Seuraa 
Viestejä4

Joessa on tyypillisesti 5-15 vesivoimalaa sopivin välimatkoin, siten että virtaussuuntaan edettäessä voimalan ylävesipinta on edellisen alavesipinta.

Mitä voidaan käyttää pumppulaitoksena (säätösähkö on jopa 17x kalliimpaa kuin perusvoima), riippuu esim siitä, että kuinka paljon on padon yläpuolella tilaa hetkittäisesti, ja miten korkeat vallit rakennettu.

Mutta myös alapuolen kapasiteetti vaikuttaa. Eihän se saa kuivahtaa. Onko tätä koettu ongelmaksi maailmalla?

Onko pumppulaitosta ajettava niin, että alapuolen suunnan eli seuraava pato on luukut kiinni? Vai onko tyypillisempi tapa ajaa jokea siten, että usea pato pumppaa samaan aikaan ylöspäin?

Kommentit (4)

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä1496

Kyllä tällä tavalla voi saada katettua investoinnin kustannukset, kun vain voimalaitosten omistajat pystyvät sopimaan asiasta.

Yöllä pumpataan halvan sähkön tunteina vettä ylävirtaan ja päivällä kalliimman sähkön aikana juoksutetaan vettä enemmän

Tuntuisi ihan toimivalta systeemiltä, onko millään joella kokeiltu ?

Jos pysytään pintojen säännöstelyalueella, ei tarvitse kysyä edes lupaa.

esko

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Berslapi
Seuraa 
Viestejä4

Ja vesi ei siis koskaan lopu pumpatessa.

Kiitos, sen vaan halusin tietää. Mitätöntä puroa saa pumpata pitkään.

Olkoonkin että se kuivahtaisi nopsaan vaikka ei pumpattaisi, jos juoksutus on poikki.

Saati sitten pumpatessa.

Hienoa.

lokki
Seuraa 
Viestejä5508

Berslapi kirjoitti:
Joessa on tyypillisesti 5-15 vesivoimalaa sopivin välimatkoin, siten että virtaussuuntaan edettäessä voimalan ylävesipinta on edellisen alavesipinta.

Mitä voidaan käyttää pumppulaitoksena (säätösähkö on jopa 17x kalliimpaa kuin perusvoima), riippuu esim siitä, että kuinka paljon on padon yläpuolella tilaa hetkittäisesti, ja miten korkeat vallit rakennettu.

Mutta myös alapuolen kapasiteetti vaikuttaa. Eihän se saa kuivahtaa. Onko tätä koettu ongelmaksi maailmalla?

Onko pumppulaitosta ajettava niin, että alapuolen suunnan eli seuraava pato on luukut kiinni? Vai onko tyypillisempi tapa ajaa jokea siten, että usea pato pumppaa samaan aikaan ylöspäin?

Tyypillisesti jaksot, jolloin pumppuvoimaloita käytetään yhteen suuntaan ovat vain tuntien mittaisia, mikä edellä kuvailemasi vesiteiden tapauksessa  tarkoittaa vain millimetrien korkeuseroja ylävesialtaan  pinnankorkeudessa. Tämä johtaa siihen, että vesi kannattaa säilyttää yläaltaassa ja käyttää maksimiteholla, kun sähkön hinta on korkealla. 

Pidempiä voimalaitosketjuja ei voi käyttää pumppuvoimalana, sillä  vesi ei pitkillä vesireiteillä helposti lähde virtaamaan  vastavirtaan, sillä myös tasaisilla osuuksilla vaatii vesi virratakseen kaltevuutta.

Jotta usean voimalaitoksen väleillä virtaavat jokipätkät virtaisivat vastakkaiseen suuntaan, täytyy alajuoksun vedenkorkeuden nousta huomattavan paljon, jotta ylemmän padon alaveden pinta nousisi niin paljon, ettei tällainen ketju jostain kohdasta katkeaisi pumpun haukatessa ilmaa. Siksi varsinaiset pumppuvoimalat ovat vain yhden putouksen  suuruisia ja käytännössä muista vesireiteistä eristettyjä systeemejä.

Tämä ei silti estä käyttämästä mitä tahansa vesimoimalaa suuremmalla teholla, kun sähköstä saa paremman hinnan ja pihtaamasta vettä halvan sähkön aikaan. 

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat