Sivut

Kommentit (230)

derz
Arkkis
derz
Kvanttitietokone laskee laskematta

Tutkijat laittoivat kvanttitietokoneen superpositiotilaan [laskee]+[ei laske] ja tarkistivat koneen tilan. Vaikka kone havaittiin tilassa [ei laske], oli se silti antanut tuloksen laskutoimitukseen. Mistä tämä tulos tuli, jos kone ei sitä kerran laskenut?

Monimaailman vastaus on yksinkertainen: laskutoimitus tapahtui rinnakkaisessa maailmankaikkeudessa, joka haarautui (dekoheroitui) omastamme vasta lomittuessamme koneen tilan [ei laske] kanssa (eli kun tarkistimme onko Schrödingerin kissa tehnyt kotitehtävänsä vai ei).







Selittäisitkö minulle sitten omin sanoin, miten kvanttitietokone antaa tuloksen laskutoimitukseen laskematta sitä? Mahdollinen vaikuttaa aktuaaliseen?



Pidän tietysti väitettä ja koko "monimaailmatulkintaa" humpuukina.

'Mahdollinen' ei AINAKAAN VIELÄ vuorovaikuta (ELI "ole todellista"!) EN OBJEKTIN OMINAISUUDESSA, JONKA MAHDOLLISUUS se vasta on. Tätä voitaisiin pitää vaikka ahdollisuuden määritelmänä', se on merkitykseltään lähellä 'edellytyksen' kategoriaa.

Ulmas
uniDP
Oon aika varma että sen minkä kohta teen, on kohta tehty.

Eli vastasin. Ja tämä on siis historiaa tulevaisuudessa juurikin nyt.


Veikkaanpa että maailma toimii hieman soluautomaattien tapaan. Joten on päivittyvä nykyhetki. Menneisyyden ja tulevaisuuden tapahtumat voi ajaa ja niiden informaatio löytyy nykyhetkestä, mutta niitä ei ole aktuaaleina tai pysähtyneinä olemassa. Aika on vain alkeistilojen, eli automaatin päivittymisen väli.

Samanaikaisuus tai nykyhetki on absoluutti, joka päivittää ajallisesti kaikki alkeistilat yhdellä kertaa.




'Samanaikaisuus' ei ole absoluutti, sillä absoluuttista aikaa ei ole olemassa sen enmpää kuin absoluutista avaruuttakaan, materiasta riippumattomina, "epämateriaalisina tosilevina".

Tässä mielessä maailmaa ei myöskään pidä verrata soluautomaattiin: se on absoluuttisen aika-avaruuden tai mikä vielä vähän pahempaa "maailmaneetterin" salakuljettamista kehiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ronron
Jotta olisi relevanttia vastata otsikon kysymykseen, tulisi termi "todellinen" määritellä absoluuttisesti irralleen subjektoivista kokonaisuuksista, kuten ajallinen suhteutus ja terminologinen paradigma. Viimeksi mainitulla viittaan Strösgaudenin palkittuun teoreemaan kiihtyvyyden infunktioituvuudesta. Tällöin menneisyys ja tulevaisuus voidaan luokitella ns. 4. ulottuvuuteen, jossa ei tapahdu kehitystä eikä muutosta koska aika vaikuttaa vain alempiin ulottuvuuksiin. Menneisyys ja tulevaisuus ovat tälläisestä flegmaattiskoheroidusta tarkastelunäkökulmasta validoituna todellisia. MOT.



4-ulotteinen aika-avaruvuus ei kuvaa pelkkää todellisuutta, vaan kategoriaparin 'mahdollisuus ja todellisuus' kuvaamaa ilmiötä, joka ei siis ole "puhtaasti todellista". Matematiikka ei erottele mahdollisen ja todellisen välillä, vaan se puoli kuuluu matemaattisen formalismin KULLOISEENKIN TULKINTAAN.

fata morgana
derz

Selittäisitkö minulle sitten omin sanoin, miten kvanttitietokone antaa tuloksen laskutoimitukseen laskematta sitä? Mahdollinen vaikuttaa aktuaaliseen?




Arkkis selittäköön omiaan.

Mutta mikä kvanttitietokone, ja mitkä laskutoimitukset?

Lomittumisessahan ei varsinaisesti lasketa mitään.




En keskustele kvanttitietokoneesta, enkä ole kiinnostunut asiasta.

Kvanttitietokone olisi kuitenkin ilmeisesti taas vuorostaan analoginen (uudella, entistä paljon "pienemmällä", "alemmalla" tai jos halutaan sanoa toisin päin niin "perustavammalla" tasolla) eikä digitaalinen laskin.

Arkkis

Kvanttitietokone olisi kuitenkin ilmeisesti taas vuorostaan analoginen (uudella, entistä paljon "pienemmällä", "alemmalla" tai jos halutaan sanoa toisin päin niin "perustavammalla" tasolla) eikä digitaalinen laskin.




Informaation siirtyminen on energiavuorovaikutusta.

Lomittumisessa tuo olisi ilmeisesti ohitettavissa, mutta silloinkin lähtökohtainen tieto täytyisi olla olemassa, muutenhan sitä ei voi hyödyntää.

Tulevaisuus ja menneisyys todellisia?

Nykyhetki on ainoa tila jossa ihminen elää, joten voidaan sanoa että tulevaisuus ja menneisyys ovat olemassa vain ihmisen mielessä.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1124
refz
Tulevaisuus ja menneisyys todellisia?

Nykyhetki on ainoa tila jossa ihminen elää, joten voidaan sanoa että tulevaisuus ja menneisyys ovat olemassa vain ihmisen mielessä.


Tuossakin taitaa olla ongelma. Mikä on tuon nykyhetken "kaistaleveys"? +- 1s, vai äärettömän lyhyt aikajana ja onko sellaista? Maailman kellon "kilahdus" joka värähtää viiveettä läpi avaruuden?

Arkkis

'Samanaikaisuus' ei ole absoluutti, sillä absoluuttista aikaa ei ole olemassa sen enmpää kuin absoluutista avaruuttakaan, materiasta riippumattomina, "epämateriaalisina tosilevina".

Tässä mielessä maailmaa ei myöskään pidä verrata soluautomaattiin: se on absoluuttisen aika-avaruuden tai mikä vielä vähän pahempaa "maailmaneetterin" salakuljettamista kehiin.


Miksei maailmaa voisi verrata soluautomaattiin, joka päivittyy kaikkialla samaan aikaan? Tässä katsantokannassa löytyy absoluuttinen aika ja samanaikaisuus jokaiselle havaitsijalle, se on maailmankaikkeuden laajenemisen aika, eli laajenneen soluautomaatin seuraava aikataso. Solujen määrä lisääntyy, eli avaruus kasvaa. Soluautomaatin sisäisillä massakoordinaatistoilla voi tästä huolimatta olla oma aikansa, vaikka ne kokonaisuudessa seuraavatkin maailman päivittymistä. Näin suhteellisuusteoria toimii absoluutisessa viitekehyksessä. Vaikka tausta on absoluuttinen eli soluautomaattiavaruus ja sen samanaikainen päivittyminen eli absoluuttinen aika. Kyllähän tämä kuulostaa maailmaneetterin paluulta, mutta mitä siitä?

Kyllähän tällainen "klassinen" (=lue kausaalin deterministinen) kvanttiteoria olisi sentään selitysvoimaltaan toista kuin köpis tai MM-tulkinnat.

derz
Seuraa 
Viestejä2431

Olin jo unohtanut koko ketjun...

Ulmas
Tuokaa minulle toimiva kvanttitietokone niin uskon. Sitä ennen pidän kvanttitietokonetta samanlaisena satuna kuin yli avaruuden lomittuneita hiukkasia.



Onhan noita kokeellisia kvanttitietokoneita ja muita prototyyppejä vaikka muille jakaa. Ks. esim tämä viestiketju ja erityisesti Nagarjunan viestit.

Ulmas
Itse kaikkeen muuhun luonnontieteeseen vedoten luotan siihen, että maailma toimii kausaalisti.



Kvanttifysiikassa tapahtumat noudattavat kausaliteettia, vaikka teoria ennustaakin vain tapahtumien todennäköisyyksiä. Se, onko kvanttiteoria deterministinen (monimaailma) vai ei (kööpenhaminalainen), on tulkintakysymys.

Arkkis
derz
Arkkis



Selittäisitkö minulle sitten omin sanoin, miten kvanttitietokone antaa tuloksen laskutoimitukseen laskematta sitä? Mahdollinen vaikuttaa aktuaaliseen?



Pidän tietysti väitettä ja koko "monimaailmatulkintaa" humpuukina.

'Mahdollinen' ei AINAKAAN VIELÄ vuorovaikuta (ELI "ole todellista"!) EN OBJEKTIN OMINAISUUDESSA, JONKA MAHDOLLISUUS se vasta on. Tätä voitaisiin pitää vaikka ahdollisuuden määritelmänä', se on merkitykseltään lähellä 'edellytyksen' kategoriaa.




Ota selvää tuosta kokeesta ja tule sitten avautumaan filosofiaa siitä, miten kvanttitietokone antoi oikean tuloksen laskuun laskematta sitä. Itse en näe muuta fysikaalista selitystä kuin monimaailman. Tutkijaryhmä ei itse tee tuosta kokeesta mitään perustavanlaatuisia väitöksiä todellisuuden rakenteesta, mikä on viisasta (itse en ole viisas), vaan vetoaa tutkijoille yleiseen tapaan "kvantti-outouteen":

"It is very bizarre that you know your computer has not run but you also know what the answer is"

Mainittakoon nyt vielä, että saatu tulos on juuri se mitä kvanttiteoria ennustaa.

∞ = ω^(1/Ω)

Arkkis
Tinke
Luin Esko Valtaojan haastattelusta

"Se (todellisuus) on aivan toisenlainen, kuin mitä kukaan on osannut aavistaa. Todellisuus ei noudata ihmisen logiikkaa; kaikki filosofit ovat olleet väärässä. Kvantti kumosi Kantin. Aika on yksi ulottuvuus ja siten tulevaisuus on jo olemassa samalla tavalla kuin menneisyyskin, vaikkemme pystykään sitä käsittämään."

http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10699

Onko tämä tieteessä yleisesti hyväksytty teoria? Että kuoleman ja syntymän hetket olisivat olemassa yhtä todellisina kuin nykyhetki

Jos on, niin onko teorialle esitetty vasta-argumentteja?




Ihan mielenkiintoinen juttu, mutta vasta-argumentteja on esitetty, tuo kohdan perusidealle jo itsestään Aristoteleestä lähtien.

Mielestäni Valtaoja sekoittaa keskenään fysikaalisen ja matemaattisen olemassaolon.

Tulevaisuus ei ole todellista, mutta ei "olematontakaan", joka on ´todellisen´MUODOLLISLOOGINEN VASTAKOHTA.

Tulevaisuus on ´MAHDOLLISTA´, joka taas on ´todellisen´ DIALEKTINEN vastakohta: toista ei ole olemassa (käsitteenä) ilman toista. Menneisyys on osin mahdollista, osin myös todellista, ja se on aina OBJEKTIIVISTA: joka asia on ollut tietyllä tavalla, tai sitten ei.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg353844

" ´Mahdollisuus ja todellisuus´, filosofian kategorioita, jotka kuvaavat loogisesti liikettä, muutosta, materian olemassaolotapaa ajassa. Todellisuus on sitä, mikä on jo ilmaantunut, on olemassa (ts. "ilmenee nyt vuorovaikutusten piirissä", RK). Mahdollisuus on se, joka voi ilmaantua ja olla olemassa tíettyjen ehtojen vallitessa, tulla todellisuudeksi (ts. mikä on nyt "luonnonlakien sallimaa, muttei aktuaalista", RK).

Ne on ottanut käyttöön kreikkalaisen folosofi Aristoteles yhteydessä edeltävän filosofian kritiikkiin liittyen, joka ilmiöiden synnyn ja muutoksen (liikkeen) ei pääsyt mytologisten tulkintojen puitteiden ulkopuolelle: kaksialkuisen ("suvullinen"): (miehinen, maskuliininen - naisellinen, femiininen) lähestymistavan syntyyn ja "synnytettyyn" ("luonnon"), syklisen aikakäsityksen ("syntymä - lapsuus - nuoruus - kypsyys - vanhuus - kuolema") ulkopuolelle.

Aristoteles ehdotti uutta käsitettä, joka liittyy oleva(ise)n (bytie, verbistä bytj = olla, RK) kahdentamiseen: " (Jonkin olevan) synty (ilmaantuminen, vozniknovenie) ei voi tapahtua - syrjästä (privhodjashtshim obrazom) - olemattomasta (nesushtshestvujushtshego), vaan voidaan myös sanoa, että kaikki ilmaantuu oleva(ise)sta (sushtshestvujushtshego), nimenomaan siitä, joka on olemassa mahdollisuutena, mutta ei todellisuutena. "

Jne. "

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18685

"" Dialektiikka [kreik. dialektike (techne) – keskustelu- ja riitelytaito,riita,sanasta dialegomai – keskusten,riitelen],oppi kehityksen,ilmaantumisen(kääntäisin mielelläni emergenssin! RK) kaikkein yleisluontoisimista lainalaisuuksista, joiden sisäisen lähteen katsotaan olevan vastakohtien ykseydessä ja taistelussa. Tässä merkityksessä dialektiikka on Hegelistä lähtien ollut vastakkaista metafysiikalle, ajattelutavalle, joka tarkastelee olioita ja ilmiöitä muuttumattomina ja toisistaan riippumattomina. Leninin luonnehdinnan mukaan ”dialektiikka on oppi kehityksestä sen täydellisimmässä, syvimmässä ja yksipuolisuudesta vapaimmassa muodossa, oppi inhimillisen tiedon suhteellisuudesta, joka heijastaa meille ikuisesti kehittyvää materiaa.

Historiassa dialektiikka jaetaan(/jakautuu) seuraaviin peruskehitysvaiheisiin: muinaisten ajattelijoiden vaistonvarainen, naiivi dialektiikka, Renessanssin kauden filosofien dialektiikka, klassisen saksalaisen filosofian idealistinen dialektiikka,19. vuosisadan venäläisten vallankumouksellisten demokraattien dialektiikka, marxilais-leniniläinen dialektiikka sen nykyisenä kehitysvaiheena. Marxismin filosofiassa materialismin ja dialektiikan ykseys sai tieteelliseti perustellun ja johdonmukaisen ilmauksen. "

Erottamaton käsitepari ´mahdollisuus ja todellisuus´ kuvaa YHDESSÄ neliulotteista aika-avaruutta jossakin sen pisteessä olevan havaitsijan suhteen kannalta aika-avaruuden ajan suuntaan, vain jompi kumpi erikseen ei sitä tee. Menneisyys ja nykyisyys ovat tarkasteluhetkellä formaalisesti objektiivisia, tulevaisuus on objektiivisia todennäköisyyksiä.




Ma(r)ch(auser)ilaisen "Matkijasymposiumin" (entinen?) pönttö johtaja Juha Sihvola, joka selittelee päivä päivältä kummallisempia ja kummallisempia, nostaa kirja-arvaostelussaa Esko Valtaojan " Tiukan Tieteellisen Maailmankatsomuksen" ja " Täsmällisen Ajattelun profeetaksi "...

Nekään eivät kyllä ole äänestyksen kysymyksiä, kuten ei itse tiedekään...

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Piisp ... SI1KU024yr

" KIRJAT Juha Pihkala ja Esko Valtaoja: Tiedän uskovani, uskon tietäväni.
Minerva. 296 s. 31 e.

Piispa ja professori ottelevat taas

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja jatkavat kohteliasta keskustelua uskon ja tiedon peruskysymyksistä.

Julkaistu: 3.10.2010 lehdessä osastolla Kulttuuri

Juha Sihvola

Juha Pihkala tietää uskovansa ja Esko Valtaoja uskoo tietävänsä.

Tähtitieteen professori Esko Valtaoja oli jo elävä legenda, kun hän kohtasi Tampereen hiippakunnan piispan Juha Pihkalan.

Turun tuuheaparta tunnettiin riemukkaan provosoivista puheenvuoroista, joissa hän yleistajuisti tähtitieteen saavutuksia ja julisti tiukan tieteellistä maailmankatsomusta.

Täsmällisen ajattelun profeetan silmissä eivät saaneet armoa sen enempää uskovaiset mystikot kuin sumeisiin ajatuksiin sortuneet filosofit. Valtaoja väitti kerran Aristoteleen teosta Fysiikka niin huonoksi tieteeksi, että olisi suonut sen katoavan maan päältä jälkiä jättämättä.

Tulisieluinen professori rauhoittui 2000-luvun alussa pohtimaan piispan kanssa uskonnon ja tieteen välisiä suhteita laajassa kirjeenvaihdossa, joka julkaistiin kirjana Nurkkaan ajettu Jumala? Teosta luettiin niin innokkaasti, että se valittiin vuoden kristilliseksi kirjaksi vuonna 2004.

Pihkalan jäätyä pari vuotta sitten eläkkeelle yllättävä parivaljakko aloitti uuden kirjeenvaihdon. Edellisen kirjan teemoja syventävä keskustelu on nyt julkaistu otsikolla Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Suosio ei näytä hellittävän, sillä teos on pompannut tietokirjallisuuden myyntitilaston ykköspaikalle.

Agnostisesta uskonnottomuudesta ei Valtaoja ole luopunut, eikä Pihkala varovaisen keskitien luterilaisuudesta. Uskonnonfilosofian ja teologisen etiikan harrastajalle ei uusi teos tarjoa yllätyksiä, mutta lukija ilahtuu, kun keskustelijat iloitsevat ajatuksen lennosta ja ruotivat erimielisyyttään kohteliaasti ja toisiaan kunnioittaen.

Valtaoja ottaa etäisyyttä jyrkimmästä uusateismista, joka leimaa kaikki uskovaiset pahoiksi, tyhmiksi tai molemmiksi. Hän tunnustaa melkein harkinneensa kirkkoon palaamista, kun oli lukenut Christopher Hitchensin kirjan Jumala ei ole suuri, jonka mukaan uskonto myrkyttää kaiken.

Sopupeliin ei Valtaoja vieläkään suostu vaan jyrisee uskonnolle vaatimuksiaan. Uskovaisten olisi nöyrryttävä myöntämään, että uskontotuudet eivät ole ulkopuolisia velvoittavia.

Professori ei näytä muistavan, että luterilaisen etiikan valtavirta on aina rakentunut enemmän luonnollisen moraalitajun kuin uskonnollisen ilmoituksen pohjalta. Sekin unohtuu, että uskonnonvapautta vastustavat länsimaissa vain marginaaliryhmät. Fanaattista fundamentalismia vastaan Valtaoja toki esittää aiheellisia huomautuksia, joihin Pihkalakin usein yhtyy.

Pihkala hyväksyy luonnollisen moraalitajun ajatuksen mutta suhtautuu suopeasti myös näkemykseen, että moraali pohjimmiltaan perustuu Jumalan käskyyn. Jumalan käskyetiikan modernien edustajien tavoin hän korostaa, että käskyt eivät ole mielivaltaisia vaan heijastavat Jumalan hyvää ja oikeamielistä olemusta.

Emerituspiispa eksyy oudoille poluille, kun hän ilmaisee tympääntymistään liberalismiin. Se yhdistyy hänen mielessään kevytmielisen nautiskelevaan ja lyhytjänteisiä haluja tyydyttävään elämänasenteeseen. Pihkalan kauhistelemassa liberalismin irvikuvassa moraali näivettyy makuasiaksi.

Toivotellessaan liberaalin hedonismin historian roskakoriin Pihkala unohtaa, että kumppania arvostava keskustelu eri vakaumuksen välillä edustaa liberalismin perinnettä parhaimmillaan.

Poliittinen liberalismi on sitä, että tunnustetaan omaantuntoon perustuvien vakaumusten moninaisuus mutta silti etsitään yhdessä keskinäisen kunnioituksen ja tasaveroisen kumppanuuden periaatteita. Vauhdikkaassa ottelussaan piispa ja professori eivät aina huomaa, että liberalismin hengessä hekin edistävät itsenäistä ajattelua, suvaitsevaisuutta ja myötätuntoa.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston historian professori. "

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mieli ... kirja.html

jussipussi
Seuraa 
Viestejä52905
jeremia2
refz
Tulevaisuus ja menneisyys todellisia?

Nykyhetki on ainoa tila jossa ihminen elää, joten voidaan sanoa että tulevaisuus ja menneisyys ovat olemassa vain ihmisen mielessä.


Tuossakin taitaa olla ongelma. Mikä on tuon nykyhetken "kaistaleveys"? +- 1s, vai äärettömän lyhyt aikajana ja onko sellaista? Maailman kellon "kilahdus" joka värähtää viiveettä läpi avaruuden?



Tämä on se kysymys mitä minäkin olen pohtinut ja tässä alla minun ajatusrakennelma johon asti niinsanotusti pääsin..Mielelläni kuulisin kommentteja ja argumentteja tuohon "ajatussyheroon" ajasta

" If I understand correctly we differ only with the definition of now itself..currently how I see this and it is naturally evolving as more thought is put into it, is that we need 2 nows combined to create one moment so one now is not a moment itself it just potential in "nothing"..I´ll use the analog of the film frame.. one frame would be the now and universe with set specific "potential". That alone for us would be "nothing" due we do not have anything to compare it to verify it´s exist and it do not "move". "After" Planck time another now is introduced due "time vector" passing through these 2 so there would be moment in time with tiniest possible exist due 2 separate universes positions are exist as contrast /comparison between these 2. That could be defined as smallest moment in time. Just to explain how I see this in my mind,".

xork
Seuraa 
Viestejä384

Mielestäni tulevaisuutta ja menneisyyttä ei tavallaan ole. Mielestäni on väärin pitää aikaa neljäntenä ulottuvuutena. Ajassa on helppo mitata asioita, koska aika on helppo mieltää. Aivot ymmärtää, että aiemmin tapahtui sitä ja sitä. Ne osaa mieltää, että tulevaisuudessa jotain tiettyä voi tapahtua. Joten on hyvä syy mieltää sellainen "maailmanviiva".
Mielestäni aika pitäisi käsittää enemmänkin vain paikallisena avaruudessa olevana ilmiönä kuten sm-säteily tai massa. Aika riippuu nopeudesta ihan siinä missä massakin. Kuitenkin varsinainen perustelu on se, että ajankulumishitaus vaikuttaa mielestäni suoraan verrannolliselta avaruuden näennäiseen tiheyteen. (kts. http://www.tiede.fi/keskustelut/post1447325.html#p1447325) Vuorovaikutus eri ominaisuuksien välillä hidastuu, kun avaruudessa on paikallinen paine, jota massa ja sen liike-energia aiheuttaa. Analogian mukaan kappaleen taakse voi suuressa nopeudessa aiheutua alipaine, joka siis tarkoittaa ajan nopeutumista. Ajan nopeutuminen suhteessa paikallaan olevaan kappaleeseen vaatisi merkittävää liike-energiaa, sillä alipaineen täytyy olla suurempi kuin massan aiheuttama paine (avaruuden kaareutuma) kappaleen takana.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6855

Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä, että kuinka helvetin lyhyt viestin pitää olla, että ei olisi "liian pitkä!"...

Unkarilaista osa kiistää koko suomi-yhteyden ja korvaa sen "turaanilaisella yhteydella" turkkilaisiin kieliin ja sumeriin:

THE CONTROVERSY ON THE ORIGINS AND EARLY HISTORY OF THE HUNGARIANS

© Copyright HUNMAGYAR.ORG

CONTENTS

Introduction

I. The traditional account of Hungarian origins and early history according to ancient and medieval sources

II. The Finno-Ugrian theory

III. The Sumerian question

IV. The Settlement of the Carpathian Basin and the Establishment of the Hungarian State by Arpad's Magyars

Conclusion
...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6855

OHO, nyt Platonin osakkeet pomppasi ylöspäin mun silmissäni!
HÄN on siis esittänyt ´olemassaolon ´ määritelmän, että se on "vuorovaikutusten (syysuhteiden) piirissä ilmenemistä"!

http://jatkumo.net/index.php?topic=1534.msg148468#msg148468
Sitä se kyllä on. Kysehän oli MUOTOJEN olemassaolon objektiivisesta ja reaalisesta luonteesta: onko niitä olemassa (vaikuttavina), vai ovatko ne esimerkiksi "tapojamme havaita todellisuutta" (Kant ym.).
Tuosta Platonin "neuroteoriasta" en juuri ymmärrä...
https://qz.com/709969/2300-years-later-platos-theory-of-consciousness-is-being-backed-up-by-neuroscience/
" 2,300 years later, Plato’s theory of consciousness is being backed up by neuroscience
 

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6855

admin kirjoitti:
Luin Esko Valtaojan haastattelusta

"Se (todellisuus) on aivan toisenlainen, kuin mitä kukaan on osannut aavistaa. Todellisuus ei noudata ihmisen logiikkaa; kaikki filosofit ovat olleet väärässä. Kvantti kumosi Kantin. Aika on yksi ulottuvuus ja siten tulevaisuus on jo olemassa samalla tavalla kuin menneisyyskin, vaikkemme pystykään sitä käsittämään."

http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10699

Onko tämä tieteessä yleisesti hyväksytty teoria? Että kuoleman ja syntymän hetket olisivat olemassa yhtä todellisina kuin nykyhetki

Jos on, niin onko teorialle esitetty vasta-argumentteja?

Esko Valtaoja on aina lörpsinyt järjettömyyksiä muun tekstin joukossa, myös selvistä ammattiasioista

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/244001-valtaoja-hopsiii-k...

Valtaoja höpsii kirjan pituisessa pakinassaan
6.10.2017 10:07 Lauri Gröhn

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/width-648/domain-1221/kuvat/2017-10-06_09.58.47.jpg

Esko Valtaoja: Kohti ikuisuus (2017)

Valitettavasti minusta tuntuu siltä, että Esko Valtaoja höpsii Einsteinin kaavasta E=mc2, kuva. Virhe on sama kuin koululaiset pannaan laskemaan paljonko tiiliskivestä saadaan energiaa kun sen massa muutetaan energiaksi.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/182240-mita-e-on-mc2-tarkoittaa

Valtaojan suhteen vastuu kuulijoilla:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/232063-valtaojan-suhteen-vastuu-kuulijoilla

Vanhempaa settiä omalta "ydinalueelta":

Hän on väittänyt, että "islamilaiset eivät ole koskaan keksineet mitään tieteessä", vaikka hänen pitäen, että pakistanilainen Abdus Salam sai nooplin (joka ei edes ollut kökkösellainen) ensimäisestä ydinfysiikan yhtenäisteoriasta, sähkämagnettisen ja heikon ydin voiman yhdistämisestä.

Hän on muutaman tunnin päästä Kolmosen AamuTV:ssä taas jauhamassa.

Goswell
Seuraa 
Viestejä14111

jeremia2 kirjoitti:
refz
Tulevaisuus ja menneisyys todellisia?

Nykyhetki on ainoa tila jossa ihminen elää, joten voidaan sanoa että tulevaisuus ja menneisyys ovat olemassa vain ihmisen mielessä.


Tuossakin taitaa olla ongelma. Mikä on tuon nykyhetken "kaistaleveys"? +- 1s, vai äärettömän lyhyt aikajana ja onko sellaista? Maailman kellon "kilahdus" joka värähtää viiveettä läpi avaruuden?

Ei tässä kyllä ongelmaa ole. Vastaus on yllättävän helppo, aikaa ei ole varsinaisesti olemassa, vain seurauksena aika löytyy joten kaistanjeveydestä ei tarvitse huolehtia.

Koko kupletti juontaa juurensa energiansäilymisestä, koska energiaa ei voi hävittää siinä on se "avaruusajan" kivijalka, ikuisuus.

Energiassa tapahtuu kuitenkin muutosta, sen eri olomuodoissa, noista muutoksista saadaan vasta se "aika".

Ts jos verrataan kahta olosuhdetta, toisessa atomikello raksuttaa hyvin nopeasti ja toisessa hyvin hitaasti, mitään aikamatkaa ei silti synny, kellot vain käy eri tahtiin tässä ikuisuudessa. Todennäköisesti nopeasti käyvä kello lopettaa käymisen ennemmin kuin se hitaampi kello joten kellojen ikuisuuteen "piirtämä"olemassaoloaika toimivana kellona on vain erilainen, sama pätee muuhunkin kuin toimivuuteen.

Minun mielestä noin.

Olli S.
Seuraa 
Viestejä6683

Menneisyys ja tulevaisuus riippuvat siitä, miltä kannalta niitä katsotaan. Jos katsotaan maapallon ja siis ihmisen kannalta ne ovat erilaisia kuin avaruusaluksen tai toisten tähtien tai galaksien kannalta.

Tai koko universumin kannalta. Koko universumin aika ei ole ihmisen aika, se on ikuinen aika, lähestyy päättymätöntä sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Universumin avaruudella ei ole aikaa ollenkaan, se on vain kappaleilla tässä avaruudessa.

Tältä kannalta ajateltuna 13,8 miljardia vuotta sitten aika saattoi esimerkiksi alkaa maapallon ajan mukaan, jostakin muualta katsoen silloin oli aikaa jo ollut tai se ei ollut vielä alkanutkaan tai sitä oli ollut enemmän tai vähemmän. Aikahan riippuu kappaleen nopeudesta suhteellisuusteorian mukaan.

Miksei tätä sitten oteta huomioon tuollaisia aikoja ja alkuja totuuksina leviteltäessä?

Samoin ei aika ole samanlainen kuin tilaulottuvuudet. Ei siinä voi taaksepäin mennä, korkeintaan pysyä paikallaan, niin ettei aikaa ole, eikä se kulu. Näin on liikkumattomilla kappaleilla, joita ei muita olekaan kuin juuri tuo koko universumin avaruus.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat