ? 

Eiköhän Elmikselle ole todellakin selvää ettei Cp korreloi Cd/Cl suhteen kanssa siten kuin sinä virheellisesti oletat.

Vierailija

Mutenhan esimerkiksi VESTAKSEN nykyiset myllyt eivät voisi olla 48% hyötysuhteeltaan..ellei pienemmät ole vain 22-25% hyötysuhteeltaan. Siksi niitä kasvatetaan..ja korkeutta laitetaan siksi ettei alaosa ole hitaammassa ilmassa koska se söisi laakereita.

Vierailija

laiskimus kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Eli re-alueen  4.0x10^4 ja 2.4 x10^6 välillä Cd/Cl suhde paranee 50% !

Voi olla hyvin hyvin...paljon enemmänkin. Mikäli air foil on kovin kriittinen.

Toki tämä on selvää elmikselle onhan ? 

Eiköhän Elmikselle ole todellakin selvää ettei Cp korreloi Cd/Cl suhteen kanssa siten kuin sinä virheellisesti oletat.

Tottakai se on aivan suortassa suhteessa...siipihän reagoi ilmamassan kanssa.

laiskimus
Seuraa 
Viestejä1738

Major_Breakthrough kirjoitti:
No amppeerien suhde voltteihin tuli jo selväksi...eli n. 1 / 20. Eli 250 watin teholla noin 4 A ja 80 volttia.

Niin amppeerien suhde voltteihiin on sama kun resistanssin käänteisarvo eli = yksi / R

Ei siis riipu mitenkään genusta, diodisillasta, eikä siitä mikä genua pyörittää.

Riippuu vain ja ainoastaan kuormasta itsestään eli sen ominaisuuksista.

Kuorman resistanssi on hehku- ja halogeenilampuilla riippuvainen hehkulangan lämpötilasta.

Lämpötila taas riippuu sekä siitä kuinka kauan lamppu on ollut päällä sekä siitä tehosta jonka se kyseisessä kytkennässä juuri silloin ottaa ja on äskettäin ottanut.

Jos siis lamppu tuottaa toimiessaan 10 W tehon 12 voltin jännitteellä, on sen virta tuolloin 10W / 12 V = 0,8333 A.

Silloin virran ja jännitteen suhde on 0,8333 A / 12 V = 0,069 444 444 A/V, ja resistanssi taas = 12V / 0,8333 A = 14,4 V/A eli 14,4 ohmia.

Jos taas sama lamppu on kylmänä koska ei juurikaan tehoa ota, niin resistanssi ei olekaan enää 14,4 ohmia. Esim 3V jännitteellä sama lamppu voisikin kenties ottaa 0,5 A virran tai 0,3...0,7 A nyt kuitenkin.

Jälleen kerran voi siis päätellä ettei mitään tullut selväksi. Mutta luuloja tuntuu riittävän aiheesta kuin aiheesta sähkötekniikasta aerodynamiikkaan, ja kova varmuus luulojen oikeellisuudesta ilman mitään syytä siihen.

Myöskään read and learn ei tunnu onnistuvan. Ei sähkötekniikan eikä aerodynamiikan osalta.

laiskimus
Seuraa 
Viestejä1738

Major_Breakthrough kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Eli re-alueen  4.0x10^4 ja 2.4 x10^6 välillä Cd/Cl suhde paranee 50% !

Voi olla hyvin hyvin...paljon enemmänkin. Mikäli air foil on kovin kriittinen.

Toki tämä on selvää elmikselle onhan ? 

Eiköhän Elmikselle ole todellakin selvää ettei Cp korreloi Cd/Cl suhteen kanssa siten kuin sinä virheellisesti oletat.

Tottakai se on aivan suortassa suhteessa...siipihän reagoi ilmamassan kanssa.

Ei muuta kuin niitä oppikirjoja lukemaan, voi vain toivoa että intoa siihen riittäisi edes sen verran että pääsisit noista perättömistä harhaluuloistasi.

Aivan uskomatonta puppua suollat johon luotat kuin vuoreen.

Vierailija

laiskimus kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Eli re-alueen  4.0x10^4 ja 2.4 x10^6 välillä Cd/Cl suhde paranee 50% !

Voi olla hyvin hyvin...paljon enemmänkin. Mikäli air foil on kovin kriittinen.

Toki tämä on selvää elmikselle onhan ? 

Eiköhän Elmikselle ole todellakin selvää ettei Cp korreloi Cd/Cl suhteen kanssa siten kuin sinä virheellisesti oletat.

Tottakai se on aivan suortassa suhteessa...siipihän reagoi ilmamassan kanssa.

Ei muuta kuin niitä oppikirjoja lukemaan, voi vain toivoa että intoa siihen riittäisi edes sen verran että pääsisit noista perättömistä harhaluuloistasi.

Aivan uskomatonta puppua suollat johon luotat kuin vuoreen.

Tämähän on aivan perusasia.

Vierailija

laiskimus kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
No amppeerien suhde voltteihin tuli jo selväksi...eli n. 1 / 20. Eli 250 watin teholla noin 4 A ja 80 volttia.

Niin amppeerien suhde voltteihiin on sama kun resistanssin käänteisarvo eli = yksi / R

Ei siis riipu mitenkään genusta, diodisillasta, eikä siitä mikä genua pyörittää.

Riippuu vain ja ainoastaan kuormasta itsestään eli sen ominaisuuksista.

Kuorman resistanssi on hehku- ja halogeenilampuilla riippuvainen hehkulangan lämpötilasta.

Lämpötila taas riippuu sekä siitä kuinka kauan lamppu on ollut päällä sekä siitä tehosta jonka se kyseisessä kytkennässä juuri silloin ottaa ja on äskettäin ottanut.

Jos siis lamppu tuottaa toimiessaan 10 W tehon 12 voltin jännitteellä, on sen virta tuolloin 10W / 12 V = 0,8333 A.

Silloin virran ja jännitteen suhde on 0,8333 A / 12 V = 0,069 444 444 A/V, ja resistanssi taas = 12V / 0,8333 A = 14,4 V/A eli 14,4 ohmia.

Jos taas sama lamppu on kylmänä koska ei juurikaan tehoa ota, niin resistanssi ei olekaan enää 14,4 ohmia. Esim 3V jännitteellä sama lamppu voisikin kenties ottaa 0,5 A virran tai 0,3...0,7 A nyt kuitenkin.

Jälleen kerran voi siis päätellä ettei mitään tullut selväksi. Mutta luuloja tuntuu riittävän aiheesta kuin aiheesta sähkötekniikasta aerodynamiikkaan, ja kova varmuus luulojen oikeellisuudesta ilman mitään syytä siihen.

Myöskään read and learn ei tunnu onnistuvan. Ei sähkötekniikan eikä aerodynamiikan osalta.

Jep ja se tuntui myös empiirisesti olevan näin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat