Sivut

Kommentit (56)

Vierailija

Nalle pUh kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
En löytänyt alkuperäistä artikkelia taikka ko. Tutkimusta. Mitäs sitte ku jarrullinen tyttösiittiö ehtii ensimmäisenä, Ei varmaan aiheuta mitään ongelmia, niinku ei yleensäkkää sukusoluissa lojuvat ylimääräiset molekyylit.

Niin mä kans mietin, et miten kemikaali vaikuttaa alkion/sikiön kehitykseen [silloin kun hedelmöityminen on sellaisesta siittiöstä, jonka geenien aktiivisuutta on manipuloitu sillä tietyllä kemikaalilla]? Onkohan seurattu sellaisen sikiön kehitystä, joka on saanut alkunsa kemikaalilla hidastetusta siittiöstä. Luulisi, että on! Mitä vaikutuksia sillä altistumisella voi olla, ja missä kohtaa se näkyy - ei tiedä.

Entä jos mies syö esim. jotain lääkettä ja sen aineenvaihduntatuotteita on myös siittiöiden ympärillä, mitäs siittiöiden perimä siihen sanoo? Kai ne tuntee ympäristönsä monipuolisesti, ei ne teflonia ole.

Voiko kemikaali vaikuttaa siittiöihin jossain määrin ilman, että se heikentää olennaisesti niiden liikkuvuutta? Ajattele, kemiallisesti *masentunut* siittiö. Siittiössä on kaikki tarvittava informaatio hoitaa tehtävänsä, ja kun siihen pukataan liikaa muuta informaatiota, lopputulos lienee aika sekava - entä kun ollaan rajamailla..? Osittain seonnut perimäaines, eli *hullu* siittiö?

Aika naiivi saa olla, jos on valmis uittamaan siittiönsä kemikaaleissa ja kuvittelee, ettei mitään riskiä voi olla.

Veikkaisin tuon salaisen kemikaalin vastaavan äidin omaa signalointia siittiöille ovulaation ajoitusta koskien.

Noin ajateltuna tuosta voi päästä jäljille mikä kemikaalikombo on kyseessä.

Se siis selvästi hidastaa tyttöjen hännänheilutusta, joka hidastaa matkantekoa. Kyseinen jarru ilmeisesti toimii kuin punnus siimahännässä ja sen heiluttajalihaksistossa.

Jos tuon geelin toteuttaa ja sen käytön synkkaa oiken ovulaation kannalta, niin miksi se ei toimisi myös tytöntekoapuvälineenä, sillä y-siittiöt saadaan maaliin kuolemaan liian ajoissa kun taas äXät saapuvat juuri oikeaan aikaan perille.

Tosin ovulaation tarkka tarkkailu on tuossa edellytys.

Ei ole tarkoitus päteä, mutta tarkastele, taas kerran ATP-syntaasin toiminta, ja falagellan yhteys. Soluilla ei ole lihaksia. 😁

No se on helpompi ajatela lihaksistona. =D

Vierailija

Lisää Chemical Bros...Block Rocking Beats: 

https://www.youtube.com/watch?v=iTxOKsyZ0Lw

"Aviation in itself is not inherently dangerous. But to an even greater degree than the sea, it is terribly unforgiving of any carelessness, incapacity or neglect." ~Captain A. G. Lamplugh, London, 1930's

"At that time [1909] the chief engineer was almost always the chief test pilot as well. That had the fortunate result of eliminating poor engineering early in aviation.” – Igor Sikorsky

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Onko sana "uintinopeus" harhaanjohtava? Perille pääsy on hedelmöitymisen perusedellytys, mutta nopeus ei ole ainoa ratkaiseva tekijä: munasolu on valikoiva.

Kun siittiöitä on miljoonia, erot uinnissa eivät voi olla niin suuria, että sillä olisi merkittävää vaikutusta parhaimmiston joukossa. Jos puhuttaisiin uintinopeuden sijaan uintikyvystä, olisiko vähemmän virhetulkinnan varaa? Siis kyvystä päästä ylipäänsä perille, ei niinkään nopeudesta suhteessa muihin kunnossa oleviin siittiöihin, koska se ero on tosiaan mitätön.

Vaikka siittiön kelpoisuus munasolulle on näennäisen pieni seikka verrattuna kuljettuun matkaan, se on mekanismina ratkaiseva. Hedelmöitymisen toteuttaja ei välttämättä ole nopein [siitä joukosta, joka munasolun luo pääsi]: se voi olla parhaiten hyväksytty.

”Uintikisoista” puhuminen on harhaanjohtavaa: eivät ne mitään kisaa. Ei siittiöillä ole todettu tietoisuutta toistensa suhteen. Kai se niiden ytimeen jollain muotoa sisältyy... mutta tuskin yksittäisellä tasolla. Siittiö yrittäisi munasolun luo, vaikka olisi yksin.  Todennäköisyys onnistumiselle olisi häviävän pieni, mutta se on toinen asia.

Totta, munasolu on ronkeli.
Oon lukenu tosta jostain myös.

  • ylös 5
  • alas 11
Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1410

Pseudopimppi kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Onko sana "uintinopeus" harhaanjohtava? Perille pääsy on hedelmöitymisen perusedellytys, mutta nopeus ei ole ainoa ratkaiseva tekijä: munasolu on valikoiva.

Kun siittiöitä on miljoonia, erot uinnissa eivät voi olla niin suuria, että sillä olisi merkittävää vaikutusta parhaimmiston joukossa. Jos puhuttaisiin uintinopeuden sijaan uintikyvystä, olisiko vähemmän virhetulkinnan varaa? Siis kyvystä päästä ylipäänsä perille, ei niinkään nopeudesta suhteessa muihin kunnossa oleviin siittiöihin, koska se ero on tosiaan mitätön.

Vaikka siittiön kelpoisuus munasolulle on näennäisen pieni seikka verrattuna kuljettuun matkaan, se on mekanismina ratkaiseva. Hedelmöitymisen toteuttaja ei välttämättä ole nopein [siitä joukosta, joka munasolun luo pääsi]: se voi olla parhaiten hyväksytty.

”Uintikisoista” puhuminen on harhaanjohtavaa: eivät ne mitään kisaa. Ei siittiöillä ole todettu tietoisuutta toistensa suhteen. Kai se niiden ytimeen jollain muotoa sisältyy... mutta tuskin yksittäisellä tasolla. Siittiö yrittäisi munasolun luo, vaikka olisi yksin.  Todennäköisyys onnistumiselle olisi häviävän pieni, mutta se on toinen asia.

Totta, munasolu on ronkeli.
Oon lukenu tosta jostain myös.

tasa-arvopropagandaa. Munasolu on ronkeli mutta ominaisuus jonka perusteella se valikoi on siittiössä. Elikkä siis ei vaikuta sen enempää kuin nopeuskaan.

Vierailija

Nalle pUh kirjoitti:
Pseudopimppi kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Onko sana "uintinopeus" harhaanjohtava? Perille pääsy on hedelmöitymisen perusedellytys, mutta nopeus ei ole ainoa ratkaiseva tekijä: munasolu on valikoiva.

Kun siittiöitä on miljoonia, erot uinnissa eivät voi olla niin suuria, että sillä olisi merkittävää vaikutusta parhaimmiston joukossa. Jos puhuttaisiin uintinopeuden sijaan uintikyvystä, olisiko vähemmän virhetulkinnan varaa? Siis kyvystä päästä ylipäänsä perille, ei niinkään nopeudesta suhteessa muihin kunnossa oleviin siittiöihin, koska se ero on tosiaan mitätön.

Vaikka siittiön kelpoisuus munasolulle on näennäisen pieni seikka verrattuna kuljettuun matkaan, se on mekanismina ratkaiseva. Hedelmöitymisen toteuttaja ei välttämättä ole nopein [siitä joukosta, joka munasolun luo pääsi]: se voi olla parhaiten hyväksytty.

”Uintikisoista” puhuminen on harhaanjohtavaa: eivät ne mitään kisaa. Ei siittiöillä ole todettu tietoisuutta toistensa suhteen. Kai se niiden ytimeen jollain muotoa sisältyy... mutta tuskin yksittäisellä tasolla. Siittiö yrittäisi munasolun luo, vaikka olisi yksin.  Todennäköisyys onnistumiselle olisi häviävän pieni, mutta se on toinen asia.

Totta, munasolu on ronkeli.
Oon lukenu tosta jostain myös.

tasa-arvopropagandaa. Munasolu on ronkeli mutta ominaisuus jonka perusteella se valikoi on siittiössä. Elikkä siis ei vaikuta sen enempää kuin nopeuskaan.

Ehkä kyse on siitä kuka jaksaa uida paksun nahan läpi.
Ei mistään valinnasta. Nahassa voi olla myös heikompii kohtii.

MooM
Seuraa 
Viestejä12805

Pseudopimppi kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Pseudopimppi kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Onko sana "uintinopeus" harhaanjohtava? Perille pääsy on hedelmöitymisen perusedellytys, mutta nopeus ei ole ainoa ratkaiseva tekijä: munasolu on valikoiva.

Kun siittiöitä on miljoonia, erot uinnissa eivät voi olla niin suuria, että sillä olisi merkittävää vaikutusta parhaimmiston joukossa. Jos puhuttaisiin uintinopeuden sijaan uintikyvystä, olisiko vähemmän virhetulkinnan varaa? Siis kyvystä päästä ylipäänsä perille, ei niinkään nopeudesta suhteessa muihin kunnossa oleviin siittiöihin, koska se ero on tosiaan mitätön.

Vaikka siittiön kelpoisuus munasolulle on näennäisen pieni seikka verrattuna kuljettuun matkaan, se on mekanismina ratkaiseva. Hedelmöitymisen toteuttaja ei välttämättä ole nopein [siitä joukosta, joka munasolun luo pääsi]: se voi olla parhaiten hyväksytty.

”Uintikisoista” puhuminen on harhaanjohtavaa: eivät ne mitään kisaa. Ei siittiöillä ole todettu tietoisuutta toistensa suhteen. Kai se niiden ytimeen jollain muotoa sisältyy... mutta tuskin yksittäisellä tasolla. Siittiö yrittäisi munasolun luo, vaikka olisi yksin.  Todennäköisyys onnistumiselle olisi häviävän pieni, mutta se on toinen asia.

Totta, munasolu on ronkeli.
Oon lukenu tosta jostain myös.

tasa-arvopropagandaa. Munasolu on ronkeli mutta ominaisuus jonka perusteella se valikoi on siittiössä. Elikkä siis ei vaikuta sen enempää kuin nopeuskaan.

Ehkä kyse on siitä kuka jaksaa uida paksun nahan läpi.
Ei mistään valinnasta. Nahassa voi olla myös heikompii kohtii.

Nahassa :). nopsasti vilkaisten muutama mielenkiintoinen kohta (joita en tiennyt):

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_fertilization

Sperman pitää vähän muhia, ennen kuin on optimaalisessa iskussa

At the beginning of the process, the sperm undergoes a series of changes, as freshly ejaculated sperm is unable or poorly able to fertilize.[7] The sperm must undergo capacitation in the female's reproductive tract over several hours, which increases its motility and destabilizes its membrane, preparing it for the acrosome reaction, the enzymatic penetration of the egg's tough membrane, the zona pellucida, which surrounds the oocyte.

Osa simpoista uhrautuu

Some sperm cells consume their acrosome prematurely on the surface of the egg cell, facilitating the penetration by other sperm cells. As a population, sperm cells have on average 50% genome similarity so the premature acrosomal reactions aid fertilization by a member of the same cohort.[8] It may be regarded as a mechanism of kin selection.

Munasolullakin on oma osuutensa hommassa (viitannee tuohon uhrautumiseen; tämä on kai se valintamekanismi)

Recent studies have shown that the egg is not passive during this process.[9][10]

Sen jälkeen, kun yksi on päässyt sisään, pinnan proteiinit linkkautuvat läpäisemättömäksi kalvoksi.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä10273

Pseudopimppi kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Pseudopimppi kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Onko sana "uintinopeus" harhaanjohtava? Perille pääsy on hedelmöitymisen perusedellytys, mutta nopeus ei ole ainoa ratkaiseva tekijä: munasolu on valikoiva.

Kun siittiöitä on miljoonia, erot uinnissa eivät voi olla niin suuria, että sillä olisi merkittävää vaikutusta parhaimmiston joukossa. Jos puhuttaisiin uintinopeuden sijaan uintikyvystä, olisiko vähemmän virhetulkinnan varaa? Siis kyvystä päästä ylipäänsä perille, ei niinkään nopeudesta suhteessa muihin kunnossa oleviin siittiöihin, koska se ero on tosiaan mitätön.

Vaikka siittiön kelpoisuus munasolulle on näennäisen pieni seikka verrattuna kuljettuun matkaan, se on mekanismina ratkaiseva. Hedelmöitymisen toteuttaja ei välttämättä ole nopein [siitä joukosta, joka munasolun luo pääsi]: se voi olla parhaiten hyväksytty.

”Uintikisoista” puhuminen on harhaanjohtavaa: eivät ne mitään kisaa. Ei siittiöillä ole todettu tietoisuutta toistensa suhteen. Kai se niiden ytimeen jollain muotoa sisältyy... mutta tuskin yksittäisellä tasolla. Siittiö yrittäisi munasolun luo, vaikka olisi yksin.  Todennäköisyys onnistumiselle olisi häviävän pieni, mutta se on toinen asia.

Totta, munasolu on ronkeli.
Oon lukenu tosta jostain myös.

tasa-arvopropagandaa. Munasolu on ronkeli mutta ominaisuus jonka perusteella se valikoi on siittiössä. Elikkä siis ei vaikuta sen enempää kuin nopeuskaan.

Ehkä kyse on siitä kuka jaksaa uida paksun nahan läpi.
Ei mistään valinnasta. Nahassa voi olla myös heikompii kohtii.

Kato täs on hiano..!
https://embryology.med.unsw.edu.au/embryology/index.php/Zona_pellucida

ÄLÄ LAINAA TEKSTIÄNI, KIITOS.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä10273

Nalle pUh kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
En löytänyt alkuperäistä artikkelia taikka ko. Tutkimusta. Mitäs sitte ku jarrullinen tyttösiittiö ehtii ensimmäisenä, Ei varmaan aiheuta mitään ongelmia, niinku ei yleensäkkää sukusoluissa lojuvat ylimääräiset molekyylit.

Niin mä kans mietin, et miten kemikaali vaikuttaa alkion/sikiön kehitykseen [silloin kun hedelmöityminen on sellaisesta siittiöstä, jonka geenien aktiivisuutta on manipuloitu sillä tietyllä kemikaalilla]? Onkohan seurattu sellaisen sikiön kehitystä, joka on saanut alkunsa kemikaalilla hidastetusta siittiöstä. Luulisi, että on! Mitä vaikutuksia sillä altistumisella voi olla, ja missä kohtaa se näkyy - ei tiedä.

Entä jos mies syö esim. jotain lääkettä ja sen aineenvaihduntatuotteita on myös siittiöiden ympärillä, mitäs siittiöiden perimä siihen sanoo? Kai ne tuntee ympäristönsä monipuolisesti, ei ne teflonia ole.

Voiko kemikaali vaikuttaa siittiöihin jossain määrin ilman, että se heikentää olennaisesti niiden liikkuvuutta? Ajattele, kemiallisesti *masentunut* siittiö. Siittiössä on kaikki tarvittava informaatio hoitaa tehtävänsä, ja kun siihen pukataan liikaa muuta informaatiota, lopputulos lienee aika sekava - entä kun ollaan rajamailla..? Osittain seonnut perimäaines, eli *hullu* siittiö?

Aika naiivi saa olla, jos on valmis uittamaan siittiönsä kemikaaleissa ja kuvittelee, ettei mitään riskiä voi olla.

Salaa toivoin että joku olisi linkannut jonkun järkilähteen aiheeseen. Hitostakaan tiedä mistä on edes kyse. Mutta omassa pienessä päässä kuvittelin että ulkopuolelta jälkijunassa tuleva "jarru" täytyy olla kokonainen molekyyli tai jopa proteiini joka tarrautuu siittiöön. Naiviudesta olet oikeassa eikä ihan varmasti ole hyvä asia jos se kulkee kehittymään solun mukana.

Miehen siittiön aktiivisuus taas normaalisti riippuu valtaosin flagellan pyörintätehosta, joka taas on riippuvainen solun omasta kalvojännitteestä. Johon elintavat vaikuttaa mutta sillä ei ole paljoakaan tekemistä perimän kanssa.

Jos viesti kulkee pinnalta ytimeen, se reseptoriin (pinnalla) tarttunut molekyyli on vain sanansaattaja perimälle (ytimelle)... vaikutus elää, vaikka molekyyli irtoaisi. Geenin aktiivisuus voi asettua eri "modeen" ja siihen jämähtää, vaikka sitä muutoksen aiheuttanutta molekyyliä ja signaalia ei enää olisikaan. Mut sama ajatus.

ÄLÄ LAINAA TEKSTIÄNI, KIITOS.

Vierailija

MooM kirjoitti:
Pseudopimppi kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Pseudopimppi kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Onko sana "uintinopeus" harhaanjohtava? Perille pääsy on hedelmöitymisen perusedellytys, mutta nopeus ei ole ainoa ratkaiseva tekijä: munasolu on valikoiva.

Kun siittiöitä on miljoonia, erot uinnissa eivät voi olla niin suuria, että sillä olisi merkittävää vaikutusta parhaimmiston joukossa. Jos puhuttaisiin uintinopeuden sijaan uintikyvystä, olisiko vähemmän virhetulkinnan varaa? Siis kyvystä päästä ylipäänsä perille, ei niinkään nopeudesta suhteessa muihin kunnossa oleviin siittiöihin, koska se ero on tosiaan mitätön.

Vaikka siittiön kelpoisuus munasolulle on näennäisen pieni seikka verrattuna kuljettuun matkaan, se on mekanismina ratkaiseva. Hedelmöitymisen toteuttaja ei välttämättä ole nopein [siitä joukosta, joka munasolun luo pääsi]: se voi olla parhaiten hyväksytty.

”Uintikisoista” puhuminen on harhaanjohtavaa: eivät ne mitään kisaa. Ei siittiöillä ole todettu tietoisuutta toistensa suhteen. Kai se niiden ytimeen jollain muotoa sisältyy... mutta tuskin yksittäisellä tasolla. Siittiö yrittäisi munasolun luo, vaikka olisi yksin.  Todennäköisyys onnistumiselle olisi häviävän pieni, mutta se on toinen asia.

Totta, munasolu on ronkeli.
Oon lukenu tosta jostain myös.

tasa-arvopropagandaa. Munasolu on ronkeli mutta ominaisuus jonka perusteella se valikoi on siittiössä. Elikkä siis ei vaikuta sen enempää kuin nopeuskaan.

Ehkä kyse on siitä kuka jaksaa uida paksun nahan läpi.
Ei mistään valinnasta. Nahassa voi olla myös heikompii kohtii.

Nahassa :). nopsasti vilkaisten muutama mielenkiintoinen kohta (joita en tiennyt):

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_fertilization

Sperman pitää vähän muhia, ennen kuin on optimaalisessa iskussa

At the beginning of the process, the sperm undergoes a series of changes, as freshly ejaculated sperm is unable or poorly able to fertilize.[7] The sperm must undergo capacitation in the female's reproductive tract over several hours, which increases its motility and destabilizes its membrane, preparing it for the acrosome reaction, the enzymatic penetration of the egg's tough membrane, the zona pellucida, which surrounds the oocyte.

Osa simpoista uhrautuu

Some sperm cells consume their acrosome prematurely on the surface of the egg cell, facilitating the penetration by other sperm cells. As a population, sperm cells have on average 50% genome similarity so the premature acrosomal reactions aid fertilization by a member of the same cohort.[8] It may be regarded as a mechanism of kin selection.

Munasolullakin on oma osuutensa hommassa (viitannee tuohon uhrautumiseen; tämä on kai se valintamekanismi)

Recent studies have shown that the egg is not passive during this process.[9][10]

Sen jälkeen, kun yksi on päässyt sisään, pinnan proteiinit linkkautuvat läpäisemättömäksi kalvoksi.

Voiko tota nyt uhrautumiseks sanoo. Etulinjassakin kuolee porukkaa enempi.
Etulinja hyökkää ja perässä tulevat korjaa potin.

Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1410

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
En löytänyt alkuperäistä artikkelia taikka ko. Tutkimusta. Mitäs sitte ku jarrullinen tyttösiittiö ehtii ensimmäisenä, Ei varmaan aiheuta mitään ongelmia, niinku ei yleensäkkää sukusoluissa lojuvat ylimääräiset molekyylit.

Niin mä kans mietin, et miten kemikaali vaikuttaa alkion/sikiön kehitykseen [silloin kun hedelmöityminen on sellaisesta siittiöstä, jonka geenien aktiivisuutta on manipuloitu sillä tietyllä kemikaalilla]? Onkohan seurattu sellaisen sikiön kehitystä, joka on saanut alkunsa kemikaalilla hidastetusta siittiöstä. Luulisi, että on! Mitä vaikutuksia sillä altistumisella voi olla, ja missä kohtaa se näkyy - ei tiedä.

Entä jos mies syö esim. jotain lääkettä ja sen aineenvaihduntatuotteita on myös siittiöiden ympärillä, mitäs siittiöiden perimä siihen sanoo? Kai ne tuntee ympäristönsä monipuolisesti, ei ne teflonia ole.

Voiko kemikaali vaikuttaa siittiöihin jossain määrin ilman, että se heikentää olennaisesti niiden liikkuvuutta? Ajattele, kemiallisesti *masentunut* siittiö. Siittiössä on kaikki tarvittava informaatio hoitaa tehtävänsä, ja kun siihen pukataan liikaa muuta informaatiota, lopputulos lienee aika sekava - entä kun ollaan rajamailla..? Osittain seonnut perimäaines, eli *hullu* siittiö?

Aika naiivi saa olla, jos on valmis uittamaan siittiönsä kemikaaleissa ja kuvittelee, ettei mitään riskiä voi olla.

Salaa toivoin että joku olisi linkannut jonkun järkilähteen aiheeseen. Hitostakaan tiedä mistä on edes kyse. Mutta omassa pienessä päässä kuvittelin että ulkopuolelta jälkijunassa tuleva "jarru" täytyy olla kokonainen molekyyli tai jopa proteiini joka tarrautuu siittiöön. Naiviudesta olet oikeassa eikä ihan varmasti ole hyvä asia jos se kulkee kehittymään solun mukana.

Miehen siittiön aktiivisuus taas normaalisti riippuu valtaosin flagellan pyörintätehosta, joka taas on riippuvainen solun omasta kalvojännitteestä. Johon elintavat vaikuttaa mutta sillä ei ole paljoakaan tekemistä perimän kanssa.

Jos viesti kulkee pinnalta ytimeen, se reseptoriin (pinnalla) tarttunut molekyyli on vain sanansaattaja perimälle (ytimelle)... vaikutus elää, vaikka molekyyli irtoaisi. Geenin aktiivisuus voi asettua eri "modeen" ja siihen jämähtää, vaikka sitä muutoksen aiheuttanutta molekyyliä ja signaalia ei enää olisikaan. Mut sama ajatus.

Sinäkin lähes sivuston harvoina ymmärtävinä. Satunnainen ulkoisesti kiinnittynyy molekyyli ei lähetä paskanmoista viestiä minnekkään. Vaan roikkuu ja paskoo kaiken. Jos se toimisi geenitasolla olisi paljon harmittomampi. Ja ei toimisi niin että kannattaisi tehdä uutinen. Tämä on ehdottoman paska juttu.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä10273

Nalle pUh kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
En löytänyt alkuperäistä artikkelia taikka ko. Tutkimusta. Mitäs sitte ku jarrullinen tyttösiittiö ehtii ensimmäisenä, Ei varmaan aiheuta mitään ongelmia, niinku ei yleensäkkää sukusoluissa lojuvat ylimääräiset molekyylit.

Niin mä kans mietin, et miten kemikaali vaikuttaa alkion/sikiön kehitykseen [silloin kun hedelmöityminen on sellaisesta siittiöstä, jonka geenien aktiivisuutta on manipuloitu sillä tietyllä kemikaalilla]? Onkohan seurattu sellaisen sikiön kehitystä, joka on saanut alkunsa kemikaalilla hidastetusta siittiöstä. Luulisi, että on! Mitä vaikutuksia sillä altistumisella voi olla, ja missä kohtaa se näkyy - ei tiedä.

Entä jos mies syö esim. jotain lääkettä ja sen aineenvaihduntatuotteita on myös siittiöiden ympärillä, mitäs siittiöiden perimä siihen sanoo? Kai ne tuntee ympäristönsä monipuolisesti, ei ne teflonia ole.

Voiko kemikaali vaikuttaa siittiöihin jossain määrin ilman, että se heikentää olennaisesti niiden liikkuvuutta? Ajattele, kemiallisesti *masentunut* siittiö. Siittiössä on kaikki tarvittava informaatio hoitaa tehtävänsä, ja kun siihen pukataan liikaa muuta informaatiota, lopputulos lienee aika sekava - entä kun ollaan rajamailla..? Osittain seonnut perimäaines, eli *hullu* siittiö?

Aika naiivi saa olla, jos on valmis uittamaan siittiönsä kemikaaleissa ja kuvittelee, ettei mitään riskiä voi olla.

Salaa toivoin että joku olisi linkannut jonkun järkilähteen aiheeseen. Hitostakaan tiedä mistä on edes kyse. Mutta omassa pienessä päässä kuvittelin että ulkopuolelta jälkijunassa tuleva "jarru" täytyy olla kokonainen molekyyli tai jopa proteiini joka tarrautuu siittiöön. Naiviudesta olet oikeassa eikä ihan varmasti ole hyvä asia jos se kulkee kehittymään solun mukana.

Miehen siittiön aktiivisuus taas normaalisti riippuu valtaosin flagellan pyörintätehosta, joka taas on riippuvainen solun omasta kalvojännitteestä. Johon elintavat vaikuttaa mutta sillä ei ole paljoakaan tekemistä perimän kanssa.

Jos viesti kulkee pinnalta ytimeen, se reseptoriin (pinnalla) tarttunut molekyyli on vain sanansaattaja perimälle (ytimelle)... vaikutus elää, vaikka molekyyli irtoaisi. Geenin aktiivisuus voi asettua eri "modeen" ja siihen jämähtää, vaikka sitä muutoksen aiheuttanutta molekyyliä ja signaalia ei enää olisikaan. Mut sama ajatus.

Sinäkin lähes sivuston harvoina ymmärtävinä. Satunnainen ulkoisesti kiinnittynyy molekyyli ei lähetä paskanmoista viestiä minnekkään. Vaan roikkuu ja paskoo kaiken. Jos se toimisi geenitasolla olisi paljon harmittomampi. Ja ei toimisi niin että kannattaisi tehdä uutinen. Tämä on ehdottoman paska juttu.

Ensinnäkin, molekyylistä voitaisiin puhua monikossa - ei yksi molekyyli paljoa tee. Vasta kun sen konsentraatio on sellainen, että törmää siittiöön useana, vaikutus voi olla riittävä ajamaan muutosta tiettyyn suuntaan. Eri aineilla tietysti riittää eri määrät.

Toiseksi, en sanoisi että molekyylit "lähettäisivät" mitään koska se kuulostaa aktiiviselta teolta... on oikeammin sanoa, että ne aiheuttavat. Jokin siittiön pinnalla on sellaista, että joutuessaan kosketuksiin ympäristönsä molekyylien kanssa,
se enemmän tai vähemmän OMAKSUU niiden olemusta ja tämä välittyy siittiön systeemissä aina sinne asti, mitä siittiö perimmiltään on: sen perimä. Voitaisiin siis ajatella, että perimä TUNTEE ympäristönsä. Se onko reseptoreissa sitten enää mitään vai ei, on tämän kannalta toisarvoista: mahdollinen muutos on jo voinut syntyä konfiguraatioon. -- Tietysti perimä ei saisi muuttua liian herkästi, nyt tarkastellaan nimenomaan kemikaaleja, joilla on syvällinen vaikutus.

Kolmanneksi, kun siittiö sulautuu munasoluun, se kuvainnollisesti ilmaisten "jättää kuteensa ja kamppeensa aulaan"... Kaikki mikä oli tarttunut siittiön pinnalle myös jää tähän "aula-kerrokseen". Mikä on sitten "aulan" siisteyden merkitys hedelmöitymisen jälkeen, sitä en osaa kuvitella merkittäväksi.

Siittiöt ovat valtavan "herkkänahkaisia", niiden toiminta perustuu jatkuvaan molekyylien aistimiseen:

Fertilization
https://youtu.be/_5OvgQW6FG4

ÄLÄ LAINAA TEKSTIÄNI, KIITOS.

Vierailija

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
En löytänyt alkuperäistä artikkelia taikka ko. Tutkimusta. Mitäs sitte ku jarrullinen tyttösiittiö ehtii ensimmäisenä, Ei varmaan aiheuta mitään ongelmia, niinku ei yleensäkkää sukusoluissa lojuvat ylimääräiset molekyylit.

Niin mä kans mietin, et miten kemikaali vaikuttaa alkion/sikiön kehitykseen [silloin kun hedelmöityminen on sellaisesta siittiöstä, jonka geenien aktiivisuutta on manipuloitu sillä tietyllä kemikaalilla]? Onkohan seurattu sellaisen sikiön kehitystä, joka on saanut alkunsa kemikaalilla hidastetusta siittiöstä. Luulisi, että on! Mitä vaikutuksia sillä altistumisella voi olla, ja missä kohtaa se näkyy - ei tiedä.

Entä jos mies syö esim. jotain lääkettä ja sen aineenvaihduntatuotteita on myös siittiöiden ympärillä, mitäs siittiöiden perimä siihen sanoo? Kai ne tuntee ympäristönsä monipuolisesti, ei ne teflonia ole.

Voiko kemikaali vaikuttaa siittiöihin jossain määrin ilman, että se heikentää olennaisesti niiden liikkuvuutta? Ajattele, kemiallisesti *masentunut* siittiö. Siittiössä on kaikki tarvittava informaatio hoitaa tehtävänsä, ja kun siihen pukataan liikaa muuta informaatiota, lopputulos lienee aika sekava - entä kun ollaan rajamailla..? Osittain seonnut perimäaines, eli *hullu* siittiö?

Aika naiivi saa olla, jos on valmis uittamaan siittiönsä kemikaaleissa ja kuvittelee, ettei mitään riskiä voi olla.

Salaa toivoin että joku olisi linkannut jonkun järkilähteen aiheeseen. Hitostakaan tiedä mistä on edes kyse. Mutta omassa pienessä päässä kuvittelin että ulkopuolelta jälkijunassa tuleva "jarru" täytyy olla kokonainen molekyyli tai jopa proteiini joka tarrautuu siittiöön. Naiviudesta olet oikeassa eikä ihan varmasti ole hyvä asia jos se kulkee kehittymään solun mukana.

Miehen siittiön aktiivisuus taas normaalisti riippuu valtaosin flagellan pyörintätehosta, joka taas on riippuvainen solun omasta kalvojännitteestä. Johon elintavat vaikuttaa mutta sillä ei ole paljoakaan tekemistä perimän kanssa.

Jos viesti kulkee pinnalta ytimeen, se reseptoriin (pinnalla) tarttunut molekyyli on vain sanansaattaja perimälle (ytimelle)... vaikutus elää, vaikka molekyyli irtoaisi. Geenin aktiivisuus voi asettua eri "modeen" ja siihen jämähtää, vaikka sitä muutoksen aiheuttanutta molekyyliä ja signaalia ei enää olisikaan. Mut sama ajatus.


Vähän tutkailin spekulointimielessä tuon hypoteettisen geelin koostumusta ja minusta näyttää että tuossa vain heilautetaan xx-siittiöiden mitokondrioiden kalsiumtasapainoa. Valikointi, kiinnittyminen ja signalointi näyttää kyllä varsin turvalliselta, mikäli siis jos osuin oikeaan.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä10273

Minijehova kirjoitti:
X liikaa, mutta eipä tuolla ole vaikutusta😎😂

Tästä tuli mieleen...

"A form of asexual reproduction related to parthenogenesis is gynogenesis. Here, offspring are produced by the same mechanism as in parthenogenesis, but with the requirement that the egg merely be stimulated by the presence of sperm in order to develop. However, the sperm cell does not contribute any genetic material to the offspring. Since gynogenetic species are all female, activation of their eggs requires mating with males of a closely related species for the needed stimulus."

ja

"Hybridogenesis is a mode of reproduction of hybrids. Hybridogenetic hybrids (for example AB genome), usually females, during gametogenesis exclude one of parental genomes (A) and produce gametes with unrecombined genome of second parental species (B), instead of containing mixed recombined parental genomes. First genome (A) is restored by fertilization of these gametes with gametes from the first species (AA, sexual host, usually male).

So hybridogenesis is not completely asexual, but instead hemiclonal: half of genome is passed to the next generation clonally, unrecombined, intact (B), other half sexually, recombined (A).

This process continues, so that each generation is half (or hemi-) clonal on the mother's side and has half new genetic material from the father's side."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Parthenogenesis

ÄLÄ LAINAA TEKSTIÄNI, KIITOS.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat