Sivut

Kommentit (55)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

Se ei tosiaan ole tässä olennaista, addiktoituuko tauon pitäjä entistä enemmän someen vaan se, kokeeko hän nauttivansa enemmän elämästä tauon jälkeen. Jos hän kokee tarvetta muutokselle, hän tarkistaa keinonsa – ehkä se merkitsee vain muutosta asenteessa. Someaddiktio on ja pysyy, mutta käyttäjä hyväksyy sen paremmin.

Monesti liikakäyttö kumpuaa syyllisyydestä (”syön kun en kerran laihduta” tai ”roikun netissä, kun en kerran saa mitään hyödyllistä aikaiseksi”... itsensä SABOTOIMINEN pettymyksen välttämiseksi) eli kun syyllisyys vähenee, ongelmakin lievenee: ihminen uskaltaa irtautua tavoistaan, sen sijaan että pyrkii vielä konkretisoimaan riittämättömyytensä.

Asia on siis hieman mutkikkaampi, kuin pelkkä nautinto ja sen säätely. Nautinto perustuu minäkuvaan (tai mikä oikea termi onkaan), jota yritetään paastolla manipuloida. Keino sekin.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

Aivan kuten pieni lapsi systemaattisesti vastustaa siirtymisiä silloin, kun hän kokee turvattomaksi päästää irti siitä mitä on varmuudella, tai somessa sitkeästi pysyttelevä äiti ei haluaisi irtautua ajanvietostaan joka on se rennompi vaihtoehto, someaddiktilla ei ole houkuttelevampaa vaihtoehtoa. Hän tuntee syyllisyyttä ehkä siksi, että tiedostaa keinonsa olevan osittain valheellista. Insta-tili voi olla pelkkää illuusion rakentamista, ja vaikka sen merkitystä seuraajille ei sovi väheksyä, tilin omistajaa illuusion ja todellisuuden välillä voi ehkä jossain määrin häiritä. Oikeasti jokainen haluaisi olla rakastettava myös pienellä panoksella, eli sitäkin tyydytystä joutuu jostain hakemaan. Mutta jos kaikki aika menee illuusioiden ylläpitoon tai tuntuu, että pieni panostus tuottaa illuusioon nähden vain pettymyksen, siitä voi seurata se halu pyrkiä välillä eroon riittämättömyyden tunteesta, joka monesti on somen toinen puoli? Riippuu kai ihan siitä, miten realistisesti ja vastavuoroisesti somea osaa käyttää. Ellei osaa, some vain tuo esille käyttäjänsä naiiviuden. En varsinaisesti puhu kokemuksesta, kunhan mietiskelen! Jos olen joku päivä aktiivinen somessa (epäilen), voin päivittää mielipiteeni.

.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

”Yksi selitys tulosten ristiriitaan voi tutkimuksen tekijöiden mukaan olla se, että ihmiset uskovat sosiaalisen median olevan ajan tuhlausta. Siksi he saattavat tuntea saavansa enemmän aikaan, kun ovat kyenneet pysymään poissa somesta.”

Heidät on aivopesty tuntemaan syyllisyyttä, mikä lisää entisestään takertumista? Mitä heidän pitäisi saada aikaan enemmän kuin somessa, se on toinen kysymys... Jos lapsen somenkäyttö tuntuu ongelmalta, se on vähän kuin sanoisi, että vanhempien ajanpuute poistuu sillä kun lapselta ottaa kännykän pois.

”Tämä saavutuksen tunne voi heijastua tyytyväisyytenä, kun heiltä somepaaston jälkeen kysytään, miten heillä menee. Pidättyminen on tahdonvoiman osoitus, ja siksi se tuntuu hyvältä.”

Luulevat vain. Jos pidättäytymisen kokeminen on tarpeen, heillä on ongelma. Ja  ellei se ole somessa, se on muualla.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

Addiktoituminen ei tavallaan poistu, taustalla on sama perustarve, mutta suhtautuminen tarvitsevuuteen voi muuttua. Termi ”addiktio” pitää sisällään jotain ristiriitaista, kun sama määrä tarvitsevuutta spesifisellä tavalla voi merkitä sitäkin, että elämässä on sisältörikkaus. Se mihin pyritään vaikuttamaan on nimenomaan itsehallinta, ei addiktiotapa. Kun henkilö ei kykene itseohjautumaan mielekkäällä tavalla (tekeminen ei ole täysin ”vapaan tahdon” alaista, siihen addiktio nimenomaan viittaa), yritetään kai ajaa samaa asiaa hänen aistejaan manipuloimalla. Ikään kuin käänteisesti, tosiaan! Kyse on ajanhallinnasta, kuten Tosi Mopo totesikin, mutta sehän on suoraan kytköksissä motivaatioon, joka puolestaan perustuu siihen mitä yksilön nautinnonälkä tarkalleen ottaen kaipaa. Mobiililaitteen riistäminen nuorelta lisää hänen ajanhallintaansa toiveajattelun kautta: "EHKÄ hän löytää jotain mielekkäämpää..." Teko ei suoranaisesti opeta mitään ajanhallinnasta. Saattaa vähentää itsehallinnan tunnetta, ja sitä kautta takertumista uuteen kohteeseen. Eli epäsuora keino, joka toimii kuin nopanheitto.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

Jos tuntuu siltä että käyttää aikaansa liian yksipuolisesti, voi miettiä mitä puuttuu (puutarha! kanat!). Jos on idea siitä mitä mieluummin tekisi, sen eteen pitää tehdä työtä - eli keskittyä siihen mitä tehdä enemmän, ei niinkään siihen mitä tehdä vähemmän VRT. PAASTO ja paaston päättymisestä haaveilu...

Jos mahdollisuutta puuttuvan asian saamiseen ei tunnu olevan, ei ole myöskään ongelmaa valinnanvaran käytöstä eli yksipuolisuutta on turha pohtia.

Ansana on tunne, että ”kyllähän minä joskus vielä olen hyödyllinen ja sillä välin olen netissä”. Olisi hyvä vaihdella tapoja miten huilata, koska kuten tiedämme silleen se luovuus kukoistaa. Tai ainakin veri kiertää paremmin jaloissa.

Kyse on kai siitä, miten hyvin ihminen tunnistaa tarpeensa ja osaa niihin reagoida? Ihmiset joilla on suurempia defenssejä, ovat voineet kadottaa tätä kontaktia ja silloin voi olla vaikeampi huomata aikaisin, mitä keho tarvitsee tai ei tarvitse. Voi olla vaikeampi sekä aloittaa, että lopettaa. Paasto ei tässä tuo autuutta, jos piirre on perustavanlaatuisempi. Tai ainakin paaston lisäksi olisi tärkeää pyrkiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, mitä tarvitsee saadakseen nautinnon. Voi huomata että se tulee hyvinkin pienistä asioista - ja sen oivaltaminen on itsessään ilo. (nimimerkillä "saatanan yksinäistä ollut jo ties kuinka kauan...")

Mun ongelma on toisinaan yksipuolisuus, talvisin. Toisaalta en voi sietää mitään väkinäistä, jos teen sen pitää lähteä sydämestä. Ehkä mun pitää harjoitella enemmän riittämistä kuin monipuolistamista, eli tehdä päinvastoin kun olen yrittänyt. Siltä pohjalta sitten tekeminen tulee luontevasti jos on tullakseen, eikä ole mitään odotuksia & paineita. Ne vaan tulee niin salamyhkäisesti välillä, ettei niitä aina huomaa! ("Päiväni Murmelina") Ehkä se on yksi syy, miksi rakastan tehdä listoja ja priorisoida, olen myös oppinut ottamaan olosuhteet paremmin huomioon (kiva juttu juu, heh!).  Taitaa olla elämänmittainen tehtävä... entä jos kaikki menisi aina kuten suunnittelet. Maailma olisi totaalisen ennalta-arvattava - ja totaalisen tylsä, luultavasti. Ehkä siksi somen ulkopuolinen maailma antaa ehkä kaikessa vaatimattomuudessaankin enemmän: se on meidän yhteinen rakennelma, ja siksi kiehtovampi. Siitä ei saa täydellistä, eikä sitä voi hallita, koska se antaa eikä vain ota.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

Jos tyydyt paastoon kylmiltään, eväät elämästäsi nautinnon ennen kuin olet ehtinyt löytää mitään tilalle. Fine, jos olet masokisti! Mutta on se hiukan raakaa jäädä tyhjän päälle, toimii varmaan fakiireilla ja heillä, jotka eivät kykene tunnistamaan mitä haluavat ja miten; heidän täytyy vain jotenkin luovia riiston pakottamina. Näin minä sen näkisin. Vielä parempi olisi, jos ihminen toimisi aktiivisesti muutoksen eteen eikä keskittyisi liikaa siihen, mistä pitäisi pidättäytyä, jotta suurempi onni kenties tipahtaisi eteen.

Saa mielestäni olla someaddikti niin paljon kuin tykkää, jos tiedostaa, että olemalla aktiivinen somen ulkopuolella olisi paremmat mahdollisuudet saavuttaa jotain sellaista, jolla senhetkisen addiktion merkitys vähenisi. Ensisijaisesti pitäisi mielestäni näin ajatella, että ihminen pyrkii aktiivisesti muutokseen ja paasto olisi vasta siinä kohtaa, kun ihminen ei tiedä mitä haluaa. Ei sekään tietenkään väärin ole. Esim. lapset ovat intuitiivisia ja löytävät kyllä aina tekemistä fiiliksen ja tilanteen mukaan.

Toki voi olla molemmat samaan aikaan, aktiivisuus ja paasto... Muutostapoja tiivistettynä:

1) Postitiivinen: uudet määränpäät ja niiden aktiivinen tavoittelu. Addiktiot on siinä ohessa, mitä on; jos sinulla todella on usko uuteen tekemiseen, somenkäyttö jää vain huippuhetkien jakamiseen. 

2) Negatiivinen: paasto ja odottelu, muodostuisiko passiivisesta jotain aktiivista. Hyvässä lykyssä ystävät auttavat, jolloin saat kokea jonkinlaista aktiivisuutta. Tiedät kuitenkin eläväsi pelkkää odotteluvaihetta. Pian olet taas ihana, tärkeä somettaja.

3) Positiivinen & negatiivinen: aktiivisuus saa, tai tarvitsee, tukea paastosta. Haluat muutosta, mutta et ole koko sydämelläsi mukana, joten olet hiukan laiska toteutuksessa ja tarvitset siksi selkeitä rajoja. Tai sitten vain ymmärrät, että uusi tavoitteesi on niin jumalattoman aikaavievää, että parempi todeta koko somen jäävän suosiolla tauolle. Kaikki panokset peliin. All or nothing.

4) Just get your ass up, once in a while...

Tuo vimppa kohta kuulostaa aika tutulta. Kyllähän se niinku TOIMII.

Keijona
Seuraa 
Viestejä16322

Sellainen teoria on joskua ajatuttanut, että nykyisessä, varsin paljon luonnosta vieraantuneessa  järjestelmässä riippuvuuksien määrä on jonkilainen vakio ja niiden olemassolo lähes välttämättömyys. Siten ainoa todellinen vapaus olisikin valita sellainen riippuvuus mistä mahdollismman vähän haittaa. 

Ajatusta  tukee  ratpark tutkimus

https://www.youtube.com/watch?v=C8AHODc6phg&t=152s

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

Keijona kirjoitti:
Sellainen teoria on joskua ajatuttanut, että nykyisessä, varsin paljon luonnosta vieraantuneessa  järjestelmässä riippuvuuksien määrä on jonkilainen vakio ja niiden olemassolo lähes välttämättömyys. Siten ainoa todellinen vapaus olisikin valita sellainen riippuvuus mistä mahdollismman vähän haittaa. 

Ajatusta  tukee  ratpark tutkimus

https://www.youtube.com/watch?v=C8AHODc6phg&t=152s

Kuulostaa ihan terveeltä, hyväksyä lapsena se ettei maailma ole täydellinen ja sopeutua siihen... sen sijaan että jahtaa täydellistä. Joskus se illuusio täydellisestä ehkä muodostuu ainoaksi loogiseksi päätelmäksi: jos on olemassa helvetti, kai jossain on olemassa myös paratiisi?

Jos olisin tajunnut tämän lapsena, en olisi haaveillen ihanasta maailmasta kotipihani ulkopuolella, ja  tehnyt tarkkoja suunnitelmia karkumatkasta. En olisi myöhemminkin elätellyt kuvitelmaa siitä, että jossain luuraa aina täydellisyys. Kiva kun on tavoitteita, mutta paljon  voi mennä ohi odotellessa ellei  sitten tietoisesti uhraa  jotain.  Minä taidan tehdä niin. Ei sillä, ettenkö haluaisi monipuolisemmin asioita elämääni, en vain pidä nyt ajankohtaisena panostaa kuin muutamaan valittuun asiaan. Uhraanko mitään, kun en edes panosta? Joskus on vain helpompi ottaa "kaikki tai ei mitään" -linja.  Apua... olenko minä PAASTOAJA!??

Rat Park pitäisi ehdottomasti suunnitella uusiksi. Ja toteuttaa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

S.Kuratov kirjoitti:
Niin no jos alkaa baareissa ramppaaminen tympiä ni kandee viettää pari viikonloppua himassa katellen pelkkää tv-chattia. Kyllä se siitä sitten taas rupeaa rypeminen maistua.

Jos ei omista TV:tä eikä viitsi pyöriä yksin baareissa, voi viettää pari viikonloppua himassa pommittaen TIEDE-palstaa.  Kyllä se siitä sitten taas rupeaa kirjoitustyö maistumaan.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä7462

Tosi Mopo kirjoitti:
Pitäny toisinaan palstataukoa. Joskus parikin vuptta. Siinä tullu joskus sivusta keskusteluja seurattua osallistumatta. Kun asettuu itse ulkopuoliseksi niin huomaa kuinka idioottimaisia juttuja täällä jauhetaan. Kun itse on mukana sitä ei havaitse läheskään samoin.

Kuinka monta kertaa olet vannonut: "ei enää ikinä"?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat