Seuraa 
Viestejä8482
Nousevatko ihokarvasi pystyy, kun musiikki koskettaa "sieluasi"?
Nousee. Joskus jopa itken.
Nousee. Joskus jopa itken.
100.0%
Ei nouse ja ei tunnu missään. Lisää heviä
Ei nouse ja ei tunnu missään. Lisää heviä
0%
Ääniä yhteensä: 17

Eppur si muove !!!
Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.

Kommentit (8)

Deimos
Seuraa 
Viestejä8482

MooM kirjoitti:
Nousee, mutta en itke. Tosin valmiiksi herkkänä musiikki voi olla se viimeinen oljenkorsi kamelille. Yritän välttää sellaista.

Outoa. Joskus vain ihokarvat, itku ja tunnekuuho ovat ne joita haen. Pelkäätkö tunteita vai eikö kotona ole tilaa (fyysistä tai psyykkistä) niille?

Eppur si muove !!!
Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MooM
Seuraa 
Viestejä9374

Deimos kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Nousee, mutta en itke. Tosin valmiiksi herkkänä musiikki voi olla se viimeinen oljenkorsi kamelille. Yritän välttää sellaista.

Outoa. Joskus vain ihokarvat, itku ja tunnekuuho ovat ne joita haen. Pelkäätkö tunteita vai eikö kotona ole tilaa (fyysistä tai psyykkistä) niille?


Mä en itke usein, varmaan muutaman kerran vuodessa, jos ei ole mitään etityistä surua tms poikkeusta. Ei itketä, enkä toisaalta pidä muiden nähden itkemisestä.

Mutta fiilistelen jutuilla kyllä, myös fyysisesti. Mutta enemmän mielikuvittelemalla tai muistelemalla kuin musiikilla.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Deimos
Seuraa 
Viestejä8482

MooM kirjoitti:
Deimos kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Nousee, mutta en itke. Tosin valmiiksi herkkänä musiikki voi olla se viimeinen oljenkorsi kamelille. Yritän välttää sellaista.

Outoa. Joskus vain ihokarvat, itku ja tunnekuuho ovat ne joita haen. Pelkäätkö tunteita vai eikö kotona ole tilaa (fyysistä tai psyykkistä) niille?


Mä en itke usein, varmaan muutaman kerran vuodessa, jos ei ole mitään etityistä surua tms poikkeusta. Ei itketä, enkä toisaalta pidä muiden nähden itkemisestä.

Mutta fiilistelen jutuilla kyllä, myös fyysisesti. Mutta enemmän mielikuvittelemalla tai muistelemalla kuin musiikilla.

Jep. Aika henkilökohtaisia asioita. Mun mielestä itku on parempi vaihtoehto kuin aggressio. Enkä nyt puhu sinusta. Onneksi on yksityisyyttä puuhata mitä vain. Tunteet ovat kai tärkeitä minulle. Selvästi tunne ja intuitio ohjaavat minun elämääni. Sanoisin että välillä järki on ihan omassa vankilassaan. Samaistuisin ehkä samanlaiseen ihmiseen helposti. Tiedän että itkevä mies on varmasti maailmankaikkeuden vaikein näky. Mutta mitäs näistä.

Eppur si muove !!!
Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.

Deimos
Seuraa 
Viestejä8482

Nyt alkaa löytymään tunnetilaa. Nyt vain Life Is Strange-soundtrack.

Eppur si muove !!!
Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.

MooM
Seuraa 
Viestejä9374

Ylellä on kolumni aiheesta (työelämässä ja muutenkin julkisesti itkeminen)

https://yle.fi/uutiset/3-10970218

Pointti on, että jos itkettää, pidättely on haitallisempaa kuin itkeminen ja sitten muihin juttuihin keskittyminen. Olipa syy itkuun iso tai pieni

Se, miksi (me) (suhteellisen) harvoin itkevät emme osaa aina suhtautua itkevään lähimmäiseen luontevasti lienee se, että jos itselle se vaatii oikeasti iso ja erityisen syyn, toisen selittämätön itku saa ahdistuneksi ja toisaalta hyvin pienestä syystä itkeminen vaikuttaa tosiaan joskus epävakaalta tai vähintään ylidramaattiselta.

Mutta jos toisen tuntee, näihin osaa suhtautua rennommin, osana sen toisen tapaa olla ja reagoida.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6254

Kun kuuntelen musiikkia niin KUUNTELEN. Eli: musiikki ei ole minulle ”taustamusiikkia”, mikä usein on hirvitys ja tosi koettelemus esim julkisissa tiloissa. Tai esim älyvapaissa ”konserteissa”.  Siksi kun kuuntelen niin kuuntelen kuulokkeilla (en kuuntelullani halua häiritä ketään muuta, jolle se välttämättä ei ”kolahda”). Ja kuunteluni tapahtuu useinmiten makuulla.

Monella on käsitys, että klassinen musiikki on liirumlaarua (eksistentiaalista tuskaansa rääkyviin pop-artisteihin verrattuna). No käsitys sekin, tosin täysin väärä (tietysti allekirjoitan että oma käsityksenikin voi olla myös väärä). Klassinen musiikki on syvällisintä, mitä ihminen on luonut. Se ei ”kolahda” ehkä ensiyrittämällä. Myönnän: se vaatii hiukan.

Rokkikonsertti jää vaikuttavuudessaan toiseksi esim Tshaikowskin viulukonserton lopusta (tai toisenlaisesti alusta) taikka kuudennen sinfonian alusta/lopusta. Värisen aina kuin horkassa ja koen syvällisen rauhan. Loppu voi olla myös loppumaton ja häipyä häipymättä. Tai se voi olla täynnä symboliikkaa, kuten Sibeliuksen kummajaisen, neljännen loppu. Sitä normaalia kaiken päättävää kolmatta kohtalon kuolemanlyöntiä ei tulekaan (Sibelius meni mielestään kuolemaan Kolille saatuaan diagnoosin syövästä).

Biologista? Totta kait. On kumma harhaluulo etteivät henkisyys, tunteet, taide, filosofia jne olisi biologista (ja siis viime kädessä fysikaalista). Kumma harhaluulo myös että sen myöntäminen olisi jotenkin brutaalin ”materialistista” ja siis halveksittavaa. En usko ”henkiin” myöskään musiikissa.

Itken? Totta kait. Mutta vain itselleni ja itse kokemanani. En ”rääkkää” muita asialla.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat