Kommentit (11)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä6901

Luettuani vain otsikon, katsoin kuvaa ja totesin nopeasti että pisteitä on yli 40... Sitten tunsin epävarmuutta. En tiennyt sekunnin ajasta, mutta pyrin tietysti vain arvioimaan ja siihen meni ehkä vielä 3 s, jolloin arvioin pisteiden määräksi 50 (lisäaika ei näköjään paljon hyödyttänyt!)

Arviointi toistui hidastettuna, seuraavasti: ensin totesin, että pisteet ovat melko tasaisesti jakautuneet. Sitten kohdistin katseeni kuvan ylävasemmalle, ja laskin/hahmotin sen keskeltä 3+2 pistettä... niiden viemän pinta-alan tuplasin, jolloin sain karkeasti 10:nen pisteen "ruudun" (isommassa kuvassa olisin jatkanut periaatetta, kunnes ruudukko olisi tuntunut riittävän isolta). Tämän pinta-alan pystyin jo muistinvaraisesti suhteuttamaan kuvan ylälaidalle, jolloin tiesin, kuinka monta ruutua on vaakarivissä. Mietin kuinka monta ruutu-riviä kuvaan mahtui, kerroin sillä luvulla rivissä olevien ruutujen määrän, ja edelleen ruudussa olevien pisteiden määrällä.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä6901

Voisin joskus testata, miten pystyn arvioimaan jos katson vain yhden sekunnin. Sekunti tai kolme, sama se kai jos pisteitä on paljon, sillä tiheyden ja pinta-alan muistaa ulkoakin...

Voisi ajatella, että kyse on "avaruudellisesta hahmotuskyvystä" / laskutaidosta, kyvystä keskittyä eli säilyttää ajatusprosessi loogisena, siten ettei tarvitse paljon muistinvaraisesti mietiskellä... MUTTA näkömuisti voi kompensoida matemaattista nopeutta. Siinähän voi jatkaa laskemista mielessä. Onko se fuskaamista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä6901

Artikkelissa lukee:

”Arvion tarkkuus riippuu hyvin paljon siitä, mihin katseesi osuu suoraan, kun liikutat silmiäsi”,

Jos kuvassa olisi selkeitä tiheyseroja, pitäisi joko summata arviot eri alueiden pistemääristä - mitä tuskin ehtii tehdä sekunnin katsomisen perusteella kovin tarkasti - tai miettiä pistealueiden keskiarvo ja alueiden määrä... Pitäisi siis olla informaation tiivistämiseen orientoitunut mielentila. Mutta joo, se on sikäli "tietoista" katseen kohdistamista.

"Toisin sanoen tutkijat katsovat kokeen osoittavan, että tiedostamaton laskeminen tapahtuu tarkan näön alueella. Se on häviävän pieni osa koko näkökentästä."

Ainakin sen mukaan laskeminen tuottaa yhä tietoisemman vastauksen. Määrän voi kutakuinkin aistia, mutta sen ilmaisu lukuna vaatii [ainakin tavalliselta ihmiseltä] informaation uudenlaista kokoamista...

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä6901

"Ihminen tarkentaa katseensa hetkeksi tiettyyn paikkaan, arvioi siinä olevien kohteiden määrän, painaa sen mieleensä ja ynnää sen seuraavasta katsekohdasta tekemäänsä karkeaan arvioon."

Joo, ja ei? Ynnääminen on työläämpää kuin kertominen... Ihmisillä saattaa olla eri tapoja päästä samaan tulokseen mutta luulisi, että tiedostamaton laskeminen tapahtuu helpoimmalla mahdollisella tavalla, joka ei välttämättä ole ynnääminen.

Eusa
Seuraa 
Viestejä17423

Arvasin 3 punapistettä enemmän kuin mitä niitä oli. Tuollainen määrä vaikuttaisi olevan likismain hallittavissa. Vaan entäpä jos pisteitä on 370 kpl, olisiko 395 kpl yhtä hyvin arvaus?...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä6901

Eusa kirjoitti:
Arvasin 3 punapistettä enemmän kuin mitä niitä oli. Tuollainen määrä vaikuttaisi olevan likismain hallittavissa. Vaan entäpä jos pisteitä on 370 kpl, olisiko 395 kpl yhtä hyvin arvaus?...

Vähintään.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä6901

Isäni kerran nuorena miehenä istui luennossa, jossa kysyttiin arviota kuplien määrästä tietyssä vaahdossa (miksi ihmeessä sellaista arvioitiin, ei hajuakaan!). Isä oli nähnyt, että vastaus oli 1500 ja antoi sen heti vastauksena, niinku vitsinä... ope ehti mennä sanattomaksi.

*Joo mäkin aina arvioin vaahtoa nähdessäni, montako kuplaa siinä on.*

Mikä se on se hyönteinen, joka suojaa jälkeläisensä vaahdolla - se valkoinen ällö syljen näköinen juttu, jota kasveissa joskus näkee. Ne klimpit on aina suht saman kokoisia... laskeekohan se ötökkä kuplansa, vai loppuuko siltä vain aines kesken.

Käyttäjä4499 kirjoitti:
"Ihminen tarkentaa katseensa hetkeksi tiettyyn paikkaan, arvioi siinä olevien kohteiden määrän, painaa sen mieleensä ja ynnää sen seuraavasta katsekohdasta tekemäänsä karkeaan arvioon."

Joo, ja ei? Ynnääminen on työläämpää kuin kertominen... Ihmisillä saattaa olla eri tapoja päästä samaan tulokseen mutta luulisi, että tiedostamaton laskeminen tapahtuu helpoimmalla mahdollisella tavalla, joka ei välttämättä ole ynnääminen.

Kohdistin ensin oikeaan laitaan ja arvion 10. Sitte kerroin pintalan mukaan.
Keskellä oli tihuampaa.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat