Sivut

Kommentit (99)

eskimo
pinklin
Mitä älykkäämpi (sosiaalisesti ja loogisesti) kansanjohtaja, sitä enemmän näkee vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja välineitä toteuttaa niitä. Voi valita kuinka käyttää, miten ja mihin mitäkin kohdentaa jne. Se mikä minkäkinlaisia ihmisiä motivoi, voi vaihdella kulttuurin mukaan ja älykkäät ihmiset voivat nopeuttaa kulttuurimuutoksia hyväksi katsomaansa suuntaan.
Mutta mitä vähemmän älyä, sitä yksioikoisempaa pitäytymistä siinä mihin on sattunut ajautumaan.



Joo, mutta myöntäisit sinäkin, että arvot ovat niitä, jotka ovat ensisijalla.

Huonollakin toimintasetillä saadaan aikaan edes jotain jos arvot ovat kohdallaan.

Iso ja monipuolinen toimintasetti yhdistettynä huonoon on katastrofaalinen yhdistelmä. Näin etenkin nykyään. Ennen tietyillä arvoilla surmasi vain lähipiirinsä, minkä jälkeen kuoli pois itsekkin.

Nojoo. Kyllähän kunkku sai tuhoa kauempanakin.


Arvot ovat mallista opittuja ja ne ovat iskostuneet syvälle. Mutta kyllä nekin voivat muuttua, joskin hitaasti.
Huono toimintasetti (sota) voi tuhota vielä seuraavankin sukupolven arvot sekä järjen.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521

.

Sotatoimikin perustuu arvoille.

Tarkoitus oli sanoa, että arvot ovat ensisijaisia ja toiminta määräytyy niiden perusteella.
Näin ainoa turvamme on lopulta arvoissa, jotka suojelevat "järjettömyydeltä".

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eskimo
.

Sotatoimikin perustuu arvoille.

Tarkoitus oli sanoa, että arvot ovat ensisijaisia ja toiminta määräytyy niiden perusteella.
Näin ainoa turvamme on lopulta arvoissa, jotka suojelevat "järjettömyydeltä".


Tai sota on ratkaisukeino erimielisyyteen, joka voi johtua maiden erilaisista arvoista ja oikeuskäsityksistä tai molempien osapuolten "vahvemman oikeus" - käsityksestä.

Takaisin luontoon palaamisesta tulee mieleeni "itseensä meneminen", kiireettömyys ja rauha, mutta kyllä luonnossakin vallitsee "vahvemman oikeus" jopa kasvien kesken.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521

.

Vahvimman oikeudelle sortaa voi heittää kritiikkiä. Se perustuu yhtä lailla entiseen tilanteeseen kuin se, että ihminen syö mieluusti rasvaa, lihoo ja kuolee ennenaikaisesti eikä lihavana saa edes välttämättä jälkeläisiä.

Nykyään ei tarvitse mennä elämään niukkuuden aikaa vaan diversiteetti lajin sisälläkin on se, joka auttaa enemmän jatkuvuutta. Jatkuvuuden eteen tehdään yleensä kaikki. Ei elämäntarkoitusta ole sen ihmeemmin osattu määritellä.

Ihmislaji pyrkii jatkamaan elämää jos osaa ja samalla lajikin jatkuu eli lajin voi sanoa pyrkivän jatkumaan ja lopulta itse elämän, koska lajikin on vain elämän yksi kantaja.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521

.

Ook. Jatkuvuutta totetuteutetaan, mutta silti se ei ole ehkä se pääarvo.
Jatkuvuus mahdollistaa lenkkiensä merkityksellisen ja onnellisen elämän.

On vaikea sanoa, että onko tarkoitus täällä tarpeiden tyydyttäminen vain jatkuvuus. Ne ovat linkkautuneet toisiinsa. Ilman jatkuvuutta ei ole lenkkejä nauttimassa elämästä, ja ilman nauttimista ei ole jatkuvuutta.

Eli muna vai kana?

Juha Myllärinen, Lappeenranta

eskimo
.

Vahvimman oikeudelle sortaa voi heittää kritiikkiä. Se perustuu yhtä lailla entiseen tilanteeseen kuin se, että ihminen syö mieluusti rasvaa, lihoo ja kuolee ennenaikaisesti eikä lihavana saa edes välttämättä jälkeläisiä.

Nykyään ei tarvitse mennä elämään niukkuuden aikaa vaan diversiteetti lajin sisälläkin on se, joka auttaa enemmän jatkuvuutta. Jatkuvuuden eteen tehdään yleensä kaikki. Ei elämäntarkoitusta ole sen ihmeemmin osattu määritellä.

Ihmislaji pyrkii jatkamaan elämää jos osaa ja samalla lajikin jatkuu eli lajin voi sanoa pyrkivän jatkumaan ja lopulta itse elämän, koska lajikin on vain elämän yksi kantaja.


Joo, toisen kuolema on toisen elämä ja jatkumisen varmistamiseksi ollaan valmiita tekemään lähes mitä vain. Voisi luulla, että elämällä on tarkoituksensa.

Kouluttautuneita on paljon, samoin tietokoneita, on runsaasti vapaa-aikaa, jopa työttömyyttä, eikä jokaisen tarvitse juosta saaliin perään syödäkseen sen, mutta melkein kaikilla on kiire ja tunne siitä, että on pyrkimässä johonkin, tavoittelemassa jotakin tai ainakin edistymässä jossain.

Kukahan keksisi mitä mukavaa siellä haudassa on?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32694
pinklin
Mitä älykkäämpi (sosiaalisesti ja loogisesti) kansanjohtaja, sitä enemmän näkee vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja välineitä toteuttaa niitä. Voi valita kuinka käyttää, miten ja mihin mitäkin kohdentaa jne.



Totta. Mutta päämääräänsä ei voi valita. Älykkyys, järki, tieto ym. ovat nimenomaan apukeinoja päämäärien saavuttamiseksi vallitsevissa oloissa, mutta päämäärät (eli mieliteot) tulevat jostain syvemmältä aivojen sopukoista ja niihin ei yleensä voi järjellä juurikaan vaikuttaa eikä varsinkaan valita. Jos kansanjohtajan päämäärä on kupata kansaltaan mahdollisimman suuri hyvinvointi itselle ja lähipiirille, ja vielä siinä sivussa huvitella simputtamalla alaisiaan, niin älykkyys vain edesauttaa sitä tavoitetta, eli on kansan kannalta paljon huonompi asia kuin tyhmä johtaja, joka ei osaisi kupata niin rankasti, olisi.

Se mikä minkäkinlaisia ihmisiä motivoi, voi vaihdella kulttuurin mukaan ja älykkäät ihmiset voivat nopeuttaa kulttuurimuutoksia hyväksi katsomaansa suuntaan.



Ei juurikaan. Kyllä oman ja lähipiirin edun ajaminen on yleisinhimillinen piirre. Ja valitettavasti johtoasemat motivoivat kaikkialla juuri ihmisiä, joille se piirre on kaikkein voimakkain, koska johtoasema tarjoaa keinoja tyydyttää oma ahneutensa ja vallanhimonsa. Kyllä vaikkapa kommunistisissa maissa, sotilasdiktatuureissa, ahdasmielisen teokratisissa maissa ja länsimaisissa demokratioissa johtajiksi valikoituvilla on hyvin samanlaiset luonteenpiirteet, vaikka tietyllä tasolla yhteiskunnat ovat hyvin erilaisia ja arvostavat eri asioita. Mutta kaikissa kulttuureissa pitemmän päälle pärjää sosiaalisesti taitava tyyppi, joka osaa manipuloida muut oman mielipiteensä taakse. Joissain kulttuureissa toisenlaiset ihmiset voivat periä valtaa, mutta menettävät sen yleensä nopeasti, kun eivät omaa eväitä pitää sitä.

Neutroni
pinklin
Mitä älykkäämpi (sosiaalisesti ja loogisesti) kansanjohtaja, sitä enemmän näkee vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja välineitä toteuttaa niitä. Voi valita kuinka käyttää, miten ja mihin mitäkin kohdentaa jne.

Totta. Mutta päämääräänsä ei voi valita. Älykkyys, järki, tieto ym. ovat nimenomaan apukeinoja päämäärien saavuttamiseksi vallitsevissa oloissa, mutta päämäärät (eli mieliteot) tulevat jostain syvemmältä aivojen sopukoista ja niihin ei yleensä voi järjellä juurikaan vaikuttaa eikä varsinkaan valita. Jos kansanjohtajan päämäärä on kupata kansaltaan mahdollisimman suuri hyvinvointi itselle ja lähipiirille, ja vielä siinä sivussa huvitella simputtamalla alaisiaan, niin älykkyys vain edesauttaa sitä tavoitetta, eli on kansan kannalta paljon huonompi asia kuin tyhmä johtaja, joka ei osaisi kupata niin rankasti, olisi.

Lisään, että älykäs ihminen voi olla myös luonnostaan viisas ja haluta kehittää sitä, jopa tehdä siitä arvon laajemmissakin piireissä. Silloin ei nauti simpauttamisesta tms.

Voisihan ihmisissä kehittyä luonnostaan muutakin kuin ahneutta, joka lie jostain alkuaikojen nälkää nähneiltä ihmisiltä peräisin. Olen huomannut, että pienet lapset iloitsevat voidessaan antaa jotain ja tuntevat silloin itsensä arvokkaiksi.

pinklin: Se mikä minkäkinlaisia ihmisiä motivoi, voi vaihdella kulttuurin mukaan ja älykkäät ihmiset voivat nopeuttaa kulttuurimuutoksia hyväksi katsomaansa suuntaan.



Neutroni
Ei juurikaan. Kyllä oman ja lähipiirin edun ajaminen on yleisinhimillinen piirre. Ja valitettavasti johtoasemat motivoivat kaikkialla juuri ihmisiä, joille se piirre on kaikkein voimakkain, koska johtoasema tarjoaa keinoja tyydyttää oma ahneutensa ja vallanhimonsa. Kyllä vaikkapa kommunistisissa maissa, sotilasdiktatuureissa, ahdasmielisen teokratisissa maissa ja länsimaisissa demokratioissa johtajiksi valikoituvilla on hyvin samanlaiset luonteenpiirteet, vaikka tietyllä tasolla yhteiskunnat ovat hyvin erilaisia ja arvostavat eri asioita. Mutta kaikissa kulttuureissa pitemmän päälle pärjää sosiaalisesti taitava tyyppi, joka osaa manipuloida muut oman mielipiteensä taakse. Joissain kulttuureissa toisenlaiset ihmiset voivat periä valtaa, mutta menettävät sen yleensä nopeasti, kun eivät omaa eväitä pitää sitä.

Minusta oman lähipiirinsä eduista huolehtiminen on arvostettavaa. Kansanjohtaja tietenkin arvostaisi kaikissa muissakin lähipiireissä samanlaista omistaan huolehtimista.
Jos vallasta seuraa eittämättä ahneus, pitäisi valta ja ahneus hyväksyä, jos se on sopivassa suhteessa haluun olla myös hyväntekijä, eli tahtoon järjestää muillekin aineellista hyvinvointia yhdessä henkisten resurssien kehittämisen kanssa.

Elinkeino muokkaa persoonallisuutta ja pitkällä aikavälillä myös luonteen.

timopattis
Seuraa 
Viestejä2

admin kirjoitti:
Olen pohtinut katsellessani nerojen kuvia, että miltä tuntuisi tavata sellainen? Ihmisten välillähän on tunnetusti älykkyyseroja, ja olenkin alkanut pohtia, miltä tuntuu tavata älykkäämpi ihminen? Olen aina pohtinut, että mistä sen sitten huomaa, että toinen älykkäämpi ja millaisia tuntemuksia se herättää?

Onko jollainen kokemuksia ja uskaltaa rehellisesti myöntää keskustelleensa itseään älykkäämmän ihmisen kanssa? Toki älykkyys voi näkyä eri tavoin, mutta jos keskitytäänkin sellaiseen "kokonaiskuvaan". Jotta ei tule kiistelyä mitä on älykkyys, käytetään Mensan määritelmää älykkyydelle. Mensahan tunnustaa, että älykkyys voi ilmetä eri tavoin (www.mensa.fi).

Mielenkiinto tähän älykkäämmän ihmisen kohtaamiseen heräsi, kun katsoin Marilyn Vos Savantin haastattelua. Kyseessähän on maailman älykkäin nainen, minkä sai todellakin huomata seuratessa haastattelua. Vaikka kyseessä oli varmasti kokenut ja fiksu haastattelija, hän ei kyennyt oikein kyseenalaistamaan Marilynin sanomisia. Itse ainakin varmaan pelkäisin kyseistä naista, koska hän vaikuttaa naiselta, joka sanoo asiat hyvinkin suoraan ja puhuu täyttä asiaa.

Timo Tapani Lampinen

Kimi.O.Monash
Seuraa 
Viestejä2

admin kirjoitti:

Mielenkiinto tähän älykkäämmän ihmisen kohtaamiseen heräsi, kun katsoin Marilyn Vos Savantin haastattelua. Kyseessähän on maailman älykkäin nainen, minkä sai todellakin huomata seuratessa haastattelua. Vaikka kyseessä oli varmasti kokenut ja fiksu haastattelija, hän ei kyennyt oikein kyseenalaistamaan Marilynin sanomisia. Itse ainakin varmaan pelkäisin kyseistä naista, koska hän vaikuttaa naiselta, joka sanoo asiat hyvinkin suoraan ja puhuu täyttä asiaa.

Kyllä kiitos, och samma på svenska! Itsekin katsonut Savantin haastatteluja, vaikuttaa hienolta ihmiseltä.

Kimmo Oliver

Keijona
Seuraa 
Viestejä14577

Lainaus:
.

Sotatoimikin perustuu arvoille.

Tarkoitus oli sanoa, että arvot ovat ensisijaisia ja toiminta määräytyy niiden perusteella.
Näin ainoa turvamme on lopulta arvoissa, jotka suojelevat "järjettömyydeltä".

Onhan se työkeskeisessä kulttuurissa hiukan sopimatonta ymmärtää, että toiminta on toissijaista.

Mutta vastaus keskustelun avauksen  kysymykseen voisi olla: Älykkään ihmisen tavatessaan älykyyttä kunnioittava tuntee kunnioitusta, ja tietenkin  päinvastoin.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Vierailija

Savant on päässyt elämässään pitkälle pelkästään olemalla älykäs. Mitään mielenkiintoista en ole nähnyt hänen tekevän, eikä hänen kirjansakaan vaikuta kovinkaan mielenkiintoisilta. Uusimmassa hän esimerkiksi listaa mitä kaikkea lasten tulisi tehdä ennen täysi-ikää, johon kuuluu matka Britteihin ja muuta mukavaa. Elämä ei ole älykkyystesti. Sanoisin että turha julkkis.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6240

Jaahans vanha topiikki nostettu unhotuksen yöstä. ”Älykkyys” mitä se lieneekin, on yksi aspekti elämässä. Se realisoituu sitten yksilöllisesti riippuen henkilön muista ominaisuuksista sekä varsinkin ympäristöstä, jossa sitä käytetään (seura, puhe, teksti). On selvää, että ”yleisälykäs” monasti myös on kiinnostunut laajasti eri tieteistä ja omaa näinollen paljon hyvää perustietoa. Ja osaa näitä yhdistellä, eli assosiaatio.

Tällaisia ihmisiä ei tavallisesti tapaa normaalissa kanssakäymisessä, tai se ei välttämättä ”small talkissa” tule aina helposti esille. Asioista täytyy alkaa keskustella rauhassa ja argumentoinnille tarpeeksi aikaa omaten. Selvinpäin tai useasti vasta ”pienessä kaljassa”. Tyylejä riittää.

Itse tapaan älykkyyttä lähinnä kirjoissa. On selvää, että teksti on aina huolellisemmin harkittua, eikä spontaania hyppelyä. Itse henk.koht. en lähde (niistä asioista joista jotain syvällisempääkin tiedän) yleensä kinaamaan verbaalisti. Mieluummin mietin ja panen sanomiseni tekstiin. En varmastikaan ole älykäs, mutta ilmeisesti omaan jonkinlaisen hyvän assosiaatiokyvyn. Näillä yritän pärjätä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14577

Viisaudet on opittuja, älykyys perittyä. Paljon tietoa kerännyt, siis viisas voi tulla kenestä tahansa muistitekniikoita opettelemalla ja "pänttäämällä." Kun älykkyys, tiedon prosessointinopeus taas sidottu vahvasti perintotekijoihin.  E  mustavalkoisesti, mutta pääpiirteittäin.

Mitä jos olisi sellainen tyhmä mutta hyvämuistinen ihminen, eihän tyhmyys ja muisti ole toisensa poissulkevia asioita. Jos tuollainen tyhmä mutta hyvämuistinen  menee kouluun ja muistinsa takia muistaa kaiken opetetun hyvin, siksi saa hyviä numeroita kokeista ja hyvän todistuksen, sitäkautta hyvän työpaikan ja tietenkin  tulotason, hienon talon, auton ja mökin. Niin saattaisiko tuollainen modernissa markkinataloudessa "menestynyt" ihminen luoda illuusion siitä, että tyhmä olisikin älykäs?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä14577

Keijona kirjoitti:
Viisaudet on opittuja, älykyys perittyä. Paljon tietoa kerännyt, siis viisas voi tulla kenestä tahansa muistitekniikoita opettelemalla ja "pänttäämällä." Kun älykkyys, tiedon prosessointinopeus taas sidottu vahvasti perintotekijoihin.  E  mustavalkoisesti, mutta pääpiirteittäin.

Mitä jos olisi sellainen tyhmä mutta hyvämuistinen ihminen, eihän tyhmyys ja muisti ole toisensa poissulkevia asioita. Jos tuollainen tyhmä mutta hyvämuistinen  menee kouluun ja muistinsa takia muistaa kaiken opetetun hyvin, siksi saa hyviä numeroita kokeista ja hyvän todistuksen, sitäkautta hyvän työpaikan ja tietenkin  tulotason, hienon talon, auton ja mökin. Niin saattaisiko tuollainen modernissa markkinataloudessa "menestynyt" ihminen luoda illuusion siitä, että tyhmä olisikin älykäs?

Ajatuksena tietenkin se, että menestys ja älykkyys eivät ole synonyymeja,  idioluutiossa  pärjää pahaiten  idiootit. 

Keijona kirjoitti:

 Hyvä- parempi- paras. Hyvä ei vaadi  ulkopuolista vertailukohdetta tai huonompaa, toisin kuin parempi tai paras vaatii.   Hyvän ihmisen hyvä itsetunto ei vaadi ketään alempaa,  pahan taas täytyy olla aina parempi tai paras koska paha ei voi olla hyvä.

Kilpailuyhteiskunnassa se paremmuuden pakkomielle johtuu usein huonosta itsetunnosta, huono itsetuntohan vaati jatkuvasti pönkitystä.  Ja historiastahan ne syyt tuohon kilpailun lisääntymiseenkin  tietenkin löytyy.  Oman taivaspaikan kilvoittelun perimää, taitaa se jatkuva enemmän ja paremman  kilvoittelu oikeasti  johtua.  

Älykyys on tietenkin myös uteliaisuutta,  asioiden tervettä kyseenalaistamista, siis epävarmuutta ja  epäluuloakin,  pelkoa,  myös toisaalta myös rohkeutta itsensä tuntemista ja siten itsetuntoa vahvistavaa.   Tasa-painoa ja sitäkautta oikeustajua, oikeudenmukaisuutta.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä93

Itse tykkään älykkyyden määritelmästä nopeana älynä. Tyypillisesti älykkyystesteissä mitataan sitä kuinka monta oikeaa ratkaisua testattava löytää annetussa ajassa. Toki hitaampikin kaveri voi kaikki ratkaisut ajan kanssa keksiä, mutta onko hän silloin älykäs? Liekö älykkyyttä edes tutkittu tuossa mielessä, siis annettu vaikka päivä aikaa saman testin tekemiseen kuin mihin normaalisti annetaan paljon lyhyempi - olisi nimittäin paljon kalliimpaa - ja selvitetty kuinka suuri osa koehenkilöistä ylipäätään pystyy keksimään ratkaisun? Entä miten "hitaat älykkäät" ovat selvinneet elämässä jne...

Omassa ystäväpiirissäni on yksi mensalainen ja yksi todennäköisesti huippuälykäs (ei ole innostunut testeistä - ei arvosta sellaista testaamista). Oikeastaan ainut heille yhteinen tekijä on tietynlainen tarkkuus eli jos vaikka kertovat jostain niin asiat etenevät loogisesti, kun taas "tavisten" puheissa kerronta on poukoilevampaa ja keskivertoa vähemmän älykkäillä puheenaiheet vaihtuvat lennosta jopa kesken lauseen (arvioni hyvin pienellä otannalla). Nämä tuntemani älykäät myös odottavat puhekumppaniltaan (tai toimittajilta dokumentteja katsellessaan) loogista ulosantia tai sitten turhautuvat tai alkava "besserwisseröidä"... Veikkaan että hyvin moni arkielämässä yhdistää älykkyyden laajaan tietomäärään ja nopeuteen tuoda sieltä anekdootteja tilanteeseen kuin tilanteeseen (ehkä jotkus kutsuvat tuota yleissivistykseksi), nämä toki on helppo tunnistaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat