Seuraa 
Viestejä45973

Anhedonia. Vuosien tunteettomuus. Ainoa syy miksen ole tappanut itseäni on se, että en tunne oikeastaan edes surua tai kipua, tai olen turtunut sille. Mikään ei tunnu miltään. Kaikki on vain tasapaksua puuroa. Harrastukset, rahapelissä voittaminen tai jossakin ansioituminen. Ei tunnu miltään. En koe minkäänlaista seksuaalista mielenkiintoa ja vaikka olen kokeillut sitä, en nauttinut siitä yhtään. Päihteet eivät ole koskaan kiinnostaneet, ja vaikka olen tarkoituksella kokeillut niitä(aika koviakin aineita), en ole pitänyt niistä. Vuosi sitten ostamani viinapullo on yhä pakastimessa.

Toisaalta, mikään ei sitten satu: lähisukulaisen hautajaisissa istuin vain ja katsoin kun muut itkivät, kykenemättä siihen itse. Pystyn katsomaan ja lukemaan äärimmäistä väkivaltaa tuntematta mitään vastenmielisyyttä. Voisin itse murhata joukoittain ihmisiä ilmeenkään värähtämättä milloin vain, enkä saisi siitä mitään nautintoa enkä kokisi mitään tuskaa. Tyhjään pääsee tekemättäkin, joten älkää huoliko, en ole tekemässä mitään.

Olen noin 20-vuotias, hyvässä fyysisessä kunnossa. Olen käynyt lääkärissä, ja he ovat tehneet testejä, ottaneet kokeita ja psykiatri on haastatellut, mutta he sanovat vain että olen kunnossa. Mutta kaikki ei ole kunnossa. Mikä minua oikein vaivaa, ja voiko siitä parantua? Voisinko joskus tuntea jotakin niin kuin muut?

Kommentit (10)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
käyttäjä-x
Mikä minua oikein vaivaa, ja voiko siitä parantua? Voisinko joskus tuntea jotakin niin kuin muut?

Eli sinulla siis on tunteita. Olet huolestunut, ehkä hieman murheissasi. Tunnet kaipausta, haluat jotain.

Hämmentää.

käyttäjä-x
Anhedonia. Vuosien tunteettomuus. Ainoa syy miksen ole tappanut itseäni on se, että en tunne oikeastaan edes surua tai kipua, tai olen turtunut sille. Mikään ei tunnu miltään. Kaikki on vain tasapaksua puuroa. Harrastukset, rahapelissä voittaminen tai jossakin ansioituminen. Ei tunnu miltään. En koe minkäänlaista seksuaalista mielenkiintoa ja vaikka olen kokeillut sitä, en nauttinut siitä yhtään. Päihteet eivät ole koskaan kiinnostaneet, ja vaikka olen tarkoituksella kokeillut niitä(aika koviakin aineita), en ole pitänyt niistä. Vuosi sitten ostamani viinapullo on yhä pakastimessa.

Toisaalta, mikään ei sitten satu: lähisukulaisen hautajaisissa istuin vain ja katsoin kun muut itkivät, kykenemättä siihen itse. Pystyn katsomaan ja lukemaan äärimmäistä väkivaltaa tuntematta mitään vastenmielisyyttä. Voisin itse murhata joukoittain ihmisiä ilmeenkään värähtämättä milloin vain, enkä saisi siitä mitään nautintoa enkä kokisi mitään tuskaa. Tyhjään pääsee tekemättäkin, joten älkää huoliko, en ole tekemässä mitään.

Olen noin 20-vuotias, hyvässä fyysisessä kunnossa. Olen käynyt lääkärissä, ja he ovat tehneet testejä, ottaneet kokeita ja psykiatri on haastatellut, mutta he sanovat vain että olen kunnossa. Mutta kaikki ei ole kunnossa. Mikä minua oikein vaivaa, ja voiko siitä parantua? Voisinko joskus tuntea jotakin niin kuin muut?




Oletko mies vai nainen?

Älä nyt viitsi! Olet tietoinen monesta asiasta itsessäsi jo tuon ikäisenä. Harva on, tuolloin vasta havitellaan elämää eteenpäin tai ei osata edes ajatella muuta kuin että kaikki itseään vanhemmat ovat Vanhuksia.
Minun nuoruudessani (tai sitten olin naiivi) ei kukaan vielä tiennyt tuon ikäisenä mitä alkaisi sitten jokus tekemään Siis aikuisena.

Ehkä juuri siksi olet tuolla kannalla, että mikään ei tunnu miltään. Olet liian varhaiskypsä.

Anna elämän odottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoitan mitä ensimmäisenä tulee mieleen tästä, paikkailen jos keksin jotain lisää.

Tarkennetaan sen verran että Anheodonia on siis kyvyttömyys tuntea mielihyvää, ei täysi tunteettomuus kuten voisi tekstistä ymmärtää.

käyttäjä-x
Ainoa syy miksen ole tappanut itseäni on se, että en tunne oikeastaan edes surua tai kipua, tai olen turtunut sille

Oletko varma ettei syy olisi että sinulla on toivoa parantumiseen ennemminkuin turtuminen?

Mielenkiintoista olisi tietää koska ensimmäiset oireet alkoivat, ikä/mahdollinen tapahtuma elämässä.

Magneettikuvaus aivoista antaisi varmasti jotain informaatiota.

Sillä aikaa kun etsii parannusta niin voi tutustua stoalaisuuteen/buddhalaisuuteen ja heidän tapaansa suhtautua tunteisiinsa

Vierailija

Itse en sekoittaisi merkityksettömyyttä sisällöttömyyteen. Ideologiat on huumetta siinä missä kaikki muukin. Kemikaaleista tulee sentään kankkunen ja voi miettiä asiaa toiselta kantilta.

iMuke
Seuraa 
Viestejä1357
jees
Kokeile sieniä. (Älä kuuria, vaan kokeile.)

Juu, sienet ovat terveellisiä ja niitä poimiessa saa liikuntaa ja raitista ilmaa. Nyt on vielä metsät täynnä kanttarellia ja piakkoin alkaa saada jo tattejakin. Herkkutatti varsinkin on nimensä mukaisesti suurta herkkua. Samoin kohta alkaa löytyä mm. rouskuja joista saa herkullista sienisalaattia smetanan kanssa. Ja loppusyksyn suosikkia eli suppilovahveroa voi poimia aina lumentuloon asti.

Sitä se miehenä oleminen, miehet ei tunne tai näytä tunteitaan jne..

Oikea diagnoosisi lienee silti ns. masennus ilman perinteisen masennuksen oireita. Sellainen ns. kyyninen masennus.

Vierailija
iMuke
jees
Kokeile sieniä. (Älä kuuria, vaan kokeile.)

Juu, sienet ovat terveellisiä ja niitä poimiessa saa liikuntaa ja raitista ilmaa. Nyt on vielä metsät täynnä kanttarellia ja piakkoin alkaa saada jo tattejakin. Herkkutatti varsinkin on nimensä mukaisesti suurta herkkua. Samoin kohta alkaa löytyä mm. rouskuja joista saa herkullista sienisalaattia smetanan kanssa. Ja loppusyksyn suosikkia eli suppilovahveroa voi poimia aina lumentuloon asti.



Juu. Saa samalla kivasti aktinobakteereja, eikä ole hirvikärpäset kiusaamassa enään niin paljoa kuin marjastuskauden alussa.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat