Seuraa 
Viestejä45973

Lämpö maapallolle tulee auringosta, mutta mistä tulee kylmyys?

(Näin kysyvät viisaat tuolla toisaalla netissä. Ei oikein osata vastata.)

Sivut

Kommentit (18)

jogger
Seuraa 
Viestejä2936

Kuinka lämmintä on avaruudessa? Esim. palaisiko käteni jos se saisi suoraa auringonvaloa avaruudessa ilman mitään suojaa ? Tarkkaan ottaen, kuinka paljon lämpöä tulisi mittariin?

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586

Lämpötila avaruudessa vaihtelee äärimmäisyydestä toiseen. Varjossa tai kaukana tähdistä lämpötila määräytyy termisen taustasäteilyn perusteella ja on noin 3 K. Se on lämpötila, johon avaruudessa oleva kappale asettuu pitkän ajan kuluessa, koska siinä lämpötilassa se lähettää ja vastaanottaa säteilyä yhtä paljon.

Kaasun lämpötila on toinen asia. Se voi olla joissain oloissa hyvinkin korkea, esimerkiksi Jupiterin magnetosfäärissä satoja megakelvinejä ja Maankin ilmakehän ulko-osissa tuhansia kelvinejä, mutta koska kaasu on äärimmäisen harvaa, sen lämmittävä vaikutus on olematon. Kaasun lämpötila riippuu vain molekyylien energiasta vapausastetta kohti. Muutama atomi ei paljoa vaikuta, vaikka yksittäisen atomin energia olisi suuri.

Kolmas asia on suora säteily. Esimerkiksi Maan etäisyydellä Auringosta säteilyä on yli 1 kW/m^2. Mihin lämpötilaan se lämmittää jonkun kappaleen riippuu sen absorptiosta Auringon säteilykaistalla ja emissiviteetistä IR-alueella. Valkoisessa / kultafoliolla peitetyssä Apollo-aluksessa tuli muistaakseni kylmä, jos lämpökontrolli petti. Sen sijaan tummat kappaleet kuumenevat yli veden kiehumispisteen ennen kuin säteilytasapaino saavutetaan.

Jos ihminen joutuisi avaruuteen, hän ei juuri huomaisi mitään lämpötilassa siinä ajassa kun hapen puutteelta tajuissaan pysyisi. Auringonpaisteessa olisi lämmin niin kuin Maassa ja varjossa neutraalia. Säteily on hidas tapa menettää lämpöä ihmisen lämpötilassa. Auringon UV-säteily tekisi kyllä rivoa jälkeä nopeasti, koska aiheuttaisi kemiallisia reaktioita ihossa.

Alkuperäiselle kysyjälle: Kylmyys jää, kun lämpö lähtee. Kylmyys on lämmön puutetta, eli matala energia vapaustastetta kohti. Kysymys on jokseenkin yhtä mielekäs, kuin että mistä tyhjiö tulee.

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
Neutroni
Jos ihminen joutuisi avaruuteen, hän ei juuri huomaisi mitään lämpötilassa siinä ajassa kun hapen puutteelta tajuissaan pysyisi. Auringonpaisteessa olisi lämmin niin kuin Maassa ja varjossa neutraalia. Säteily on hidas tapa menettää lämpöä ihmisen lämpötilassa. Auringon UV-säteily tekisi kyllä rivoa jälkeä nopeasti, koska aiheuttaisi kemiallisia reaktioita ihossa.

Ei huomaisi mitään?! Miten voi olla, kun täällä on kilometritolkulla ilmakehää, kyllähän sen luulisi heikentävän valon voimakkuutta, ja silti täällä voi oikein polttaa kätensä auringonpaahteessa. Että jos nyt menisi tuohon maapallon lähiavaruuteen ja tunkisi käden ulos jostain aluksesta vaikka 5minuutin ajaksi, niin eikö se oikeasti tuntuisi juuri yhtään lämpimämmältä kuin maassa?
Googletin miten kuuma kuussa olisi:
If you were camping on the Moon, you could not only heat up beans at local noon, you could boil water to do your dishes with! The temperature on the Moon when the Sun is overhead is just above the boiling point of water (100 degrees Celsius).

Eikö siis minun käteni myös kiehuisi jos kerran pavutkin kiehuvat?

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

Avaruudessa ihminen tarvitsee ensisijaisesti painepuvun, joka työntää ihmisessä olevaa asiaa ihmisen ulkopuolelta kohti ihmistä! Ps. Kylmä ei työnny mistään minnekkään, niin kuin se työntyy mikä saa aikaiseksi lämmön tunteen. Eli tyhjä avaruus, joka on, olematta mitään, on kaikkialla ja mitä vähemmän avaruudessa on konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, sitä kylmemmältä tuntuu. Näin karrikoiden ajatellen. Teoriassa on mahdollista että meidän sisällämme ja lähellämme voisi olla todella paljon konkreettisesti olemassa olevaa asiaa, mutta jos olisi äärimmäisen tiheästi, se ei vuorovaikuttaisi meissä olevan asian kanssa. Joku tietysti nyt ajattelee että tuo äärimmäisen tiheä ja massiivinen asia saisi avaruuden jotenkin erikoisella tavalla kaareutumaan, mutta eihän sellaiseen asiaan joka on, olematta mitään, voi vaikuttaa millään tavalla. Toki tiheä ja massiivinen pysäyttäisi joka suunnasta työntyviä pieniä tihentymiä, joten sitä kautta se vaikuttaisi ja ehkäpä isostikin. Mutta ei se meitä lämmittäisi eli emme kokisi sitä kuumana, vaikka se ääriimäisen tiheä olisikin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586
jogger

Ei huomaisi mitään?! Miten voi olla, kun täällä on kilometritolkulla ilmakehää, kyllähän sen luulisi heikentävän valon voimakkuutta, ja silti täällä voi oikein polttaa kätensä auringonpaahteessa.



Maan pinnalle tulee kai maksimissaan tropiikissa noin 1 kW/m^2 ja avaruudessa teho on 1,3 kW/m^2. Ei se ero ole niin iso. Ei Maan pinnalla polta kättään Auringossa siksi, että se ylikuumenee, vaan palovammat tulevat UV-säteilystä. Avaruudessa sitä on vielä paljon enemmän.

Että jos nyt menisi tuohon maapallon lähiavaruuteen ja tunkisi käden ulos jostain aluksesta vaikka 5minuutin ajaksi, niin eikö se oikeasti tuntuisi juuri yhtään lämpimämmältä kuin maassa?



En tiedä. Tyhjiössä vesi haihtuisi (suorastaan kiehuisi) todella tehokkaasti ja se viilentäisi. Ja kuivuminen aiheuttaisi varmaan muutakin haittaa. Ja tuo aika vaatisi aika mojovat suojakertoimet UV:ta vastaan.

Googletin miten kuuma kuussa olisi:
Eikö siis minun käteni myös kiehuisi jos kerran pavutkin kiehuvat?



Kuun pinta on melkein mustaa ainetta, johtaa huonosti lämpöä ja Aurinko porottaa siihen kaksi viikkoa yhtäsoittoa. Mutta ehkä sitten, jos korventaisi itseään pitkään, elimistö ylikuumenisi. Mutta sitä ennen kuivuisi, joten kuumuus ei ole se suurin ongelma suojaamattomalle ihmiselle avaruudessa. Ajattelin lähinnä sellaisia tilanteita, joihin teoriassa voisi joutua avaruuskävelyllä jonkin ison teknisen ongelman takia.

Neutroni

Kuun pinta on melkein mustaa ainetta, johtaa huonosti lämpöä ja Aurinko porottaa siihen kaksi viikkoa yhtäsoittoa.




Mustaa ainetta? Aika vaalealta se minusta näyttää. Myös kuvista katsottuna.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Neutroni
Alkuperäiselle kysyjälle: Kylmyys jää, kun lämpö lähtee. Kylmyys on lämmön puutetta, eli matala energia vapaustastetta kohti. Kysymys on jokseenkin yhtä mielekäs, kuin että mistä tyhjiö tulee.



Tämä on aika hyvin sanottu.

Ylipäätänsä sama pätee myös esimerkiksi alipaineeseen. On vain käytännöllisempää, että alle ilmanpaineen olevat paineet ovat negatiivisia. Samoin autolla peruuttamista voidaan pitää negatiivisena liikkeenä, vaikka se ei ole sen kummempaa liiketta kuin eteenpäinkään ajaminen, se vain on suhteessa vastakkaista. Samoin on vain sovittu negatiivinen ja positiivinen jännitekin, jotka ovat nykytiedon valossa melko epäloogisia, koska elektronit liikkuvat sähkövirran negatiiviseen suuntaan.

Ylipäätänsä kylmästä puhuminen on loogista, koska ihmisen iho aistii lämmintä ja kylmää. Fysikaalisessa mielessä lämpö on molekyylien liikettä, jota ilman kemialliset reaktiot pysähtyvät/hidastuvat. Myöskin liiallisessa (lämpö)liikkeessä molekyylit alkavat liikkumaan liikaa ja hajoavat.

Minun mielestäni lämpöä kannattaa ajatella vaikkapa pingispalloina, jotka kimpoilevat keskenään. Sitten kun ne osuvat toisiinsa, niin liike hidastuu eli lämpötila laskee. Jos ne pallot saavat lisää liikettä jostain ulkoisesta lähteestä, niin liike lisääntyy. Käytännössä tämä tapahtuu säteilynä. Jos liike pysähtyy täysin, niin silloin ei ole lämpöäkään eli on äärimmäisen kylmää. Meidän maapallollamme näin ei käy, koska aurinko säteilee riittävästi. Jos aurinko sammuisi, niin lämpö katoaisi avaruuteen infrapunasäteilynä eli lämpösäteilynä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31586
kabus
Neutroni

Kuun pinta on melkein mustaa ainetta, johtaa huonosti lämpöä ja Aurinko porottaa siihen kaksi viikkoa yhtäsoittoa.




Mustaa ainetta? Aika vaalealta se minusta näyttää. Myös kuvista katsottuna.



Wikipedian mukaan Kuun albedo on 0,12, joka on suunnilleen sama kuin kuluneen asfaltin. Nähty kirkkaus vain hämää, koska katsot Kuuta aina säkkipimeää taustaa vasten ja yleensä silmäkin on sopeutunut hämärään. Kuvat valotetaan myös niin, että koko dynamiikka tulee käyttöön, eli vaaleimmat kohdat tuottavat täyden valotuksen. Mutta joskus kun näet Kuun päivätaivaalla, vertaa sen kirkkauttaa johonkin Auringon valaisemaan vaaleaan esineeseen. Se on paljon himmeämpi ja tosiaan samaa tasoa tummien kivien kanssa.

Neutroni
kabus
Neutroni

Kuun pinta on melkein mustaa ainetta, johtaa huonosti lämpöä ja Aurinko porottaa siihen kaksi viikkoa yhtäsoittoa.




Mustaa ainetta? Aika vaalealta se minusta näyttää. Myös kuvista katsottuna.



Wikipedian mukaan Kuun albedo on 0,12, joka on suunnilleen sama kuin kuluneen asfaltin. Nähty kirkkaus vain hämää, koska katsot Kuuta aina säkkipimeää taustaa vasten ja yleensä silmäkin on sopeutunut hämärään. Kuvat valotetaan myös niin, että koko dynamiikka tulee käyttöön, eli vaaleimmat kohdat tuottavat täyden valotuksen. Mutta joskus kun näet Kuun päivätaivaalla, vertaa sen kirkkauttaa johonkin Auringon valaisemaan vaaleaan esineeseen. Se on paljon himmeämpi ja tosiaan samaa tasoa tummien kivien kanssa.



Se on erona, että kuu on 400 000 km päässä. On kai sieltä Kuusta tuotu sitä pölyäkin. Siitähän sen näkisi, jos löytyisi kuvia.

Kuu on pölyinen paikka. Kuun harmaa pöly on syntynyt pääasiassa vuosimiljardien aikana tapahtuneissa meteoroidi- ja asteroiditörmäyksissä. Kuun pöly liukastaa osaltaan pintaa. Pöly aiheutti joillekin kuun kävijöille allergisen reaktion. Koska Kuun pöly on särmikästä, se kiinteytyy helposti ja irtonaista ainesta on vain ohut kerros[1]. Särmikkyyden takia kuupöly ei ole ihmiselle terveellistä. Kuupöly varautuu sähköisesti avaruuden hiukkassäteilyn vaikutuksesta[2]. Kuun pöly vaikuttaa osaltaan Kuun kirkkauteen eri kuun vaiheissa. Kuupöly on melko tummaa, mutta silti se heijastaa paljon Auringon valoa vaikkapa Maahan. Täysikuun pintakirkkaus on suuri puolenkuun pintakirkkauteen verrattuna. Täyden kuun aikaan häviävät Maasta katsoen himmentävät varjot. Puolikuussa taas näkyy runsaasti varjoja. Toisaalta myös särmikäs kuupöly heijastaa valoa hieman samaan tapaan kuin heijastavilla pinnoilla varustetut liikennemerkit, jotka heijastavat valoa eniten sen tulosuuntaan.



Wikistä.

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
Olen jotakin
ehkäpä kylmä = vähän tiheä = 0

kuuma = tiheä = 1

?


Ei, vaan, kuuma = paljon työntymistä, kylmä = vähän työntymistä.

--

Muuten, jos lämpö on kerran liike-energiaa, niin kuinka lämmin on atomin sisällä? Maksimilämpötila? (mikä se nyt taas olikaan, 200 miljoonaa astetta?).

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

jogger
Olen jotakin
ehkäpä kylmä = vähän tiheä = 0

kuuma = tiheä = 1

?


Ei, vaan, kuuma = paljon työntymistä, kylmä = vähän työntymistä.

--

Muuten, jos lämpö on kerran liike-energiaa, niin kuinka lämmin on atomin sisällä? Maksimilämpötila? (mikä se nyt taas olikaan, 200 miljoonaa astetta?).




Hiukkasilla on nopeutensa, massansa, siis energiansa mukainen lämpö, tai sanotaan lämmittävä vaikutus.
Atomin sisällä ei sinänsä tarvitse olla lämpöä. Säteily aiheuttaa liikettä joka lämpönä tunnetaan.

Atomin osatekijät ovat kyllä "kuumia" mutta vain siinä mielessä mitä ne aiheuttavat.

Minä "näen" asian näin. Isossa mittakaavassa kuuma kappale tuntuu sitä kuumemmalle mitä lähemmäksi sitä menee, koska mitä lähemmäksi kuumaa kappaletta menee, xitä tiheämmin kohtaa kuumasta kappaleesta työntyvää säteilyä jne. Jos voisi piienentää itsensä niin että voisi lähestyä yksittäistä atomin ydintä niin olettaisin että sama ilmiö toistuisi myös tuossa kokoluokassa. Tämä oletten että nykyinen atomimalli on täysin virheellinen! Jos atomien ytimet kierrättävät itsessään olevaa asiaa, niin että niistä ulos työntyvästä asiasta syntyy sopivissa olosuhteissa elektroneja jne, niin silloin lämmän käsitekin muuttuu helposti ymmärretäväksi. Lämmön tunnehan perustuu informaation työntymiseen, niin että info välittyy tihentyminä joita työntyy meitä kohti. Miten tiheinä tihentyminä ja miten tiheinä aaltoina näitä tihentymiä työntyy jne.

.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat