Kommentit (3)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1610

Yleisesti ottaen itse uskon, että on olemassa eroja taidoissa ja tiedoissa, jotka ovat selkeitä:

On YHDEN; KAHDEN ja VIIDEN talentin kieliä ja taitajia.

Suomen kielellä on monia varjotekijöitä; Paljon informaatiosisällöltään heikompia lainasanoja, paljon itse tehtyjä uudissanoja, joilla ei ole informaatioarvo selkeä sekä murteiden muuttaminen kankeaksi kirjakieleksi jne.

Tasa-arvo, vapaus ja veljeys ovat hienoja arvoja, mutta tosielämässä on paljon eriarvoisuutta. Myönnän toki, että tuo yhden, kahden ja viiden talentin vertaus on myös otettu raamatullisesta maailmankuvasta eikä sen arvo ole täysin todistettu tai sen totuudellisuus punnittu. Miksi sitten kun luen englannin kielisiä tai ruotsinkielisiä tekstejä saan niistä paljon enemmän kuin suomenkielisistä? Ja miksi silloin kun oli Suomi autonominen Venäjän vallan alla monet suomenkielisest tekstit ovat suuriarvoisia ymmärrykseltään sinä aikana tuotetut. Esim. vuoden 1861 raamatunkäännöskokeilu? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä6901

Fuskataanko Suomessa? Puhekielen/murteen ansiosta puhenopeus voidaan pitää hitaana, verrattuna aikaan jossa sama asia sanotaan kirjakielellä. Tai sanamäärä suurempana, verrattuna samaan puheaikaan kirjakielellä.

Kreikkalainen uutistenluku oli (ainakin joskus) niin nopeaa, vieraine sanoineen, että se sai minut epäilemään, olenko sittenkään kaksikielinen; suomalainen uutistenluku puolestaan laittoi miettimään, onko se tehty vajaaälyisille.

Kun kyse on vuorovaikutuksesta, puhuja ei voi olla piittaamatta kuulijasta sillä verukkeella, että osaa mielestään esittää asiansa verbaalisesti hyvin että kuulijan on sillä informaatiolla yksin pärjättävä. Tai voi toki, mutta silloin hänen käsityksensä vuorovaikutuksesta on... monologin antaminen/vastaanottaminen ("MINÄ OSAAN LADELLA informaation"), mikä ei ole yhtä vastavuoroista kuin se, että puhuja esim. rytmittää ja painottaa puhumistaan kuulijan mukaan. Uutisissa on toisin: siinä annetaan selkeää informaatiota, jonka voi vastaanottaa tarvitsematta tehdä suurta ajatustyötä sen eteen, että ymmärtää seuraavan lauseen. Sen informaation jonka kuulija voi ylipäänsä omaksua, hän omaksuu nopeasti; liian hidas puhe turhauttaisi kuulijaa, ajatus "laahaisi". Kukaan ei jaksaisi kuunnella edes säätiedotusta... Tiedotus vanhenisi, ennen kuin se olisi luettu!

Luulen, että kreikassa nerokkainta on sen rakenne. Koska joskus tuntuu, että kreikan avulla voi kertoa lyhyemmin asioita, joita toisella kielellä joutuu kertomaan ylimääräisellä sanalla tai parilla... Ainakin kreikan kielen sanat itsessään ovat nerokkaita, minun mielestäni. En osaa kreikkaa niin hyvin kuin suomea, mutta kuitenkin.

"Tutkijat huomasivat, että nopeiden puhujien puheessa on keskimääristä vähemmän informaatiota. Siksi vuolaasti tai verkkaan puhuvat amerikkalaiset välittävät sisältöjä lopulta suurin piirtein samaa vauhtia."

Itsestään epävarma / itsekeskeinen / vähemmän älykäs / huonossa vireessä tms. oleva höpöttää enemmän, tai sitten hän on intohimoisempi. Verkkaisesti puhuva voi olla flegmaattinen, tai sitten hän näkee olennaiset asiat selkeämmin. Tämä ei tarkoita, etteikö sisältöä voisi välittää tehokkaasti kuin taitavin opettaja... MUTTA se lienee vähemmistöä.

”Informaatioltaan tiheitä kieliä puhutaan hitaammin ja keveämpiä­ kieliä taas nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että informaation tasainen virta on hyvin samanlainen eri kielissä”

Mitä ikinä tämä tarkoittaakin, ajatelkaa, ellei olisi. Voitaisiinko ihmiset jakaa kielen perusteella nopea- ja hidasälyisiin? "Keveitä hitaasti puhuva", heh...

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat