Kommentit (14)

Luuttu
Seuraa 
Viestejä197

Eiköhän tuo nyt mennyt aivan väärin päin. 

Se että vanhemmat on koulutettuja johtunee siitä että ne on keskimääräistä älykkäämpiä ja niiden lapset saa siitä johtuen paremmat geenit. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haamu
Seuraa 
Viestejä1607

Luuttu kirjoitti:
Eiköhän tuo nyt mennyt aivan väärin päin. 

Se että vanhemmat on koulutettuja johtunee siitä että ne on keskimääräistä älykkäämpiä ja niiden lapset saa siitä johtuen paremmat geenit. 


Kyllä muissakin tutkimuksissa on saatu saman suuntaisia tutkimuksia, jotka korostavat ympäristön vaikutusta. Sillä ei näyttäisi olevan väliä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai adoptoidaanko siihen, lopputulos näyttäisi olevan sama. Sama pätee tietysti köyhään perheeseen. Toki yksilötasolla vaihtelu on suurta ja tällaiset vaikutukset näkyy lähinnä väestötasolla selvästi. Ihmisen sosioekonominen kasvuympäristö määrittää kuitenkin kohtuullisella tarkkuudella tulevaisuuden näkymät paremmin kuin geneettinen perimä. Yksilön näkökulmasta se on silti se ja sama, kun kumpaankaan ei voi vaikuttaa.

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1393

Luuttu kirjoitti:
Eiköhän tuo nyt mennyt aivan väärin päin. 

Se että vanhemmat on koulutettuja johtunee siitä että ne on keskimääräistä älykkäämpiä ja niiden lapset saa siitä johtuen paremmat geenit. 

Öö, tutkimushan juuri pyrki osoittamaan, että näin ei ole.

Vierailija

Voi kun ihmiset ymmärtäisivät genetiikasta edes karvan enemmän ja osa vanhentuneista väärinkäsityksistä oiottaisiin.

Geenit eivät vain tule, ole ja pysy, vaan genomi elää koko elämän ajan ja muutokset voi olla rajujakin. Oikea ympäristö voi tehdä huonoista geeneistä hyviä muuttamalla ilmentymistä.

Ei ole joko tai, vaan ympäristö vaikuttaa myös geeneihin koko elämän ajan.

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1393

Minijehova kirjoitti:
Voi kun ihmiset ymmärtäisivät genetiikasta edes karvan enemmän ja osa vanhentuneista väärinkäsityksistä oiottaisiin.

Geenit eivät vain tule, ole ja pysy, vaan genomi elää koko elämän ajan ja muutokset voi olla rajujakin. Oikea ympäristö voi tehdä huonoista geeneistä hyviä muuttamalla ilmentymistä.

Ei ole joko tai, vaan ympäristö vaikuttaa myös geeneihin koko elämän ajan.

Ympäristö vaikuttaa kyllä geeneihin mutta ei muuta genomia. Ja vaikka muuttaisikin, niin mitä tekemistä tällä on ko. tutkimuksen kannalta? 

Vierailija

Ueberweg kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
Voi kun ihmiset ymmärtäisivät genetiikasta edes karvan enemmän ja osa vanhentuneista väärinkäsityksistä oiottaisiin.

Geenit eivät vain tule, ole ja pysy, vaan genomi elää koko elämän ajan ja muutokset voi olla rajujakin. Oikea ympäristö voi tehdä huonoista geeneistä hyviä muuttamalla ilmentymistä.

Ei ole joko tai, vaan ympäristö vaikuttaa myös geeneihin koko elämän ajan.

Ympäristö vaikuttaa kyllä geeneihin mutta ei muuta genomia. Ja vaikka muuttaisikin, niin mitä tekemistä tällä on ko. tutkimuksen kannalta? 

Fenotyyppi muuttuu, ei genotyyppi. Genotyypillä ei ole paskankaan väliä, koska vain se vaikuttaa, mitkä geenit ovat päällä ja mitkä poissa. Geenistä voidaan tehdä ylimääräisiä kopioita, ilmentymistä voidaan muokata, lopputuote (proteiini) voi sammua tai muuttua satakertaiseksi epigeneettisten muutosten myötä.

Tämä tutkimus osoitti sen, että syntymästä saadulla genomilla ei ole paskankaan väliä, sillä geenien ilmentymistä voidaan muokata suotuisammaksi.

Epigenetiikka on merkityksellisempää kuin genetiikka.

Millään ei ole niin paljon väliä kuin genomin muokkauksella, jota elimistö tekee aktiivisesti läpi elämän.

Googlaa tai jotain, sillä en osaa tuon paremmin asiaa selittää kohtalaisessa viestin pituudessa.

Vierailija

Mikä älykkyyteen vaikuttaa lopulta? Aivojen plastisuus, muisti ja aivojen ruoka. Mikä noita säätelee? Geenit tietysti ja ne todellakin muuttuvat.

Jotta muisti toimii hyvin, se vaatii aivoille ruokaa ja koko imeytyminen ravinnosta, kierrätys, kuljetus ja kropan syntetisointi ovat kaikki geeneistä riippuvaisia.

Ongelma on se, että geenejä katsotaan sairaudessa, mikä vastaa kolarin syyn selvittämistä stilkuvasta, jossa näkyy jarrutusjäljet.

Koko genomin sekvensointi on niin tuoretta tekniikkaa, että ei ole kunnollista dataa, missä näkyy koko genomi 1-vuotiaana ja 20-vuotiaana, josta muutokset voisi nähdä.

Minulla on oma genomini hallussa ja näen mikä on hedelmöityksessä saatua ja mikä ansaittua, joten alan ymmärtämään miten valatava ero noilla on.

Luuttu
Seuraa 
Viestejä197

Haamu kirjoitti:
Luuttu kirjoitti:
Eiköhän tuo nyt mennyt aivan väärin päin. 

Se että vanhemmat on koulutettuja johtunee siitä että ne on keskimääräistä älykkäämpiä ja niiden lapset saa siitä johtuen paremmat geenit. 


Kyllä muissakin tutkimuksissa on saatu saman suuntaisia tutkimuksia, jotka korostavat ympäristön vaikutusta. Sillä ei näyttäisi olevan väliä syntyykö rikkaaseen perheeseen vai adoptoidaanko siihen, lopputulos näyttäisi olevan sama. Sama pätee tietysti köyhään perheeseen. Toki yksilötasolla vaihtelu on suurta ja tällaiset vaikutukset näkyy lähinnä väestötasolla selvästi. Ihmisen sosioekonominen kasvuympäristö määrittää kuitenkin kohtuullisella tarkkuudella tulevaisuuden näkymät paremmin kuin geneettinen perimä. Yksilön näkökulmasta se on silti se ja sama, kun kumpaankaan ei voi vaikuttaa.

Tuo on täysin päinvastainen väite kun mitä tutkimukset osoittaa, rikkaisiin ja hyvin koulutettuihin perheisiin adoptoidut afrikkalaiset esimerkiksi ei poikkea mitenkään älykkyydeltään eikä rikostilastoissa köyhemmissä oloissa kasvaneista geneettisistä vertaisistaan. 

Luuttu
Seuraa 
Viestejä197

Ueberweg kirjoitti:
Luuttu kirjoitti:
Eiköhän tuo nyt mennyt aivan väärin päin. 

Se että vanhemmat on koulutettuja johtunee siitä että ne on keskimääräistä älykkäämpiä ja niiden lapset saa siitä johtuen paremmat geenit. 

Öö, tutkimushan juuri pyrki osoittamaan, että näin ei ole.

"PYRKI" on juuri se merkitsevä sana, tutkimuksella siis oli tavoite osoittaa jotain ei etsiä totuutta!

Ruotsalaisilla vallanpitäjillä on valtava tarve osoittaa että siellä asuvat rikolliset maahanmuuttajat voisi vielä muuttua tavallisiksi ihmisiksi, se ei kuitenkaan ole onnistunut esim. USAssa  parin sadan vuoden aikana vaan esimerkiksi afrikkalaiset joita siellä on noin 15% tekee noin 50% kaikista murhista ja tapoista ja on jokaisessa älykkyystestissä yli 20 -30 pistettä muita jäljessä.

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1393

Luuttu kirjoitti:
Ueberweg kirjoitti:
Luuttu kirjoitti:
Eiköhän tuo nyt mennyt aivan väärin päin. 

Se että vanhemmat on koulutettuja johtunee siitä että ne on keskimääräistä älykkäämpiä ja niiden lapset saa siitä johtuen paremmat geenit. 

Öö, tutkimushan juuri pyrki osoittamaan, että näin ei ole.

"PYRKI" on juuri se merkitsevä sana, tutkimuksella siis oli tavoite osoittaa jotain ei etsiä totuutta!

...

Näin tiede toimii eikä muulla tavoin ilmeisesti voikaan toimia. Tämä on ollut melko itsestään selvää tieteenteoriassa jo liki 200 vuotta.

Luuttu
Seuraa 
Viestejä197

Ueberweg kirjoitti:
Luuttu kirjoitti:
Ueberweg kirjoitti:
Luuttu kirjoitti:
Eiköhän tuo nyt mennyt aivan väärin päin. 

Se että vanhemmat on koulutettuja johtunee siitä että ne on keskimääräistä älykkäämpiä ja niiden lapset saa siitä johtuen paremmat geenit. 

Öö, tutkimushan juuri pyrki osoittamaan, että näin ei ole.

"PYRKI" on juuri se merkitsevä sana, tutkimuksella siis oli tavoite osoittaa jotain ei etsiä totuutta!

...

Näin tiede toimii eikä muulla tavoin ilmeisesti voikaan toimia. Tämä on ollut melko itsestään selvää tieteenteoriassa jo liki 200 vuotta.

Tiede ei toimi noin loppaus jolla pyritään osoittamaan jotain toimii noin.

Keijona
Seuraa 
Viestejä19367

Jos arvot ja moraali sanelee mitä voi tutkia ja mitä ei, niin sanelee se myös minkälaisia tuloksia hyväksytään ja julkaistaan. Tasa-arvon motivoimia tuollaiset tutkimustulokset, että kasvuympäristö olisi ratkaisevampaa kuin perintötekijät.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat