Seuraa 
Viestejä1

En onnistunut googlaamaan edes mitään helppoa vastausta. Luulin että ne 1-6 voimakkuudet kuvaavat lämpötiloja. Mutta jossain foorumilla sitä verrattiin kaasuun. Tuo vertaus ei myöskään oikein uppoa minuun, kun en omaa ajokorttia. Veikkaan kuitenkin että kaikissa voimakkuuksissa se lämpötila nousee yhtä suureksi ajan kuluessa. Mutta jos näin on, niin miksi se lämpötila tippuu, kun vaihtaa kuutoselta ykköselle? T: iänikuinen uusavuton

Kommentit (20)

Haahuilija
Seuraa 
Viestejä289

No, yksi vaihtoehto lienee käyttäminen eri kytkimen asennoilla pienempiä ja suurempia vastuksia (lämmityselementtejä)- tai niiden yhdistelmiä.

Lasikantisissa liesissä saattaa näkyäkin hehkuvat vastukset, jotka kirkastuvat erilailla lämmönsäätimen mukaan. Niissä liesissä on varmaankin myös jonkinlainen termostaatti estämässä ylikuumenemista?

MooM
Seuraa 
Viestejä10751

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä57571
MooM

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

Täydennetään hyvää vastausta vielä tällä.

Hellan levyt voivat olla teholtaan muutamasta kilowatista aina 5,5 kilowattiin asti. Yleensä asetetun asteikon keskellä levyn teho on noin puolet maksimitehosta. Näin ollen asteikolla 1-6 kolmosella tai nelosella lämmitetty levy tuottaa noin keskimäärin 1 kW:n tehon.

Kilowatti on yksikkö, joka kuvaa säteilyvirtaa tai sähkölaitteen tehoa. Teho on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä. Levyn lämpötila voi täten vaihdella riippuen hellan iästä (ja korroosiosta), huoneen lämpötilasta, hellan tyypistä ja energialähteestä.

Hellan levyjen lämpötila on myös sikäli teoreettinen laskelma, ettei hellaa tule koskaan jättää tyhjäksi. Hellan lämpöenergia siirtyy lämmitettävään astiaan ja sen sisältöön, jolloin hellan levyn lämpötila ei kasva tasaisesti suhteessa mitta-asteikkoon. Mikäli hella kuitenkin jäisi tyhjilleen, voi esimerkiksi rautalevy kuumentua aina yli 650˚ C:en, jolloin levy vaurioituu.

http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hellan-levyjen-lampotila-eri-asteilla-1-6

jussipussi
Seuraa 
Viestejä57571
MooM

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

Sellaistakin voisi pohtia etä kuinka paljon levyjen pohjien tasaisuus ja se millä voimalla ne kiinnittyy hellalevyyn  vaikuttaa lämmönsiirtoon. Antaisko joku "kiristävä kiinnitysmekanismi", pannuille ja kattiloille käytännössä mitään merkittävää etua?

Induktioliesissähän tällä ei ole merkistystä.

MooM
Seuraa 
Viestejä10751
jussipussi
MooM

Jos puhut vastuksilla toimivista liesistä (perinteinen ja keraaminen), nuo ovat tehoja, joilla levyn sähkövastus lämpenee. Lämpötilaa mittaavia elementtejä liesissä ei ole.

Lämpötila on sitten mitä on, riippuen paisti tehosta, myös siitä, mitä levyllä on. Levy kuumenee siihen asti, että lämmön siirtyminen pois levystä (säteily, konvektio, johtuminen) on sama kuin lämmittävä teho. Jos kuumennetaan tyhjää levyä täydellä teholla, menee hyvinkin kuumaksi, ykkösellä taas tasapaino syntyy paljon alemmassa lämpötilassa. Eli ei kuumene yhtä kuumaksi edes tyhjänä, vaikka kuinka odottelisi.

Ja jos levyllä on jotain, sen "imemä" lämpö hidastaa levynkin lämpenemistä. 

Sellaistakin voisi pohtia etä kuinka paljon levyjen pohjien tasaisuus ja se millä voimalla ne kiinnittyy hellalevyyn  vaikuttaa lämmönsiirtoon. Antaisko joku "kiristävä kiinnitysmekanismi", pannuille ja kattiloille käytännössä mitään merkittävää etua?

Ainakin kiehumaan lähtevässä kattilassa kihinä kiihtyy, kun kattilaa painaa levyä vasten (valurautaliedellä). Ja onhan se selvä, että kontaktin parantuessa johtuminen on tehokkaampaa.

Se, onko ero riittävän iso suhteessa kiristyssysteemin hankaluuteen, on toinen juttu.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

jussipussi
Seuraa 
Viestejä57571
MooM

 

Ainakin kiehumaan lähtevässä kattilassa kihinä kiihtyy, kun kattilaa painaa levyä vasten (valurautaliedellä). Ja onhan se selvä, että kontaktin parantuessa johtuminen on tehokkaampaa.

Se, onko ero riittävän iso suhteessa kiristyssysteemin hankaluuteen, on toinen juttu.

Samaa just mielessäni muistelin, "kihinän lisääntymistä" ja sitä että onko sillä todella kokonaisuuden kannalta isompaa merkitystä?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Eli siis rautalangasta väännettynäkö näin? (Malli ei vastaa todellisuutta vaan on vaan havainnoilstamiskäyttöön!!!)

Levy ykkösellä: vastus lämpiää vähäce, tehoja 0,x kWh

Levy kakkosella: kuten yllä, mutta vähä enämpi. Kiehuva vesi saattaa pysyä kiehuvana, mutta ei kykene itse kiehuttumaan.

Levy kolmosella: kuten yllä, mutta kWh on niin paljon, että vesi saattaa kiehua jos odotat. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y.

Levy nelosella: kuten yllä, mutta kiehuu nopeampaa. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y-1 ja kiehumispiste ajassa y.

Levy vitosella: kuten yllä, mutta taas tehoja lisää. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y-2 ja kiehumispiste ajassa y-1.

Levy kutosella: kuten yllä, mutta täpöllä. Maksimikuumuus saavutetaan ajassa y-3 ja kiehumispiste ajassa y-2. Tehoja 5,5 kWh.

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
asdf

^Ei tuo levy kakkosella -kohta ole mahdollinen. Ei ole sellaista lämpötilaa, jossa kiehuva pysyisi kiehuvana, mutta kiehumaton ei alkaisi ennen pitkää kiehua.

 

Ertsu

Vatkain. KWh eli kilowattitunti ei ole tehon yksikkö, vaan se on kilowatti, kW. Lisäksi 16 amppeerin sulake ei kestä mitään 5,5 kW:n tehoa.

Whatever? 

 

Vatkain

(Malli ei vastaa todellisuutta vaan on vaan havainnoilstamiskäyttöön!!!)

Hämmentää.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Minulla on 1980-luvulta peräisin olevassa Electroluxin antiikkiliedessä neljä keittolevyä. Niistä peräti kaksi on varustettu termostaatilla.

Tuolta hiukan keittolevyn termostaatin mallia:

http://www.huoltopalvelu.com/Electrolux-/-Husqvarna-lieden-keittolevyn-termostaatti

Termostaatilla varustetut levyt toimivat vakioteholla kunnes asetettu tavoitelämpötila on saavutettu.

Levyt, joissa ei ole termostaattia, toimivat asetetulla vakioteholla lämpötilasta riippumatta (jollei vastus pala poikki). Näiden levyjen lämpötila kasvaa jatkuvasti ja lähestyy jotain loppuarvoa, kun t->ääretön.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä57571
Ertsu

Vatkain. KWh eli kilowattitunti ei ole tehon yksikkö, vaan se on kilowatti, kW. Lisäksi 16 amppeerin sulake ei kestä mitään 5,5 kW:n tehoa.

"Taikasana", kolmivaihe. 3x16A kestää. Yksivaiheisena 25A.n sulake tuolle 5,5kW.lle.

Käyttäjä21992
Seuraa 
Viestejä3

Tämä on vanha keskustelu, mutta sekaannun silti koska olen mitannut joidenkin liesien tehoja, mittaustuloksia oheisessa kuvassa. Siinä näkyy levyjen tehot eri säätimen asetuksilla (1-6), vaihdellen 70 watista yli kahteen kilowattiin. Säädin kytkee levyn vastuksia sekalaisesti sarjaan ja rinnan eri tehoportaita varten.

Jos liesi on kytketty kolmivaiheisesti niin yleensä uuni on yhdessä vaiheessa, toisessa vaiheessa on kaksi levyä ja kolmannessa toiset kaksi. Yksittäinen levy ei siis ole kolmivaiheinen ainakaan valurautalevyjen tapauksessa. Induktioliedessä tehonsyöttö on todennäköisesti erilainen ja yksittäinenkin levy saattaa käyttää kaikkia vaiheita - niin minä sen ainakin rakentaisin.

Nykyisissä liesissä uuni ottaa vajaat 16 ampeeria, toinen levypari samoin, ja kolmas samoin eli jos ne kytketään yhteen vaiheeseen (niinkuin on pakko vanhoissa kerrostaloasunnoissa) niin "kaikki täysillä" virta on n. 40 - 45 ampeeria jolloin tavanomainen yksivaihelieden 20A sulake palaa varmasti. Tiedän monia tällaisia kohteita, mutta ihmettelen samalla sitä että sulakkeita palaa harvoin. Ilmeisesti yhtaikaista käyttöä on vähemmän kuin luulisi.

Jotkin vanhat liedet olivat kolmelevyisiä, neljännen levyn paikalla sellainen valkoinen korotus, ja lisäksi yksi levyistä oli varsin pienitehoinen. Ne oli tarkoitettu näihin 20A/yksivaihe-kerrostaloasuntoihin, mutta luulisin että niissäkin 20A ylittyy niukasti. Niitä ei vain saa enää mistään, enkä edes löytänyt netistä kuvaa vaikka olen vuonna 2013 irroitellut ja poistanut käytöstä yhden sellaisen rikkinäisenä.

Tiedän useita kerrostaloja joissa on tehty putkiremontti, kylppärit on rempattu ja kylppäreiden sähköt on uusittu nykymääräysten mukaisiksi, mutta huoneistojen keskukset ja nousut ovat ennallaan joten liesi on yhä sen 20A sulakkeen takana ja tulee olemaan hyvinkin kauas tulevaisuuteen. Sitä varten kaipaisin markkinoille 50cm kolmilevyistä liettä jossa yksi levy olisi pienitehoinen ja lisäksi uunin päälle kytkeminen katkaisisi virran yhdestä isotehoisesta levystä. Tällä pääsisi turvalliseen ja varmatoimiseen ratkaisuun. Mutta kun liedet ovat vähän kansallisia erikoisuuksia, esim. Norjassa kytketään yleensä yksivaiheisena ison sulakkeen perään, kun taas Saksassa tietääkseni on yleisesti käytössä liedet joissa puolet levyistä toimii kaasulla ja puolet sähköllä, niin pienen Suomen kerrostalojen remontoimattomat sähkönousut eivät ole riittävän kiinnostavia.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä7705

Olen vähän miettinyt että veden/keiton keittämisessä paras olisi kattilaan laitettava uppovastus jonka termostaatti katkaisee 95 asteen lämmössä.

Keittolevyissä lienee bimetali-termostaatti joka säätyy valitsemen mukaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34068

Käyttäjä21992 kirjoitti:
Jos liesi on kytketty kolmivaiheisesti niin yleensä uuni on yhdessä vaiheessa, toisessa vaiheessa on kaksi levyä ja kolmannessa toiset kaksi. Yksittäinen levy ei siis ole kolmivaiheinen ainakaan valurautalevyjen tapauksessa. Induktioliedessä tehonsyöttö on todennäköisesti erilainen ja yksittäinenkin levy saattaa käyttää kaikkia vaiheita - niin minä sen ainakin rakentaisin.

Ainakin meidän induktioliesi toimii samoin. Normaalikeittiössä ei tarvita sellaisia tehoja, että yksi vaihe ei riittäisi. Käytännön rajoituksena on se, että jos toinen saman vaiheen levyistä on 3.6 kW superasennolla, toinen voi toimia vain pienellä teholla.

Lainaus:
Nykyisissä liesissä uuni ottaa vajaat 16 ampeeria, toinen levypari samoin, ja kolmas samoin eli jos ne kytketään yhteen vaiheeseen (niinkuin on pakko vanhoissa kerrostaloasunnoissa) niin "kaikki täysillä" virta on n. 40 - 45 ampeeria jolloin tavanomainen yksivaihelieden 20A sulake palaa varmasti. Tiedän monia tällaisia kohteita, mutta ihmettelen samalla sitä että sulakkeita palaa harvoin. Ilmeisesti yhtaikaista käyttöä on vähemmän kuin luulisi.

Jos hella kytketään yhteen vaiheeseen, niissä on rajoituksia estämään kaikkien levyjen käyttöä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34068

Lyde19 kirjoitti:
Olen vähän miettinyt että veden/keiton keittämisessä paras olisi kattilaan laitettava uppovastus jonka termostaatti katkaisee 95 asteen lämmössä.

Kun rassaisit sen puhtaaksi pintaan palaneesta karstasta ensimmäisen (ja viimeisen) sopan lämityksen jälkeen, oppisit kantapään kautta sen, miksi normaali levy on parempi.

Lainaus:
Keittolevyissä lienee bimetali-termostaatti joka säätyy valitsemen mukaan.

Normaalirakenteisessa levyssä ei ole mitään lämmön regulointia. Niissä on 3 vastusta, joita sopivasti kytkemällä saadaan 6 tehoporrasta. Luonto määrää mihin lämpötilaan levy asettuu.

Käyttäjä21992
Seuraa 
Viestejä3

Neutroni kirjoitti:
Käyttäjä21992 kirjoitti:
Jos liesi on kytketty kolmivaiheisesti niin yleensä uuni on yhdessä vaiheessa, toisessa vaiheessa on kaksi levyä ja kolmannessa toiset kaksi. Yksittäinen levy ei siis ole kolmivaiheinen ainakaan valurautalevyjen tapauksessa. Induktioliedessä tehonsyöttö on todennäköisesti erilainen ja yksittäinenkin levy saattaa käyttää kaikkia vaiheita - niin minä sen ainakin rakentaisin.

Ainakin meidän induktioliesi toimii samoin. Normaalikeittiössä ei tarvita sellaisia tehoja, että yksi vaihe ei riittäisi. Käytännön rajoituksena on se, että jos toinen saman vaiheen levyistä on 3.6 kW superasennolla, toinen voi toimia vain pienellä teholla.

En tarkoita tehontarvetta, vaan sitä että kolmivaihetasasuuntaaja on niin paljon helpompi ja sähköverkon kannalta terveellisempi kuin kolme yksivaiheista, ja induktiotoimintaa varten joudutaan joka tapauksessa muuttamaan se suurtaajuiseksi, joten toimintaperiaatteen ja suurehkojen tehojen kannalta ajattelisin että on parempi käyttää kolmivaihetasuria. Tosin silloin liettä ei voisi myydä yksivaihetalouksiin tai maihin joissa se on tyypillisesti käytössä ... hmmm ... ?

Neutroni kirjoitti:
Lainaus:
Nykyisissä liesissä uuni ottaa vajaat 16 ampeeria, toinen levypari samoin, ja kolmas samoin eli jos ne kytketään yhteen vaiheeseen (niinkuin on pakko vanhoissa kerrostaloasunnoissa) niin "kaikki täysillä" virta on n. 40 - 45 ampeeria jolloin tavanomainen yksivaihelieden 20A sulake palaa varmasti. Tiedän monia tällaisia kohteita, mutta ihmettelen samalla sitä että sulakkeita palaa harvoin. Ilmeisesti yhtaikaista käyttöä on vähemmän kuin luulisi.

Jos hella kytketään yhteen vaiheeseen, niissä on rajoituksia estämään kaikkien levyjen käyttöä.

Yhteen vaiheeseen kytkeminen tapahtuu kaapelin päässä olevilla liuskoilla eikä hella tiedä onko se kytketty yhteen vai kolmeen vaiheeseen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34068

Käyttäjä21992 kirjoitti:
En tarkoita tehontarvetta, vaan sitä että kolmivaihetasasuuntaaja on niin paljon helpompi ja sähköverkon kannalta terveellisempi kuin kolme yksivaiheista, ja induktiotoimintaa varten joudutaan joka tapauksessa muuttamaan se suurtaajuiseksi, joten toimintaperiaatteen ja suurehkojen tehojen kannalta ajattelisin että on parempi käyttää kolmivaihetasuria. Tosin silloin liettä ei voisi myydä yksivaihetalouksiin tai maihin joissa se on tyypillisesti käytössä ... hmmm ... ?

Nykyään lainsäädäntö vaatii, että noin tehokkaissa laitteissa on tehokertoimen korjaus (PFC). Kuusipulssisuntauskaan ei ole riittävä. Kuten sanoit, kolmivaihesähköä ei ole kaikkialla ja sekin vaatisi tehokertoimen korjauksen. Ainoa etu olisi se, että levyjä voisi käyttää vapaasti, mutta ei minulle ole ollut koskaan ongelma sen kanssa. Ruuanlaitossa sitä 3.6 kW:n tehoa tarvitaan lähinnä jauhelihan paistoon ja se toinen levy voi keittää normaalisti (asetus 2/9) silti.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat