Sivut

Kommentit (7881)

MooM
Seuraa 
Viestejä8991

ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia. Samalla tavalla ei kannata varautua siihen, että meteori putoaa päähän, edes vaikka se on noita henkiolentoja huomattavasti varmemmin olemassa oleva mahdollisuus.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Keijona
Seuraa 
Viestejä14182

Lainaus:

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, 

 

Tuohan on ihan loogista sanailua.  Täytyy muistaa, että  jumaloinin, kuten idolisoinnin, ihailun  tai kunnioituksen  primääritarkoitus ei ole objektin muuttaminen,  vaan subjektin muuttaminen.  Joten ideaalin tai tavoitteen 100% olemassaolo on toissijaista. Eihän demokratia ja tasa-arvokaan voi koskaan toteutua 100%, silti siihen uskotaan. 

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minijehova
Seuraa 
Viestejä13478

MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia. Samalla tavalla ei kannata varautua siihen, että meteori putoaa päähän, edes vaikka se on noita henkiolentoja huomattavasti varmemmin olemassa oleva mahdollisuus.


Onhan esim testamentin laatiminen varautumista meteoriittiin, samoin siltä varalta voi vakuuttaa itsensä tai omaisuutensa.

Itse osuman vastaanottoon ei kyllä taida valmistautuminen auttaa, sillä tuskin edes äärimmäisen rento asento vaimentaa osumaa riittävästi.

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

MooM
Seuraa 
Viestejä8991

Minijehova kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia. Samalla tavalla ei kannata varautua siihen, että meteori putoaa päähän, edes vaikka se on noita henkiolentoja huomattavasti varmemmin olemassa oleva mahdollisuus.


Onhan esim testamentin laatiminen varautumista meteoriittiin, samoin siltä varalta voi vakuuttaa itsensä tai omaisuutensa.

Itse osuman vastaanottoon ei kyllä taida valmistautuminen auttaa, sillä tuskin edes äärimmäisen rento asento vaimentaa osumaa riittävästi.

No, voisihan sitä vaikka vilkuilla jatkuvasti taivaalle, josko sellainen olisi tulossa kohti.

Vakuutus metorin varalta ei liene kovin kallis. Kannattaa siis hankkia.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Käyttäjä19401
Seuraa 
Viestejä1663

MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia. Samalla tavalla ei kannata varautua siihen, että meteori putoaa päähän, edes vaikka se on noita henkiolentoja huomattavasti varmemmin olemassa oleva mahdollisuus.

Kerro nyt ihmeessä kuinka suuri todennäköisyys on meteorin päähän putoamisella ja eritoten henkiolennoilla.

Aivan, et kykene. Kunhan vain lässytät tekopyhää paskaasi vuodesta toiseen.

Käyttäjä19401
Seuraa 
Viestejä1663

Näitä varten on ihan omat sääntösäkin, sillä niitä on mahdotonta johtaa suoraan. Toinen on Cromwellin sääntö ja toinen on huonosti suomennettuna säännöllisyyden sääntö.

'https://en.wikipedia.org/wiki/Cromwell%27s_rule

https://en.wikipedia.org/wiki/Rule_of_succession

Ja nämäpä ovat molemmat ihan yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä, eli tieteen mukaan molempia voi käyttää vaikka joka toisessa argumentissa? Ei, kuten säännönmukaisuuden sääntö meille kertoo.

MooM
Seuraa 
Viestejä8991

Käyttäjä19401 kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia. Samalla tavalla ei kannata varautua siihen, että meteori putoaa päähän, edes vaikka se on noita henkiolentoja huomattavasti varmemmin olemassa oleva mahdollisuus.

Kerro nyt ihmeessä kuinka suuri todennäköisyys on meteorin päähän putoamisella ja eritoten henkiolennoilla.

Aivan, et kykene. Kunhan vain lässytät tekopyhää paskaasi vuodesta toiseen.

Meteorin (meteoriitin) todennäköisyyden voinee laskea jollain tarkkuudella tunnetuista tapahtumista. Niitä on todistettavasti pudonnut maahan ja koska henkilö on jokus ulkotiloissa ja henkilön koko on nollasta poikkeava, on joku todennäköisyys, että osuu.

Henkiolennoista ei ole luotettavia havaintoja, joten tuolla menetelmällä niiden todennäköisyys on nolla. Muuten arvioiminen on vaikeaa, mutta arkijärjellä johtopäätös on "tuskin on".

Tätä tarkoitin varmuudella, eli edellisestä on näyttöä, jälkimmäisestä ei. 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

ID10T
Seuraa 
Viestejä5318

Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Lainaus:
Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Keijona kirjoitti:
Jumalan olemassaolon kieltämistä voisi verrata sankareiden olemassaolon kieltämiseen.

Simo Häyhä, Martin Luther King, äiti Teresa, Oskar Schindler ja monet muut sankarit ovat ihan oikeasti olleet olemassa, toisin kuin jumala.

Saako em, sankareita idolisoida, että heistä tulisi idoleita,  entäs saako niitä  jumaloida? 

Idoleina heitä on varmaan moni pitänytkin, mutta tuskin kukaan on jumaloinut. Mutta enhän minä kaikkien metkuista tiedä.

Niinpäniin. Tietenkään ateistin mukaan kukaan ei voi jumaloida olemassa olevaa, sillä silloinhan jumala olisi olemassa ja siten ateisti lakkaisi olemasta olemassa.

Ei tuo saivartelu muuta atesmiani mihinkään. Muut saavat jumaloida mitä haluavat.

Tässä ei  olekaan kysymys subjektiivisista  egoista,  minästä tai sinästä, vaan niistä jotka keskustelua sivusta i seuraa, ja siten   kykeneviä objektiivisuuteen ja  myös totuutta hahmottaman.. 

Ateismi on subjektiivinen kannanotto, kuten uskovaisuuskin. Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tai oikeastaan ateismi ei ole kannanotto, vaan neurtaali toteamus, ettei hyväksy kuvitelmia todellisuudeksi. Ei jumalaa, josta ei ole mitään todisteita, tarvitse lainkaan kiistää, kun ei sitä ole olemassa. Hieman kuin että jos kuppi on tyhjä, ei tarvita selityksiä siitä, mitä siinä ei ole. Se tyhjä - ei puuroton tai maidoton, tms.

 

;) Tapelkaas nyt tuosta, jos kerran erilaiset  mielipiteet.  Kun henkilökohtaisen jumalsuhteen jälkeläiset puolustusrefleksinomaisesti henkilökohtaisesta ja ainostaoikeasta   jumalkieltäytymisestä kiistelee, kuin oikeasta uskosta lahkot konsanaan. 

Emme me tappele, kun ei ole mitään tapeltavaa. Jumaluskon puute on niin pelkistetty määritelmä ateismille, ettei sen perusteella voi kuppikuntia perustaa.

Jumalkieltäytyminen on eri asia kuin ateismi, eli uskomatta oleminen. Jonkun asian kieltäminen on aktiivista toimintaa ja sinällään ajan- ja energianhukkaa, mutta uskomatta oleminen ei vaadi toimenpiteitä.

Käyttäjä19401
Seuraa 
Viestejä1663

MooM kirjoitti:
Käyttäjä19401 kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia. Samalla tavalla ei kannata varautua siihen, että meteori putoaa päähän, edes vaikka se on noita henkiolentoja huomattavasti varmemmin olemassa oleva mahdollisuus.

Kerro nyt ihmeessä kuinka suuri todennäköisyys on meteorin päähän putoamisella ja eritoten henkiolennoilla.

Aivan, et kykene. Kunhan vain lässytät tekopyhää paskaasi vuodesta toiseen.

Meteorin (meteoriitin) todennäköisyyden voinee laskea jollain tarkkuudella tunnetuista tapahtumista. Niitä on todistettavasti pudonnut maahan ja koska henkilö on jokus ulkotiloissa ja henkilön koko on nollasta poikkeava, on joku todennäköisyys, että osuu.

Henkiolennoista ei ole luotettavia havaintoja, joten tuolla menetelmällä niiden todennäköisyys on nolla. Muuten arvioiminen on vaikeaa, mutta arkijärjellä johtopäätös on "tuskin on".

Tätä tarkoitin varmuudella, eli edellisestä on näyttöä, jälkimmäisestä ei. 

Eli numeerisilla menetelmillä todennäköisyys on nolla. Arvaa mitä tarkoittaa sana numeerinen? Sitä ettei meillä ole hajuakaan mitä tapahtuu.

Käyttäjä19401
Seuraa 
Viestejä1663

Summa summarum. Näen kaksi osapuolta joiden argumentit ovat ihan yhtä imbesillejä, jolloin se on ihan sama kumpi on oikeassa, ja niin se onkin, sillä Jumala on vähintään tarkoitusta varten olemassa, tai on tarkoitusta varten olematta.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14182

Keijona kirjoitti:
Täytyy muistaa, että  jumaloinin, kuten idolisoinnin, ihailun  tai kunnioituksen  primääritarkoitus ei ole objektin muuttaminen,  vaan subjektin muuttaminen.  Joten ideaalin tai tavoitteen 100% olemassaolo on toissijaista.

Eihän demokratia ja tasa-arvokaan voi koskaan toteutua 100%, silti siihen  moni uskooo 100%  

Jos nyt jumaluskon  ja demonikratia uskon selkein erilaisuus halutaan julki, tuoda,  niin jumaluskossa ei haluta tai odoteta kunnioituksen  ja kohteen, objektin ja autoriteetin   muuttuvan kannattajiensa myötä, demokratiassa asia on päinvastoin. 

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä8704

MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia.

Uskovaisuus on yksi tila, jossa ihmisen reaalinen maailmankuva romahtaa ja tilalle tulee tämä "kokemuksen ja havaintojen valossa häviävän pieni todennäköisyys", jumala, jonka ilosanoman mukaan sitä uutta maailmaa sitten rakennetaan. Jos tällainen ihminen olisi älyllisesti rehellinen, niin hänen elämässään olisivat kaikki muutkin olemattomuudet yhtä voimakkaina, mikä tarkottaisi täydellistä mielen tukkeutumista jo tunnetuilla jumaltaruilla.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14182

Keijona kirjoitti:
Keijona kirjoitti:
Täytyy muistaa, että  jumaloinin, kuten idolisoinnin, ihailun  tai kunnioituksen  primääritarkoitus ei ole objektin muuttaminen,  vaan subjektin muuttaminen.  Joten ideaalin tai tavoitteen 100% olemassaolo on toissijaista.

Eihän demokratia ja tasa-arvokaan voi koskaan toteutua 100%, silti siihen  moni uskooo 100%  

Jos nyt jumaluskon  ja demonikratia uskon selkein erilaisuus halutaan julki, tuoda,  niin jumaluskossa ei haluta tai odoteta kunnioituksen  ja kohteen, objektin ja autoriteetin   muuttuvan kannattajiensa myötä, demokratiassa asia on päinvastoin. 

joten oikeesti emoktaiassa (minäkeskeisemmän feminiinisen sukupuolen arvovallasta)  on kysymys itsekkyydestä ja järjestyksesä, hierrakisuudesssa, siis  jumaloinnissa maskuliinisuudesta. Ero on siinä priorisoidaanko yksityistä vai  yhteistä. Yksityinen ei ole välltämätöntä, yhteinen on.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

MooM
Seuraa 
Viestejä8991

ekavekara kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia.

Uskovaisuus on yksi tila, jossa ihmisen reaalinen maailmankuva romahtaa ja tilalle tulee tämä "kokemuksen ja havaintojen valossa häviävän pieni todennäköisyys", jumala, jonka ilosanoman mukaan sitä uutta maailmaa sitten rakennetaan. Jos tällainen ihminen olisi älyllisesti rehellinen, niin hänen elämässään olisivat kaikki muutkin olemattomuudet yhtä voimakkaina, mikä tarkottaisi täydellistä mielen tukkeutumista jo tunnetuilla jumaltaruilla.

 

:D

Toisaalta, kun ostaa uskonnon, ostaa samalla ajatuksen, että muita jumalia (monoteismissa ketään ja polyteismissa sen oman systeemin ulkopuolisia) ei ole ja joskus sen, että tällaisen jumalannäköiset muut ovat vihollisen houkuttimia, pahoja henkiä tms. kartettavaa.

Jolupukit ja muut on helppo eristää uskottavien piiristä. Ihmisen mieli menee melkoiselle mutkalle säilyttääkseen (näennäisen) mielenrauhan.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Käyttäjä19401
Seuraa 
Viestejä1663

ekavekara kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia.

Uskovaisuus on yksi tila, jossa ihmisen reaalinen maailmankuva romahtaa ja tilalle tulee tämä "kokemuksen ja havaintojen valossa häviävän pieni todennäköisyys", jumala, jonka ilosanoman mukaan sitä uutta maailmaa sitten rakennetaan. Jos tällainen ihminen olisi älyllisesti rehellinen, niin hänen elämässään olisivat kaikki muutkin olemattomuudet yhtä voimakkaina, mikä tarkottaisi täydellistä mielen tukkeutumista jo tunnetuilla jumaltaruilla.

 

Ai sä yrität nyt omia tota älyllistä epärehellisyyttä. Ikävä kyllä osoitit sitä jälleen.

Käyttäjä19401
Seuraa 
Viestejä1663

MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
[ Totuuttahan me emme tiedä. Osittain siksi, ettei jumalista ole mitään objektiivisia todisteita, ja osittain siksi, että olematonta on mahdoton todistaa olemattomaksi. 

Tästä olisin vielä eri mieltä. Jos oletamme jumalan mahdolliseksi, koska emme kykene todistamaan sitä olemattomaksi, romahtaa koko nykyinen maailmankäsityksemme. Samalla logiikalla meidän pitää olettaa mahdolliseksi myös muut jumalat, kaikki palvonnan koheet, joulupukki ja spagettihirviö kavereinen, lukemattomat esi-isät, jne, jne. Tuon looginen lopputulos on, että mikä tahansa kuviteltavissa oleva on mahdollista, mikä ei tienkään vastaa arkikokemustamme. Siksipä tieteellinen näkemys, jossa jotain ei ole olemassa, jos siitä ei ole näyttöä, on sekä loogisesti fiksumpi että vastaa paremmin reaalimaailman arkikokemusta.

Esimerkiksi eläinkirjasta löytyy käärme, mutta ei lohikäärmettä, vaikka senhän pitäisi toki olla siellä ihan mahdollisena eläimenä. Jos eläinkirjaan laitettaaisiin kaikki mahdolliset (ihmisen kuviteltavisa olevat) eläimet, ei taitaisi maaimassa riittää paperia sen painamiseen, koska mahdollisuuksien määrä on ääretön.

 

Jos tiukan loogisesti ajattelee, todistamattomia asioita voi olla olemassa. Mutta ei se mitään romahduta, koska kokemuksen, havaintojen yms. valossa häviävän pieneltä vaikuttaviin todennäköisyyksiin ei kannata yleensä tuhlata kapasiteettia.

Uskovaisuus on yksi tila, jossa ihmisen reaalinen maailmankuva romahtaa ja tilalle tulee tämä "kokemuksen ja havaintojen valossa häviävän pieni todennäköisyys", jumala, jonka ilosanoman mukaan sitä uutta maailmaa sitten rakennetaan. Jos tällainen ihminen olisi älyllisesti rehellinen, niin hänen elämässään olisivat kaikki muutkin olemattomuudet yhtä voimakkaina, mikä tarkottaisi täydellistä mielen tukkeutumista jo tunnetuilla jumaltaruilla.

 

:D

Toisaalta, kun ostaa uskonnon, ostaa samalla ajatuksen, että muita jumalia (monoteismissa ketään ja polyteismissa sen oman systeemin ulkopuolisia) ei ole ja joskus sen, että tällaisen jumalannäköiset muut ovat vihollisen houkuttimia, pahoja henkiä tms. kartettavaa.

Jolupukit ja muut on helppo eristää uskottavien piiristä. Ihmisen mieli menee melkoiselle mutkalle säilyttääkseen (näennäisen) mielenrauhan.

Sanos muuta. Miten muuten varjomiittinne meni? Ilmeisen varjoisissa tunnelmissa.

ID10T
Seuraa 
Viestejä5318

Kekelöijä kirjoitti:

Jos nyt jumaluskon  ja demonikratia uskon selkein erilaisuus halutaan julki, tuoda,  niin jumaluskossa ei haluta tai odoteta kunnioituksen  ja kohteen, objektin ja autoriteetin   muuttuvan kannattajiensa myötä, demokratiassa asia on päinvastoin. 

Siispä demokratiausko (jos nyt uskosta voidaan puhua) on järkevämpää, koska uskon kohteena oleva ideaali muuttuu tarvittaessa tarkoituksenmukaisemmaksi. Kuten tavoitteissakin, on uskomisessa hyvä muistaa edes jonkinasteinen realismi.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14182

Keijona kirjoitti:
Keijona kirjoitti:
Keijona kirjoitti:
Täytyy muistaa, että  jumaloinin, kuten idolisoinnin, ihailun  tai kunnioituksen  primääritarkoitus ei ole objektin muuttaminen,  vaan subjektin muuttaminen.  Joten ideaalin tai tavoitteen 100% olemassaolo on toissijaista.

Eihän demokratia ja tasa-arvokaan voi koskaan toteutua 100%, silti siihen  moni uskooo 100%  

Jos nyt jumaluskon  ja demonikratia uskon selkein erilaisuus halutaan julki, tuoda,  niin jumaluskossa ei haluta tai odoteta kunnioituksen  ja kohteen, objektin ja autoriteetin   muuttuvan kannattajiensa myötä, demokratiassa asia on päinvastoin. 

Joten oikeesti emokratiassa  yksilökeskeisyydessä (minäkeskeisemmän feminiinisen sukupuolen vallassa)  on kysymys itsekkyydestä kuntaas  jumaluskossa  järjestyksestä ja  hierrakisuudesta, siis   maskuliinisuudesta. Selkein ero on siinä priorisoidaanko  ja kunnioitetaanko enemmän yksilöä  vai  yhteistä. Yksityinen ei ole välltämätöntä, yhteinen on.

Pyramidi on hyvä esimerkki järjestyksestä, hierarkiasta  ja esteettisyydestä. Siitä että mitä arvostetaan enemmän  ja saneleeko säännöt  laatu vai määrä. 

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat