Seuraa 
Viestejä67

Jos joustamaton huoneen lämmössä oleva astia täytetään kuumalla, vaikkapa 80 asteisella vedellä niin, että ilmaa ei jää yhtään astian sisälle. Vesi alkaa jäähtymään, jolloin sen tilavuus pienenee. Tällöin syntyy alipaine, ja vesi hieman kiehuu.
Kysymys kuuluu, jäähtyykö vesi hieman nopeammin kuin pelkkä lämmön siirtyminen ympäristöön astiasta edellyttäisi, koska kiehuminen astian sisällä sitoo energiaa vedestä itsestään.
Kyseessähän on äärimmäisen pieni ilmiö, mutta kuitenkin tapahtuva.

Kommentit (9)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33159

cotton kirjoitti:
Jos joustamaton huoneen lämmössä oleva astia täytetään kuumalla, vaikkapa 80 asteisella vedellä niin, että ilmaa ei jää yhtään astian sisälle. Vesi alkaa jäähtymään, jolloin sen tilavuus pienenee. Tällöin syntyy alipaine, ja vesi hieman kiehuu.
Kysymys kuuluu, jäähtyykö vesi hieman nopeammin kuin pelkkä lämmön siirtyminen ympäristöön astiasta edellyttäisi, koska kiehuminen astian sisällä sitoo energiaa vedestä itsestään.

Kyllä se jäähtyy juuri tuosta syystä. Lämpökapasiteetti on erisuuri vakiopaineessa ja vakiotilavuudessa. Ilmiö on selvä kaasuilla ja olemassa myös nesteillä, vaikka harvoin vaikuttaa arkisissa tilanteissa.

Filosofi
Seuraa 
Viestejä265

cotton kirjoitti:
Jos joustamaton huoneen lämmössä oleva astia täytetään kuumalla, vaikkapa 80 asteisella vedellä niin, että ilmaa ei jää yhtään astian sisälle. Vesi alkaa jäähtymään, jolloin sen tilavuus pienenee. Tällöin syntyy alipaine, ja vesi hieman kiehuu.
Kysymys kuuluu, jäähtyykö vesi hieman nopeammin kuin pelkkä lämmön siirtyminen ympäristöön astiasta edellyttäisi, koska kiehuminen astian sisällä sitoo energiaa vedestä itsestään.
Kyseessähän on äärimmäisen pieni ilmiö, mutta kuitenkin tapahtuva.

:)

Erehyin laittamaan kaksi teräskattilaa sisäkkäin kun pienempi mahtui isomman sisään ja isommassa oli kuumaa vettä sisällä. Hetken päästä en niitä irti saanut,se pienempi kattila imeytyi isomman sisään niin tiiviisti että ei auttanut paineen poistokaan enää sieltä vesitilasta. Romuun meni molemmat. :)

Mitenkä tuon kiehumisen havainnoit?

Ehkä näin tai sitten ei. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä33159

Filosofi kirjoitti:
Erehyin laittamaan kaksi teräskattilaa sisäkkäin kun pienempi mahtui isomman sisään ja isommassa oli kuumaa vettä sisällä. Hetken päästä en niitä irti saanut,se pienempi kattila imeytyi isomman sisään niin tiiviisti että ei auttanut paineen poistokaan enää sieltä vesitilasta. Romuun meni molemmat. :)

Minä kanssa tyrin joskus jotain astioita samaan tapaan kiinni toisiinsa. Pykälää neuvokkaampana tempaisin hellan päälle ja ajattelin, että jos kerran paine pitää sen kiinni, niin kyllä paine myös avaa sen - ja jos siellä on vettä välissä niin panetta totisesti piisaa. Niin kävikin, mutta sinne oli kertynyt niin kova paine, että se piti kunnon pamauksen ja lensi hellalta.

JPI
Seuraa 
Viestejä28862

Tästäpä tuli mieleen eräs koe, jota aikoinaan ajattelin. Vesi koostuu vahvasti polaarisista molekyyleistä, jotka siis kääntyvät ulkoisessa sähkökentässä. Esimerkkinä tästä on vaikkapa dramaattinen kampa ja vesinoro koe. (Kampaa tukkasi, laita kraanasta tulemaan ohut noro vettä ja vie kampa lähelle noroa😵)
Ok, se koe:
Laitetaan vesiastia voimakkaaseen sähkökenttään pakastimen sisään. Kun vesi jäätyy ja kenttä poistetaan, niin onko jää edelleen polarisoitunut eli onko siinä jäljellä polarisaation aiheuttama kenttä vastaten pintavarausta? Vaikuttaako lisäksi sähkökenttä veden jäätymispisteeseen esim. vaikuttamalla molekyylien asettumiseen jääksi?

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä28862

Filosofi kirjoitti:
cotton kirjoitti:
Jos joustamaton huoneen lämmössä oleva astia täytetään kuumalla, vaikkapa 80 asteisella vedellä niin, että ilmaa ei jää yhtään astian sisälle. Vesi alkaa jäähtymään, jolloin sen tilavuus pienenee. Tällöin syntyy alipaine, ja vesi hieman kiehuu.
Kysymys kuuluu, jäähtyykö vesi hieman nopeammin kuin pelkkä lämmön siirtyminen ympäristöön astiasta edellyttäisi, koska kiehuminen astian sisällä sitoo energiaa vedestä itsestään.
Kyseessähän on äärimmäisen pieni ilmiö, mutta kuitenkin tapahtuva.

:)

Erehyin laittamaan kaksi teräskattilaa sisäkkäin kun pienempi mahtui isomman sisään ja isommassa oli kuumaa vettä sisällä. Hetken päästä en niitä irti saanut,se pienempi kattila imeytyi isomman sisään niin tiiviisti että ei auttanut paineen poistokaan enää sieltä vesitilasta. Romuun meni molemmat. :)

Mitenkä tuon kiehumisen havainnoit?


Liittyisiköhän tuo kuitenkin lämpölaajenemiseen. Kun lämpötila pienemmässä nousee isompaa vastaavaksi, niin se on kokenut lämpölaajenemisen ja juuttunut sen vuoksi kiinni.Tuntuu hieman uskomattomalta, että kattila kattilassa voisi olla niin ilmatiivis juttu ettei tuntienkaan kuluttua olisi ilmaa fuskannut.
Itse olen tuolla tavoin kiinnittänyf varsinkin isoja kuulakaakereita pesäänsä: Laakeripesä kuumaksi ja laakeri kylmäksi, siten vai laakeri pesäänsa ja kas, kyllä pysyy jos oli oikeat toleranssit.

3³+4³+5³=6³

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33159

JPI kirjoitti:
Laitetaan vesiastia voimakkaaseen sähkökenttään pakastimen sisään. Kun vesi jäätyy ja kenttä poistetaan, niin onko jää edelleen polarisoitunut eli onko siinä jäljellä polarisaation aiheuttama kenttä vastaten pintavarausta? Vaikuttaako lisäksi sähkökenttä veden jäätymispisteeseen esim. vaikuttamalla molekyylien asettumiseen jääksi?

Jäässä ne molekyylit ovat määrätyillä paikoilla määrätyssä asennossa eivätkä voi samalla tavalla reagoida sähkökenttään kuin nesteessä. Siksi esim. jään permittiivisyys on yli kertaluokkaa pienempi kuin nestemäisen veden.

Sähkökenttä vaikuttaa kyllä molekyylien välisiin ilmiöihin, kuten faasimuutoksiin ja kemiallisiin reaktioihin, jos sen voimakkuus on merkittävä verrattuna molekyylien välisiin luonnollisiin kenttiin. Käytännössä siihen vaaditaan erittäin suuria kentänvoimakkuuksia, joita on mahdoton tai vaikea luoda makroskooppisessa mittakaavassa ja/tai tuottamatta samalla valtavasti lämpöä mitattavaan kohteeseen.

Filosofi
Seuraa 
Viestejä265

JPI kirjoitti:

Liittyisiköhän tuo kuitenkin lämpölaajenemiseen. Kun lämpötila pienemmässä nousee isompaa vastaavaksi, niin se on kokenut lämpölaajenemisen ja juuttunut sen vuoksi kiinni.Tuntuu hieman uskomattomalta, että kattila kattilassa voisi olla niin ilmatiivis juttu ettei tuntienkaan kuluttua olisi ilmaa fuskannut.
Itse olen tuolla tavoin kiinnittänyf varsinkin isoja kuulakaakereita pesäänsä: Laakeripesä kuumaksi ja laakeri kylmäksi, siten vai laakeri pesäänsa ja kas, kyllä pysyy jos oli oikeat toleranssit.

:)

Vein sitten kattilat parvekkeelle oli vielä pakkanen ja ajattelin että irtoaa kun jäähtyy kunnolla,,no ei irronnut,,sitten paukautin naulan läpi niin tuhahti paineet pois mutta niin oli jo jumittuneet että ei irronnut millään,, olisi pitänyt tosiaan hoksata laittaa levylle uudestaan,,ehkä olisi irronnut sitten,,

Ehkä näin tai sitten ei. :)

JPI
Seuraa 
Viestejä28862

Neutroni kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Laitetaan vesiastia voimakkaaseen sähkökenttään pakastimen sisään. Kun vesi jäätyy ja kenttä poistetaan, niin onko jää edelleen polarisoitunut eli onko siinä jäljellä polarisaation aiheuttama kenttä vastaten pintavarausta? Vaikuttaako lisäksi sähkökenttä veden jäätymispisteeseen esim. vaikuttamalla molekyylien asettumiseen jääksi?

Jäässä ne molekyylit ovat määrätyillä paikoilla määrätyssä asennossa eivätkä voi samalla tavalla reagoida sähkökenttään kuin nesteessä. Siksi esim. jään permittiivisyys on yli kertaluokkaa pienempi kuin nestemäisen veden.
Sähkökenttä vaikuttaa kyllä molekyylien välisiin ilmiöihin, kuten faasimuutoksiin ja kemiallisiin reaktioihin, jos sen voimakkuus on merkittävä verrattuna molekyylien välisiin luonnollisiin kenttiin. Käytännössä siihen vaaditaan erittäin suuria kentänvoimakkuuksia, joita on mahdoton tai vaikea luoda makroskooppisessa mittakaavassa ja/tai tuottamatta samalla valtavasti lämpöä mitattavaan kohteeseen.

Siis kyseessähän oli veden jäätymisestä sähkökentässä, ei vesimolekyylien kääntymisestä jo jäätyneessä vedessä.

No, itse asiassa löysin eilen illalla sekalaisilta sivustoilta tuohon liittyen.
Jäätymislämpötilaan ei sähkökenttä kokeiden perusteella vaikuta, vasta 10^9V/m teoreettisesti.
Sen sijaan ice electret on pysyvän sähköisen polarisaation omaavaa jään tila (siis tilapäisesti pysyvä. Se saadaan luonnollisesti aikaan sähkökentän avulla.

3³+4³+5³=6³

lokki
Seuraa 
Viestejä5559

Neutroni kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Laitetaan vesiastia voimakkaaseen sähkökenttään pakastimen sisään. Kun vesi jäätyy ja kenttä poistetaan, niin onko jää edelleen polarisoitunut eli onko siinä jäljellä polarisaation aiheuttama kenttä vastaten pintavarausta? Vaikuttaako lisäksi sähkökenttä veden jäätymispisteeseen esim. vaikuttamalla molekyylien asettumiseen jääksi?

Jäässä ne molekyylit ovat määrätyillä paikoilla määrätyssä asennossa eivätkä voi samalla tavalla reagoida sähkökenttään kuin nesteessä. Siksi esim. jään permittiivisyys on yli kertaluokkaa pienempi kuin nestemäisen veden.

Sähkökenttä vaikuttaa kyllä molekyylien välisiin ilmiöihin, kuten faasimuutoksiin ja kemiallisiin reaktioihin, jos sen voimakkuus on merkittävä verrattuna molekyylien välisiin luonnollisiin kenttiin. Käytännössä siihen vaaditaan erittäin suuria kentänvoimakkuuksia, joita on mahdoton tai vaikea luoda makroskooppisessa mittakaavassa ja/tai tuottamatta samalla valtavasti lämpöä mitattavaan kohteeseen.

Muistuttaa magnetokalorista menetelmää, jolla tehdään ennätyspakkasia esim. Otaniemen kylmälaboratoriossa. Jos tuo entropiakikkailu onnistuu magneettikentällä, miksei se onnistuisi sähkökentälläkin. Orientoiminen luovuttaa lämpöä ja kentän poisto imee sitä ympäristöstä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat