Sivut

Kommentit (64)

laiskimus
Seuraa 
Viestejä1918

PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
Käyttäjä21957 kirjoitti:
Ja tämäkin jäänyt ratkaisematta..

Kuorma-auto ajaa sillalle, jonka tukiväli on 16,5 metriä. Kuorma-auton akseliväli on 5 metriä.  Määritä sillan se kohta, jossa kuorma-autosta aiheutuu suurin rasitus siltaan, kun akselikuorma edessä on 9,1 MN ja takana  8MN.

Anna vastauksena suurimman rasituksen lyhin matka sekä tähän kohtaa aiheutuva rasitus

Tuollainen kuorma vaatisi erikoiskuljetuksenakin yli 100 akselia, ei ne mahdu kuorma-autoon, ja vaikka mahtuisi ei silta tuollaista kuormaa edes kestäisi.

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-21_raskaiden_junien_w...

Lainaus:
Kouvola–Kotka-rataosalla on mahdollista sallia 250 kN akselipainot kuitenkin siten, ettei junan metripaino ylitä 80 kN/m

Ei siis kestä edes junaradat tuollaisia 9100 kN akselipainoja, saati niiden sillat. Junan pitäisi olla vähintään 214 metriä pitkä ja kuorman tasan jaettu 69 akselille jotta se voitaisiin esim tuolla rataosalla viedä.

Palkkisiltaan aiheutuva rasitus tulee todellisuudessa tuollaisilla jänneväleillä pääosin sillan omasta painosta, jota laskelmissa ei tietenkään ole huomioitu, koska siihen ei ole tarvittavia lähtötietoja. Tehtävän vastauksilla ei siis edes teoriassa ole mitään yhteyttä reaalimaailman kanssa.

Jospa ne tehtävässä annetut painot olisivat olleet 9,1 kN ja 8 kN , niin lopputulos olisi ollut sama. Auton peräakseli 7 m:n päässä lähimmästä tuesta ja vääntömomentti oli pudonnut tuhannenteen osaansa.

Tehtävässä kysyttiin kahta asiaa:

Lainaus:
Anna vastauksena suurimman rasituksen lyhin matka sekä tähän kohtaa aiheutuva rasitus 

Etuakseli 6,92 m lähimmästä tuesta, taka-akseli 4,58m lähimmästä tuesta. Suurin rasitus (Newtonmetreinä) ei pysy samana akselipanoja muutettaessa, vaikka ainoastaan kuorma-autosta aiheutuva rasitus huomioitaisiin. Joten jälkimmäinen kysytty asia muuttuu. Ja edellinenkin jos huomioidaan sillan omapainosta aiheutuva rasitus. Se siirtää suurimman rasituksen paikan akselivälille, eli pois akselin kohdasta.

Toki edelliseen kysymykseen voisi vastata myös suurimman kohdan etäisyyden lähimmästä akselista, eli ilman sillan omapainon huomioimista nolla metriä etuakselista.

Tökeröä tehtävän laadintaa joka tapauksessa.

Nyt meni väärin päin.

Lainaan itseäni ( unohtunut L lisätty)
L=16,5,G1=8,G2=9,1

Tuet  O =(0,0) ja L =(0,L)

G1 pisteessä (A,0) G2 pisteessä (A+5,0)

Tukireaktiot Fl=A*G1/L+(A+5)*G2/L ja Fo=(1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2

Vääntömomentti M(x)

välillä 0≤x≤A, M(x)=Fo*x (1)

välillä A≤x≤A+5, M(x)=Fo*x-G1*(x-A) (2)

välillä A+5≤x≤L, M(x)=Fo*x-G1*(x-a)-G2*(x-A-5)

Koska M(x) on kullakin välillä lineaarinen, on maksimikohta x=A tai x=A+5

M(x) on kasvava välillä (0,A)

Mikäli M(x) on vähenevä välillä (A,A+5) on x=A maksimikohta.

(2)—>M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

(1)—>M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2,  joka saa suurimman arvonsa kun A=1/2*(G1+G2-5*G2/L)*L/(G1+G2)=6,92,

joka täyttää boldatun ehdon.

A =6,92 ilmoittaa taka-akselin ja L-A-5=4,58 ilmoittaa etuakselin etäisyyden lähimmästä tuesta.

Aivan, eli laskitkin lokaalin maksimin yhdessä ääriarvokohdassa, etkä globaalia taivutusjännityksen maksimia kuten oletin.

Kun A = Jänneväli/2 -akseliväli*(taka-akselipaino+2*etuakselipaino)/(taka-akselipaino+etuakselipaino)/2 = 4,419590643 m, niin taivutusmomentti etuakselin kohdalla on 51,95518563 MNm.

Sinun laskelmallasi A:n arvolla (noin 6,92) taivutusmomentin maksimi taka-akselin kohdalla = 49,62185212 MNm, ja se on siis vain paikallinen maksimi, mutta lisäksi globaali maksimi taka-akselin kohdalla olevalle jännitykselle, ei suurimmalle koko sillassa esiintyvälle taivutusjännitykselle jota tehtävässä kysyttiin!

L=16,5,G1=8,G2=9,1

Tuet  O =(0,0) ja L =(0,L)

G1 pisteessä (A,0) G2 pisteessä (A+5,0)

Tukireaktiot Fl=A*G1/L+(A+5)*G2/L ja Fo=(1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2

Vääntömomentti M(x)

välillä 0≤x≤A, M(x)=Fo*x (1)

välillä A≤x≤A+5, M(x)=Fo*x-G1*(x-A) (2)

välillä A+5≤x≤L, M(x)=Fo*x-G1*(x-A-G2*(x-A-5)

Koska M(x) on kullakin välillä lineaarinen, on maksimikohta x=A tai x=A+5

M(x) on kasvava välillä (0,A)

Mikäli M(x) on vähenevä välillä (A,A+5) on x=A maksimikohta.

(2)—>M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

(1)—>M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2,  joka saa suurimman arvonsa kun A=1/2*(G1+G2-5*G2/L)*L/(G1+G2)=6,92,

Yllä olevasta

Kun A=6,92, on Fo=(1-6,92/16,5)*8+(1-11,92/16,5)*9,1=7,17

Taka-akselin kohdalla M(6,92)=7,17*6,92=49,6

Etuakselin kohdalla M(6,92+5)=7,17*11,92-8*5=45,5

Tämän mukaan M(6,92)>M(11,92) toisin kuin sinä laskelminesi esität.

Olen siis edelleenkin sitä mieltä, että 6,92 on globaali maksimikohta.

Viimeinen lauseesi on epätosi.

Pitää siis paikkansa että M(6,92)>M(11,92), vaikka virheellisesti väität minun muuta väittäneen.

Mutta M(4,419590643 m) = 51,95518563 MNm kun mitataan etuakselin kohdalla vaikuttavaa taivutusmomenttia. Taka-akselilla momentti on tuolloin vain 43,14457957 MNm, eli pienempi kuin sinun laskemasi tulokset.

Globaali maksimi on tietysti suurin mainituista luvuista, eli 51,95518563 MNm, ei 49,6MNm eikä 45,5MNm joita ratkaisuiksi esität.

Paljonko saat kaavastasi momentiksi kohdassa A=4,419590643 m taka-akselille, ja paljonko etuakselille samalla A:n arvolla?

Oletanko oikein että A:n määritelmä sinulla on:

Taka-akselin etäisyys perän takana olevalta tuelta = A

Mikäli oletan väärin, niin mikä se määritelmäsi A:lle on?

Momentteja pitää laskea kaksi kappaletta samalla A:n arvolla, jos haluat maksimikohdan löytää.

Vaikuttaa boldatuista kohdista päätellen siltä että sotket A:n ja X:n keskenään.

Ne ovat samat vain silloin kun tarkastelet taka-akselin kohdalla vaikuttavaa momenttia. Etuakselin kohdalla X=A+5, jolloin et todellakaan voi käyttää kaavaa M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2, vaan sinun tulee käyttää kaavaa M(X) kun (A+5) = ...

M on siis kahden muuttujan funktio, ei yhden kuten ilmeisesti virheellisesti oletat. Ts M(A,X ) = 

laiskimus
Seuraa 
Viestejä1918

PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
Käyttäjä21957 kirjoitti:
Ja tämäkin jäänyt ratkaisematta..

Kuorma-auto ajaa sillalle, jonka tukiväli on 16,5 metriä. Kuorma-auton akseliväli on 5 metriä.  Määritä sillan se kohta, jossa kuorma-autosta aiheutuu suurin rasitus siltaan, kun akselikuorma edessä on 9,1 MN ja takana  8MN.

Anna vastauksena suurimman rasituksen lyhin matka sekä tähän kohtaa aiheutuva rasitus

Tuollainen kuorma vaatisi erikoiskuljetuksenakin yli 100 akselia, ei ne mahdu kuorma-autoon, ja vaikka mahtuisi ei silta tuollaista kuormaa edes kestäisi.

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-21_raskaiden_junien_w...

Lainaus:
Kouvola–Kotka-rataosalla on mahdollista sallia 250 kN akselipainot kuitenkin siten, ettei junan metripaino ylitä 80 kN/m

Ei siis kestä edes junaradat tuollaisia 9100 kN akselipainoja, saati niiden sillat. Junan pitäisi olla vähintään 214 metriä pitkä ja kuorman tasan jaettu 69 akselille jotta se voitaisiin esim tuolla rataosalla viedä.

Palkkisiltaan aiheutuva rasitus tulee todellisuudessa tuollaisilla jänneväleillä pääosin sillan omasta painosta, jota laskelmissa ei tietenkään ole huomioitu, koska siihen ei ole tarvittavia lähtötietoja. Tehtävän vastauksilla ei siis edes teoriassa ole mitään yhteyttä reaalimaailman kanssa.

Jospa ne tehtävässä annetut painot olisivat olleet 9,1 kN ja 8 kN , niin lopputulos olisi ollut sama. Auton peräakseli 7 m:n päässä lähimmästä tuesta ja vääntömomentti oli pudonnut tuhannenteen osaansa.

Tehtävässä kysyttiin kahta asiaa:

Lainaus:
Anna vastauksena suurimman rasituksen lyhin matka sekä tähän kohtaa aiheutuva rasitus 

Etuakseli 6,92 m lähimmästä tuesta, taka-akseli 4,58m lähimmästä tuesta. Suurin rasitus (Newtonmetreinä) ei pysy samana akselipanoja muutettaessa, vaikka ainoastaan kuorma-autosta aiheutuva rasitus huomioitaisiin. Joten jälkimmäinen kysytty asia muuttuu. Ja edellinenkin jos huomioidaan sillan omapainosta aiheutuva rasitus. Se siirtää suurimman rasituksen paikan akselivälille, eli pois akselin kohdasta.

Toki edelliseen kysymykseen voisi vastata myös suurimman kohdan etäisyyden lähimmästä akselista, eli ilman sillan omapainon huomioimista nolla metriä etuakselista.

Tökeröä tehtävän laadintaa joka tapauksessa.

Nyt meni väärin päin.

Lainaan itseäni ( unohtunut L lisätty)
L=16,5,G1=8,G2=9,1

Tuet  O =(0,0) ja L =(0,L)

G1 pisteessä (A,0) G2 pisteessä (A+5,0)

Tukireaktiot Fl=A*G1/L+(A+5)*G2/L ja Fo=(1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2

Vääntömomentti M(x)

välillä 0≤x≤A, M(x)=Fo*x (1)

välillä A≤x≤A+5, M(x)=Fo*x-G1*(x-A) (2)

välillä A+5≤x≤L, M(x)=Fo*x-G1*(x-a)-G2*(x-A-5)

Koska M(x) on kullakin välillä lineaarinen, on maksimikohta x=A tai x=A+5

M(x) on kasvava välillä (0,A)

Mikäli M(x) on vähenevä välillä (A,A+5) on x=A maksimikohta.

(2)—>M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

(1)—>M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2,  joka saa suurimman arvonsa kun A=1/2*(G1+G2-5*G2/L)*L/(G1+G2)=6,92,

joka täyttää boldatun ehdon.

A =6,92 ilmoittaa taka-akselin ja L-A-5=4,58 ilmoittaa etuakselin etäisyyden lähimmästä tuesta.

Aivan, eli laskitkin lokaalin maksimin yhdessä ääriarvokohdassa, etkä globaalia taivutusjännityksen maksimia kuten oletin.

Kun A = Jänneväli/2 -akseliväli*(taka-akselipaino+2*etuakselipaino)/(taka-akselipaino+etuakselipaino)/2 = 4,419590643 m, niin taivutusmomentti etuakselin kohdalla on 51,95518563 MNm.

Sinun laskelmallasi A:n arvolla (noin 6,92) taivutusmomentin maksimi taka-akselin kohdalla = 49,62185212 MNm, ja se on siis vain paikallinen maksimi, mutta lisäksi globaali maksimi taka-akselin kohdalla olevalle jännitykselle, ei suurimmalle koko sillassa esiintyvälle taivutusjännitykselle jota tehtävässä kysyttiin!

L=16,5,G1=8,G2=9,1

Tuet  O =(0,0) ja L =(0,L)

G1 pisteessä (A,0) G2 pisteessä (A+5,0)

Tukireaktiot Fl=A*G1/L+(A+5)*G2/L ja Fo=(1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2

Vääntömomentti M(x)

välillä 0≤x≤A, M(x)=Fo*x (1)

välillä A≤x≤A+5, M(x)=Fo*x-G1*(x-A) (2)

välillä A+5≤x≤L, M(x)=Fo*x-G1*(x-A-G2*(x-A-5)

Koska M(x) on kullakin välillä lineaarinen, on maksimikohta x=A tai x=A+5

M(x) on kasvava välillä (0,A)

Mikäli M(x) on vähenevä välillä (A,A+5) on x=A maksimikohta.

(2)—>M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

(1)—>M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2,  joka saa suurimman arvonsa kun A=1/2*(G1+G2-5*G2/L)*L/(G1+G2)=6,92,

Yllä olevasta

Kun A=6,92, on Fo=(1-6,92/16,5)*8+(1-11,92/16,5)*9,1=7,17

Taka-akselin kohdalla M(6,92)=7,17*6,92=49,6

Etuakselin kohdalla M(6,92+5)=7,17*11,92-8*5=45,5

Tämän mukaan M(6,92)>M(11,92) toisin kuin sinä laskelminesi esität.

Olen siis edelleenkin sitä mieltä, että 6,92 on globaali maksimikohta.

1) M(x)=Fo*x-G1*(x-A) on oikein, kunhan ymmärretään että M on kahden muuttujan funktio, eli pitäisi olla M(A,X) =

2a) Mikäli M(A,X) on vähenevä kun X on välillä (A,A+5) ja A = vakio, niin X=A on maksimikohta

2b) Mikäli M(A,X) on kasvava kun X on välillä (A,A+5) ja A on vakio, niin X=A+5 on maksimikohta

3a) M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

ja jos A = 4.4195906433 niin A<6,12, eli M on kasvava, ja tulee käyttää yhtälöä 2b mitä et lainkaan ole huomioinut!

Tukivoiman auton takana Fo = (1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2 = (1-4,4195906433/16,5)*8+(1-9,4195906433/16,5)*9,1 = 9.7621212121 

1) perusteella b-kohdan tapauksessa: M(A,X) = M(A,A+5) = Fo*(A+5)-G1*(5) = Fo*(A+5)-8*(5) = M(A,A+5) = 9,762121*9,4195906433-8*5 = 51,955, mikä on globaali maksimi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laiskimus
Seuraa 
Viestejä1918

PPo kirjoitti:

välillä 0≤x≤A, M(x)=Fo*x (1)

välillä A≤x≤A+5, M(x)=Fo*x-G1*(x-A) (2)

välillä A+5≤x≤L, M(x)=Fo*x-G1*(x-a)-G2*(x-A-5)

Koska M(x) on kullakin välillä lineaarinen, on maksimikohta x=A tai x=A+5

M(x) on kasvava välillä (0,A)

Mikäli M(x) on vähenevä välillä (A,A+5) on x=A maksimikohta.

(2)—>M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

(1)—>M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2,  joka saa suurimman arvonsa kun A=1/2*(G1+G2-5*G2/L)*L/(G1+G2)=6,92, 

Todellakin M(A) saa suurimman arvonsa antamallasi ehdolla, ja M(A) saa silloin antamasi lukuarvon, mutta se ei ole globaali maksimi.

M(X=A+5) saa suurimman arvonsa kohdassa jota et ole laskenut, ja M kyseisessä kohdassa on globaali maksimi.

M(X) on kasvava funktio kun A<X<A+5 ja kun A saa sen arvon jossa globaali maksimi esiintyy ja siksi se löytyy silloin kun X=A+5

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

laiskimus kirjoitti:
PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
PPo kirjoitti:
laiskimus kirjoitti:
Käyttäjä21957 kirjoitti:
Ja tämäkin jäänyt ratkaisematta..

Kuorma-auto ajaa sillalle, jonka tukiväli on 16,5 metriä. Kuorma-auton akseliväli on 5 metriä.  Määritä sillan se kohta, jossa kuorma-autosta aiheutuu suurin rasitus siltaan, kun akselikuorma edessä on 9,1 MN ja takana  8MN.

Anna vastauksena suurimman rasituksen lyhin matka sekä tähän kohtaa aiheutuva rasitus

Tuollainen kuorma vaatisi erikoiskuljetuksenakin yli 100 akselia, ei ne mahdu kuorma-autoon, ja vaikka mahtuisi ei silta tuollaista kuormaa edes kestäisi.

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-21_raskaiden_junien_w...

Lainaus:
Kouvola–Kotka-rataosalla on mahdollista sallia 250 kN akselipainot kuitenkin siten, ettei junan metripaino ylitä 80 kN/m

Ei siis kestä edes junaradat tuollaisia 9100 kN akselipainoja, saati niiden sillat. Junan pitäisi olla vähintään 214 metriä pitkä ja kuorman tasan jaettu 69 akselille jotta se voitaisiin esim tuolla rataosalla viedä.

Palkkisiltaan aiheutuva rasitus tulee todellisuudessa tuollaisilla jänneväleillä pääosin sillan omasta painosta, jota laskelmissa ei tietenkään ole huomioitu, koska siihen ei ole tarvittavia lähtötietoja. Tehtävän vastauksilla ei siis edes teoriassa ole mitään yhteyttä reaalimaailman kanssa.

Jospa ne tehtävässä annetut painot olisivat olleet 9,1 kN ja 8 kN , niin lopputulos olisi ollut sama. Auton peräakseli 7 m:n päässä lähimmästä tuesta ja vääntömomentti oli pudonnut tuhannenteen osaansa.

Tehtävässä kysyttiin kahta asiaa:

Lainaus:
Anna vastauksena suurimman rasituksen lyhin matka sekä tähän kohtaa aiheutuva rasitus 

Etuakseli 6,92 m lähimmästä tuesta, taka-akseli 4,58m lähimmästä tuesta. Suurin rasitus (Newtonmetreinä) ei pysy samana akselipanoja muutettaessa, vaikka ainoastaan kuorma-autosta aiheutuva rasitus huomioitaisiin. Joten jälkimmäinen kysytty asia muuttuu. Ja edellinenkin jos huomioidaan sillan omapainosta aiheutuva rasitus. Se siirtää suurimman rasituksen paikan akselivälille, eli pois akselin kohdasta.

Toki edelliseen kysymykseen voisi vastata myös suurimman kohdan etäisyyden lähimmästä akselista, eli ilman sillan omapainon huomioimista nolla metriä etuakselista.

Tökeröä tehtävän laadintaa joka tapauksessa.

Nyt meni väärin päin.

Lainaan itseäni ( unohtunut L lisätty)
L=16,5,G1=8,G2=9,1

Tuet  O =(0,0) ja L =(0,L)

G1 pisteessä (A,0) G2 pisteessä (A+5,0)

Tukireaktiot Fl=A*G1/L+(A+5)*G2/L ja Fo=(1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2

Vääntömomentti M(x)

välillä 0≤x≤A, M(x)=Fo*x (1)

välillä A≤x≤A+5, M(x)=Fo*x-G1*(x-A) (2)

välillä A+5≤x≤L, M(x)=Fo*x-G1*(x-a)-G2*(x-A-5)

Koska M(x) on kullakin välillä lineaarinen, on maksimikohta x=A tai x=A+5

M(x) on kasvava välillä (0,A)

Mikäli M(x) on vähenevä välillä (A,A+5) on x=A maksimikohta.

(2)—>M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

(1)—>M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2,  joka saa suurimman arvonsa kun A=1/2*(G1+G2-5*G2/L)*L/(G1+G2)=6,92,

joka täyttää boldatun ehdon.

A =6,92 ilmoittaa taka-akselin ja L-A-5=4,58 ilmoittaa etuakselin etäisyyden lähimmästä tuesta.

Aivan, eli laskitkin lokaalin maksimin yhdessä ääriarvokohdassa, etkä globaalia taivutusjännityksen maksimia kuten oletin.

Kun A = Jänneväli/2 -akseliväli*(taka-akselipaino+2*etuakselipaino)/(taka-akselipaino+etuakselipaino)/2 = 4,419590643 m, niin taivutusmomentti etuakselin kohdalla on 51,95518563 MNm.

Sinun laskelmallasi A:n arvolla (noin 6,92) taivutusmomentin maksimi taka-akselin kohdalla = 49,62185212 MNm, ja se on siis vain paikallinen maksimi, mutta lisäksi globaali maksimi taka-akselin kohdalla olevalle jännitykselle, ei suurimmalle koko sillassa esiintyvälle taivutusjännitykselle jota tehtävässä kysyttiin!

L=16,5,G1=8,G2=9,1

Tuet  O =(0,0) ja L =(0,L)

G1 pisteessä (A,0) G2 pisteessä (A+5,0)

Tukireaktiot Fl=A*G1/L+(A+5)*G2/L ja Fo=(1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2

Vääntömomentti M(x)

välillä 0≤x≤A, M(x)=Fo*x (1)

välillä A≤x≤A+5, M(x)=Fo*x-G1*(x-A) (2)

välillä A+5≤x≤L, M(x)=Fo*x-G1*(x-A-G2*(x-A-5)

Koska M(x) on kullakin välillä lineaarinen, on maksimikohta x=A tai x=A+5

M(x) on kasvava välillä (0,A)

Mikäli M(x) on vähenevä välillä (A,A+5) on x=A maksimikohta.

(2)—>M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

(1)—>M(A)=(G1+G2-5*G2/L)*A-(G1+G2)/L*A^2,  joka saa suurimman arvonsa kun A=1/2*(G1+G2-5*G2/L)*L/(G1+G2)=6,92,

Yllä olevasta

Kun A=6,92, on Fo=(1-6,92/16,5)*8+(1-11,92/16,5)*9,1=7,17

Taka-akselin kohdalla M(6,92)=7,17*6,92=49,6

Etuakselin kohdalla M(6,92+5)=7,17*11,92-8*5=45,5

Tämän mukaan M(6,92)>M(11,92) toisin kuin sinä laskelminesi esität.

Olen siis edelleenkin sitä mieltä, että 6,92 on globaali maksimikohta.

1) M(x)=Fo*x-G1*(x-A) on oikein, kunhan ymmärretään että M on kahden muuttujan funktio, eli pitäisi olla M(A,X) =

2a) Mikäli M(A,X) on vähenevä kun X on välillä (A,A+5) ja A = vakio, niin X=A on maksimikohta

2b) Mikäli M(A,X) on kasvava kun X on välillä (A,A+5) ja A on vakio, niin X=A+5 on maksimikohta

3a) M on vähenevä jos A>(L-5)*G2/(G1+G2)=6,12

ja jos A = 4.4195906433 niin A<6,12, eli M on kasvava, ja tulee käyttää yhtälöä 2b mitä et lainkaan ole huomioinut!

Tukivoiman auton takana Fo = (1-A/L)*G1+(1-(A+5)/L)*G2 = (1-4,4195906433/16,5)*8+(1-9,4195906433/16,5)*9,1 = 9.7621212121 

1) perusteella b-kohdan tapauksessa: M(A,X) = M(A,A+5) = Fo*(A+5)-G1*(5) = Fo*(A+5)-8*(5) = M(A,A+5) = 9,762121*9,4195906433-8*5 = 51,955, mikä on globaali maksimi.

Olet oikeassa. 

Minulta jäi tutkimatta tapaus A<6,12. Silloin M on kasvava välillä A≤x≤A+5, jolloin maksimikohta on A+5.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat