Sivut

Kommentit (28621)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigfrid
Kuka sellaista on todistanut, että suomalaiset ja norjalaiset (tarkoitan Suomeen ja Norjaan muuttaneita alkupopulaatioita, en kieliä) olisivat tulleet eri suunnista. Kielet ovat eri suunnista, mutta alkupopulaatiot ovat todennäköisemmin samasta suunnasta kuin eri suunnista.

Tämä on ihan arkeologista perustietoa: Norja alkuasutettiin rannikkoa pitkin Länsi-Euroopasta, Suomi Itä-Euroopasta. Ihan mistä tahansa löytyy tämä tieto. Eri asia on sitten, kuinka paljon meissä on noita alkuperäisiä geenejä ja kuinka paljon myöhemmin tulleita. Mutta alkuasutus on joka tapauksessa täysin eri suunnilta. Jopa Wiik tietää tämän.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Täällä on Jaskalle ruotsin baltti- ja erityisesti kuurilainoista:

Arkkis
Arkkis
Ń:lliset muodot liittyvät suomen sanaan "ääni", ja seuraavat samasta sanasta kuin liettuan sanasta

"siautėti...siautėja...siautėjo" = huutaa (täyttä kurkkua), houralilla, raivota, riehua, bilettää äänekkäästi jne.

http://www.windictionary.com/lithuanian ... fault.aspx

< lt. "*žiauti...žiauna(žiauma)...žiovė(žiaumė) = "kidustella", "repiä kiduksiaan, kitaansa", "jauhaa", "puhkua", "huutaa" > "žiaunos" = leuat kidukset, "žiaumoti" = jauhaa suussaan (mm. purukumia). Sanat ovat olleet ennenkin esillä:

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?start=21719




Ja tämä "huutaa" olisi sitten myös samaa juurta kuin englannin "shout" = huutaa, JA EHKÄ MYÖS SUOMEN "HUUTAA"!

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" shout = huutaa

c.1300, schowten "to call or cry out loudly," of unknown origin; perhaps from the root of shoot, on the notion of "throw the voice out loudly," or related to O.N. skuta "a taunt." The noun is first recorded late 14c. "

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

shoot (n.) = verso

"young branch of a tree or plant," 1450, from shoot (v.). Meaning "conduit for coal, etc." is from 1844. Shoot-out is from 1953.

shoot (v.) = ampua

O.E. sceotan "to shoot" (class II strong verb; past tense sceat, pp. scoten), from P.Gmc. *skeutanan (cf. O.S. skiotan, O.N. skjota, O.Fris. skiata, Du. schieten, Ger. schießen),

from PIE base *skeud- "to shoot, to chase, to throw, to project"

(cf. Skt. skundate "hastens, makes haste", O.C.S. iskydati "to throw out," Lith. skudrus "quick, nimble"). "

Sana "skudrus" = kuurismi, tarkoittanee verbiä

(kr.) "*skūti...*skūda...*skūdoi" = hosua, kiirehtiä, koheltaa

= (lt.) "skubėti...skuba...skubėjo"

Asiaan liityvät balttisanat ovat

skiautis (lt) = ṥḳemba = nuolenkärki, iskoskivi, sanat ovat vankasti samaa juurta ja luultavsti sitä myös suomen sanojen "kimmota" ja "ampua" kanssa, ja ikivanhaa perua...

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... dra&h=1071

Ruotsin "skjuta" tulee täältä eikä sieltä.

Jotvingin sanat edelleen vakaasti samaa parvea, vaikka eri näköisiä:

http://www.suduva.com/virdainas/

" skabis = sharper, more sour = terävä, teroitettu, terästetty
skabrūstas = quick = nopeutettu (kuurismi)
skabt = to carve (Inf) = teroittaa "

Sana "ṥauti" = ampua voidaan nyt erottaa niin sanasta "džiauti" = "asettaa kuivumaan, hautumaa, savustumaan" kuin myösanojen "*žiau(m)ti" = "hengittää kiduksilla, jauhaa leuoillaan, huutaa kurkku putkella, huokua, huohottaa" yhteydestä, josta jälkimmäisestä siis ilmeisimmin tulee englannin "shout", eikä se väliitömästi liity ampumiseen, "shoot".

post1050383.html?hilit=%20%C5%A1auti%20#p1050383

Balttisanat ovat taas PIE-sanoja VANHEMPIA, koska kehityksessä "-en-", "-em-" muttuvat mm. "-eu-":ksi, mutta EI PÄIN VASTOIN.




Kantabaltti/PIE-muotoa ”*skeu-” on edeltänyt muoto ”*skembti” = kimmota, lentää, ampua (”nuoli ampuu, kimmoaa”), josta seuraavat säännöllisesti lukemattomat eri balttikielten sanat ja näiden johdannaiset ja lainautumat. Liettuassa ja kuurissa sana jakautuu kahdeksi aspektiksi, joista iteratiivinen ”*skambti tarkoittaa jatkuvaa, toistuvaa toimintaa ja kyseiseen toimintaan saattamista (”ajattaa”), kun taas ”*skambti tarkoittaa kertaluonteista, alkavaa ja ko. toimintaan saatetuksi tulemista. ”Perusverbi” on hävinnyt liettuasta ja aspektitkin vähän muuntuneet, mutta kaikkien johdanaiset ovat säännöllisiä.

Latviassa osoittautuu tässä tapauksessa olevan vanhempia ja vähemmän muuntuneita muotoja kuin liettuassa, kuten nuolenkärki = šķemba =”(se, mikä) lentää”, mutta tarkastellaan ensin liettuaa. Olen kuitenkin pannut tärkeimmäksi lähteeksi liettua-latvia-sanakirjan ja kääntänyt sanat yhdessä sinne.

1. ”*skambti...*skamba...*skambo” > (lt.) ”skambinti...skambina...skambino” = soittaa

2. ”*skembti...*skemba...*skimbo” > ”*skiauti” > (lt.) skiáutė, skiáutis = nuolenkärki; > ”*skieti” > (lt.) ”skietas” = kampakuvio (ark.), pirta; > (lt.)
”skiepti...skiepia...skiepė” = ympätä, upottaa, kiepata,

3. ”*skimbti...*skimba...*skimbe” > (lt.) skimbtelėti...skimbtelėti...skimbtelėti = helistä, helistää, kilistää

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=1924

” skam̃biai adv. skanīgi; = kuuluvasti, kantavasti
skambinimas (1) = kuuluvuus, kantavuus, sointi
1. zvanīšana = äännen kuuluvuus, kantavuus
2. spēlēšana (uz klavierēm, ģitāras); = soivuus, sointi

skambinti (~ina, ~ino)

1.zvanīt = soittaa puhelimella, aikamaerkki, herätyskello

pietų skambinti - iezvanīt pusdienas = soittaa puolenpäivän aikamerkki
skambinti pamokai - zvanīt uz stundu = soittaa välituntimerkki
skambinti telefonu - zvanīt pa tālruni (telefonu) = soittaa puhelimella
laikrodis skambina devynias - pulkstenis sit deviņi = kello soittaa yhdeksää

2.(kuo) spēlēt (ko) (klavieres, ģitāru) = soittaa soittimella

skambinti kanklėmis – koklēt = soittaa kanteleella
skambtelėti (~telėja, ~telėjo) =
skambterėti (~terėja, ~terėjo), ieskanēties = peräänkuuluttaa (kuurismeja)
kišenėje skambtelėjo raktai - kabatā iežvadzējās atslēgas = avaimet kilisevät taskussa
skambumas (2) skanīgums; (äänen) kantavuus
skambus -ì (4) skanīgs -a = kantava (ääni)
skambios dainos - skanīgas dziesmas = sointuvat laulut
skambus miškas - skanīgs mežs (mežs, kurā labi skan) = äänirikas metsä
skambutis (2) zvaniņš; zvans = soitto, soittokello, kulkunen
skambutis pamokai - zvans uz stundu
elektrinis skambutis - elektriskais zvans (zvaniņš) = sähkösoittokello

2. ”*skembti” >
”skiautė” = ”skiautis” = nuolenpää, iskoskivi, (kranaatin ym. ) sirpale

”skietas” = (ark.) = kirj. ”nuolenkärjitetty”, kampa-, pirtakuvio ym.
”skiepti...skiepia...skiepė” = ympätä, upottaa, kiepata,

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=1001

skiáutė = nuolenkärki, (piikivi)iskos

1. (nogriezts) audekla gabaliņš; atgriezums; lupatiņa = palkeenkieli (kank.), repale
2. (zemes) strēlīte = nosturin (ym. pyörivä) puomi

3. šķemba; lauska; drupata = nuolenkärki, teräosa, -kappale, sirpale, siru

danties skiautė - zoba drumsla = hampaan kappale
4. bot. (lapas) smaile, stars; = (kasvin) piikki, ruoti
skiauterė (3b) = heltta, (rosoinen vuoren) harja (”sierra”)
1. sekste (kukon päälaki)heltta, harja, töyhtö (linnun, lakin)
gaidžio skiauterė - gaiļa sekste
2. (kalna) smaile (vuoren terävä) huippu
3. bot. čemuru augstiņi; = terttukasvit
skiauterėtas -a (1) -a = sahalaitainen
skiauterėta višta - sekstaina vista
skiauteris -ė (2) sekstainis -e; sekstains putns; =harjapäinen, harjalintu
skiauteris (~eriẽs) (3b) s.sk. skiauterė̃; = harja (vaateissa, eläimellä)
skiautėtas ~a (1)
skiautėtas klevo lapas - staraina kļavas lapa
skiautis (~ies) (1) s.sk. skiáutė ” =nuolenkärki

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... C4%93t&h=0
LT ”skietas” = kampa(kuvio)

LV ”šķiets” arheol. = kampa, erityisesti arklologisesti, kutojan kampa/kaide

RU бёрдо, kutojankaide, pirta
EN reed, = (kutojan) kaide, järviruoko
DE Weberkamm, = kutojankaide
DE Kamm = kampa

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

skiẽpas (4) = istukas, varte, oksas (bot.), ympe, ymppäys, istutettu terä

bot. potzars = oksas, varte (bot), istutettu terä (tekn.)
2. bot. potcelms = jalostettu puu

parasti dsk. (~aĩ) , med. pote, vakcīna = istukas, rokote
skiepai nuo raupų - pote (vakcīna) pret bakām
skiepijimas (1)

bot. potēšana; okulēšana; potējums; okulējums = oksastus, varttaminen, silmikointi
2. med. potēšana; potējums = rokotus
3. pārn. /ie/potēšana; (mikä tahansa, kuv.) ymppääminen (voipa olla skin samaa kantaakin!)

skiepyti (skiepija, skiepijo)” = ympätä, rokottaa, oksastaa.

potēt; okulēt = okastaa, varttaa, silmikoida
2. med. potēt = rokottaa
3. pārn. /ie/potēt = ympätä, upottaa

skiepyti naujas idėjas - iepotēt jaunas idejas = soveltaa käyttöön uusia ajatuksia

skiepytojas ~a (1) = ymppäjä, upottaja, rokottaja

bot. potētājs -a; okulētājs -a = oksastaja, silmikoija
2. med. potētājs -a = rokottaja
3. pārn. /ie/potētājs -a; = ymppääjä, upottaja

skiepti (skiepia, skiepė) , /pa/plest (uz abām pusēm) = rikkoa, lyödä, leikata palasiksi, avata siivet, levittää (kasa), kiepata, upottaa jne. (huom. ”kieppi” = lumipesä, SSA väittää ”päättömästi” ”deskriptiiviseksi”)

3.*skimbti > skimbtelėti

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... eti&h=1935

” skìmbtelėti (~ja, ~jo) , dem. ieskanēties

Latvian vastaava verbi seuraa siis muodosta *skambti.

Eri teitä epäsuorasti, kuten naapurikielten latvian, preussin, jotvingin, kuurin ja seelin kautta ”koukaten” seuraa *skambti- aspekstista mm. seuraavat, erityisesti kirveen käyttöön liittyvään sanatoon kuuluvat verbit:

*Skambti > (lt.) ”skabyti...skabo...skabė” = leikata, katkoa oksia ym. > ”skabus” = terävä > (kr., lt.) skabrus = ”veistävä (kirves, timpuri)” = kätevä (henkilö, työkalu), sopiva (vaate ym.), toimiva, pätevä;

> kuurin ”skab(e)ris” = koverrin > sm. kovera, kovertaa
> kuurin ”skab(e)lis” > ven. ”skobel' ” = vuollin, vuolurauta

> (kr., lt.) skaptas = (puunleikkaajan, kuvanveistäjän) taltta, koverrin, kaiverrin > (lt.) ”skaptuoti...skapúoja...skaptãvo” = taltata, kaivertaa, irrottaa kappale/kimpale, haukata pala (omenasta ym.)

> kuurin ”skapis” = sm. > kaappi, hylly (”veistetty”, höylätty), sana tulee siis kantaindoeuroopasta varmasti balttilaista kautta suuren sanaparven osana suomeen JA MYÖS SAKSAAN JA RUOTSIIN aivan säännöllisin lainauksin!

Muutkin laivanrakennustyökalut ja muut termit näyttävän tulevan suurin piirtein niposesta naposeen samaa tietä! Koivulehto on koko ajan ollut täysin väärillä jäljillä.

Kuurin ”skapis” = 'shelf' = hylly, hyllystö, kaappi, täältä löytyy myös taivutus:

http://en.wikipedia.org/wiki/Curonian_grammar

” ........1.decl. ......... 2.decl. ................3.decl.
.........Sing. Plur. ... Sing. .... Plur. ........Sing. Plur.
Nom. vīras vīrāi ... skapis .. skapjāi .... turgus turgūs
Acc. vīran vīrāns skapin . skapjāns . turgun turgūns
Gen. vīras vīrūn .. skapjas skapjūn ... turgaus turgūn
Dat. vīraj vīrams skapjaj skapjams .. turgav turgums
Abl. vīrā vīrams skapjā . skapjams . turgaus turgums
Ins. vīrami vīrais skapimi skapjais ... turgumi turgumis
Loc. vīrai vīraisu skapīju skapjaisu . turgūju turgusu
Voc. vīru! vīrāi! .. skapi! .. skapjāi! ... turgau! turgūs!

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... skubus&h=0

skabùs -ì (4) = terävä
1. viegli plūcams -a (šķinams, -a) = helposti leikkaava
2. ass -a
skabus peilis - ass nazis= terävä veitsi

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... C4%93t&h=0

skãbymas (1) plūkšana, šķīšana;
skabinėti (~inė́ja, ~inė́jo) , iter. dem. ,
skabyti (~o, ~ė) = niittää, riipiä, rikkoa
1. plūkt, šķīt (lapas); lauzt (zarus)
2. plūkt (par dzīvniekiem) = syödä ruohoa (eläin)

skabriaĩ adv. sar.
1. izveicīgi; izdarīgi
2. parocīgi;
skabrumas (2)
1. izveicīgums; izdarīgums; izveicība; izdarība
2. parocīgums;

skabrus ~ì (4) =
1. izveicīgs -a; izdarīgs -a
2. parocīgs -a

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... jas&h=2600

skãptas (2) (tēlnieka) kalts; greblis; (kuvanveistäjän) taltta, (graafikon) piirrin
skaptavimas (1) grebšana; grebums;
skaptelis (2),
skaptukas (2) kaltiņš; greblītis;

skaptuoti (~úoja, ~ãvo)
1. grebt = (koriste)leikata puuta
2. pārn. grauzt (piem., ābolu) = jyrsiä, haukata

Jotvinki:

http://www.suduva.com/virdainas/
skabis sharper, more sour
skabrūstas quick

skabt (skaba, skaboi) to carve (Inf) = leikata (puuhun, kiveen kuva ym.), taltata, kovertaa, kaivertaa

(skaista beautiful, clean = kaunis (”selkeä), liittyminen tähän epäselvää)

skaitan shield = kilpi = ”veistetty”, ”puusta/puuhun leikattu”
skaitītint mark (Inf) = merkitä (tatalla ym.), tehdä merkintä
skaitīt read (Inf) = lukea (merkintä!)
skapas ram (neutered) = salvettu, leikattu pässi, härkä, ruuna
skaplis hatchet = (erityisesti kivi-) kirves, sotakirves, tomahawk, koverrustyökalu (kuurismi?)

(Kuinkahan vanha tuo rannikon slangi/murresana ”skaba” = Taistelu on missäkin suomen tai suomenruotsin murteessa...? Onko arkelogiassa merkkejä taistelukirveistä? Kiinalaisethan sellaisia ns. hilparoita ainakin käyttivät jopa peruaseenaan.)

Talttaaminen on ollut liettualaisten ja ennen kuurilaisten ja jotvinkien koko kansan taidetta näihin päiviin asti. Esimerkkinä kuurilaisen ”Apuolisin” = ”Luolan ympärillä” linnavuoren (piliakalnis= pilis+kalnis = linna+kallio) Daininkas(Laulaja)- patsas.

Otetaan vielä latviastakin seuraavat mm. kirveellähakkaamis- ja -veistämisverbit, jotka seuraavat *skambti-aspektista:

2. ”skobti...skobia...skobė” = leikata, katkoa, poimia, hakata (kirveellä) , kovertaa,

http://litovru.ru/index.php?a=term&d=1&t=31373

”skobti..skobia...skobė” = долбить; выдалбливать; рвать; щипать (траву) = hakata, kovertaa, louhia, räjäyttää, leikata ruoho

”skobti...skobsta...skobo” = киснуть; скисать = hapantua, hapattaa

(Paradoksaalisesti liettuan ”sbobinti”= ”hapantua” taipuu kuin suomen ”kopistaa” ja liettuan ”sbobinti” = ”kopistaa”, ”naputella” (erityisesti vasaralla ja taltalla) kuin suomen ”hapantua”.)

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... yti&h=3430

(skóbtia (~sta, ~o) , izl. /sa/skābt = hapantua

skõbti (~ia, ~ė) = leikata
1. grebt; /iz/dobt
šaukštus skobti - karotes grebt = veistää kauhoja

2. plūkt, šķīt
skobti žiedą - plūkt ziedu = poimia kukkia
skobtinis -ė (2) izgrebts -a; /iz/dobts -a
skobtinis lovys - izgrebtā sile = (kirveellä) koverrettu yksipuinen ruuhi
skobtuvas (2) greblis (neliels rīks grebšanai) = vuoluhöylä

Latvian kauttaa tulee liettuaan edelleen verbi

”skúosti...skúodžia...skúodė” = lentää suoraan, lennättää suoraan, suunnata, suuntautua

Preussin tyyppisen kielen kautta aspetista *skambti koukkaa liettuaan mm. seuraavia sanoja;

”skubti...skumba...skumbo”, osua, ehtiä, ennättää
> ”skubėti...skuba...skubėjo = kiirehtiä, hätäillä;
> ”skubus” = kiireellinen, nopea, pikainen, hätäinen
> ”skubinti...skubina...skubino” = kiirehtiä, hoputtaa

”skausti(s)...skaudžia(si)...skaudė(si)” = vahingoittaa, loukata, (lauokkaantua)
skaũdinti...skaũdina...skaũdino = osua, satuttaa, haavoittaa
skaudis = kipu
skaudus = kipeä

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=3515

” skaudà (4) sāpe/s/ (arī morālās); sāpēšana, vaina; = kipu, vaiva, syy, jnkn vika
skaudė (4) vāts; suņanagla; = haava (tulee preteritistä ”skiaude” = ampui, kimposi, osui”), haava, paise
skaudėjimas (1) sāpēšana; sāpe/s/ arī pārn.; kipu
skaudenti (~ẽna, ~ẽno) , smelgt; = sairastaa
skaudesys (3b) sāpe/s/; sāpēšana; = vammat
skaudėti (skaũda, ~ė́jo) (kam ką) sāpēt (kas kam) satuttaa loukata, osua, haavoittaa
jam skauda galvą - viņam sāp galva = päätä särkee
skaudamas pirštas - sāpošais pirksts = loukkaantunut sormi
su skaudama širdimi - ar sāpošu sirdi pārn.;
skaudikas -ė (2)sk. skaudė́jas= vahingoittaja;
skaudimas (2)
1. pārestība = mielipaha
2. sāpēšana; sāpe/s/ ” = vammat, kivut

skaũdinti (~ina, ~ino) , sāpināt, nodarīt sāpes; pāri darīt = vahingoittaa, aiheuttaa vahinkoa, kipua
skaudinti galvą - sagādāt galvassāpes = särkeä (esim. päätä)
skaudis (2) sāpēšana; sāpīgums; = vaurio, vamma
skaudokas -a (1) (mēreni) sāpīgs -a;

skaudrus -ì (< kr.)= vaarallinen, vahingollinen kr.
1. sk. sraunùs = nopea
2. sk. statùs = jyrkkä
3. sk .aštrùs = terävä
4.sk. smarkù; = tyly, terävä, äkillinen, jyrkkä

skaudulingas -a (1) sāpīgs -a; ar sāpēm;
skaudulys (3b) arī pārn.
1. sāpe/s/; sāpēšana
2. vaina; vāts; =
skaudumas (2) sāpīgums; syy, vika ("vaina(ja) on siis latvissa syy mutta suomessa "seuraus", )
skaudus -ì (4) = sairaalloinen, epäilyttävä, raskas, vaikea
1. arī pārn. sāpīgs -a; sāpošs -a
skaudi žaizda - sāpīga brūce; sāpīgs ievainojums = paha haava
skaudus kirtis - sāpīgs cirtiens = kova isku
skaudus vėjas - svilinošs vējš = vaarallisen kova tuuli
skaudus žodis pārn. - dzedrs (ass, sāpīgs) vārds = paha, kova sana (Prrr...)
skaudus nuostolis pārn. - sāpīgs zaudējums = matala mieliala
2. sar. trausls -a
skaudus medis - trausls koks = vahigoittunut puu
3. sar. ar asumiem; grumbuļains -a
skaudus kelias - grumbuļains ceļš = kelirikkoontunut tie
4. sar. skaudrs -a; ass -a; dusmīgs -a; bargs -a
skaudus balsas - skaudra balss = pettänyt ääni

skaudžiai , adv. = kipesti vaarallisesti

1. sāpīgi
skaudžiai įsidurti pirštą - sāpīgi sadurt pirkstu
skaudžiai apsirikti pārn. - sāpīgi (nepatīkami) kļūdīties
2. asi; spilgti
skaudžiai mėlynas - spilgti (kliedzoši) zils
skaudžiai bartis - asi (ļauni) bārties = nuhdella, torua ankarasti

Eri teitä epäsuorasti liettuaan seuraa *skembti- aspektista mm. seuraavia verbejä:

siaubti (~ia, ~ė) , postīt = tuhota, haävittää, autioittaa

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

siaũbas (4) tikai vsk. šausmas dsk., drausmas dsk., šaušalas dsk. = kauhea
jį siaubas apėmė - viņu pārņēma šausmas
siaubo pagautas - šausmu pārņemts
siaubėjas -a (1) izputinātājs -a; izpostītājs -a; ~iai , sk. siaubìngai;
siaubikas -ė (2) sk. siaubė́ja; =hävittäjä, tuhoaja tuholainen
siaubimas (2) postīšana; postījums; ~ìngai , adv. šausmīgi, drausmīgi; briesmīgi; = kauheus
siaubingas -a (1) šausmīgs -a; drausmīgs -a; šaušalīgs -a; briesmīgs -a
siaubinga nelaimė - briesmīga nelaime
siaubingumas (2) šausmīgums; drausmīgums; briesmīgums;

siaubti...siaubia...siaubė) , postīt = riehua, raivota, autioittaa (esimerkiksi sotajoukko, tai myrsky),

interventai siaubė miestus - interventi postīja pilsētas
siaubumas (2) sk. siaubingùmas;
siaubūnas (2) briesmonis;
siaubus -ì (4) sk. siaubìngas

”siaupti...siaupia...siaupė” = peittyä, olla (vahvasti) taipuvainen jhkn, ”jäädä jnkn alle”

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bas&h=3858

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... mas&h=4740

šáutelėti (~telėja, ~telėjo) , dem. ,= ammuskella

šauti....šauna... šóvė = ampua

šaut = ampua (lv.)
2. aizšaut (piem., durvis); /ie/šaut (piem., maizi krāsnī) = osua, iskeä kohdalleen
3. pārn. drāzties; joņot = kulkea suorinta tietä, suuntautua suoraan jnnk.
mintis šovė į galvą - prātā iešāvās doma = muisto ”ampui” (”jysähti”) päähän
šautinis -ė (2) šautais -ā; šāviena- = ampuma-
šautinė žaizda - lodes ievainojums = ampumahaava

šautis...šaunasi...šóvėsi)”, līst (ārā); izspiesties; = tunkeutua, esim. nuoli saaliiseen, jnkn läpi

šautuvas (1) šautene = ase, pyssy
medžioklinis šautuvas - medību šautene, bise = metsästysase
dvivamzdis šautuvas – divstobrene = kaksipiippuinen
šautuvu gerbk! mil. - godam sveikt! = kiväärit olalle!
šautuvinis -ė (2) šautenes-; šauteņu- = ase-, pyssy-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jaska
Sigfrid
Kuka sellaista on todistanut, että suomalaiset ja norjalaiset (tarkoitan Suomeen ja Norjaan muuttaneita alkupopulaatioita, en kieliä) olisivat tulleet eri suunnista. Kielet ovat eri suunnista, mutta alkupopulaatiot ovat todennäköisemmin samasta suunnasta kuin eri suunnista.

Tämä on ihan arkeologista perustietoa: Norja alkuasutettiin rannikkoa pitkin Länsi-Euroopasta, Suomi Itä-Euroopasta. Ihan mistä tahansa löytyy tämä tieto. Eri asia on sitten, kuinka paljon meissä on noita alkuperäisiä geenejä ja kuinka paljon myöhemmin tulleita. Mutta alkuasutus on joka tapauksessa täysin eri suunnilta. Jopa Wiik tietää tämän.



Vastaus riippuu siitä mitä alkuasutuksella tarkoitetaan. Jos kysymys on 8000 vuoden takaisesta asutuksesta, niin epäilen tätä Wiikki-viisautta jonka mukaan he olivat suomalaisia. Mutta tottakai, lähes kaiki eurooppalaiset ovat tulleet idästä. Taritseeko silloin korostaa SUomen alkuasutuksen itäisyyttä.

Jos kysymys taas on esimerkiksi länsirannikon vasarakirveskulttuurista, niin se oli enemmän läntistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:C ... ulture.png

Jos tarkoitat SU-kielen tuojia, niin tuskin he olivat ensimmäisiä asukkaita edes nykyisten asukkaiden esipolvista, eivätkä sitäpaitsi tulleet tänne idästä.

Minä tarkoitin nykyisten suomalaisten ensimmäisiä edustajia, jotka eivät olleet välttämättä SU-kielen puhujia.

Käsite Itä-Eurooppa kuului neuvostoaikaan, tule jo pois sieltä

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigfrid
Vastaus riippuu siitä mitä alkuasutuksella tarkoitetaan. Jos kysymys on 8000 vuoden takaisesta asutuksesta, niin epäilen tätä Wiikki-viisautta jonka mukaan he olivat suomalaisia. Mutta tottakai, lähes kaiki eurooppalaiset ovat tulleet idästä. Taritseeko silloin korostaa SUomen alkuasutuksen itäisyyttä.

Jos kysymys taas on esimerkiksi länsirannikon vasarakirveskulttuurista, niin se oli enemmän läntistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:C ... ulture.png

Jos tarkoitat SU-kielen tuojia, niin tuskin he olivat ensimmäisiä asukkaita edes nykyisten asukkaiden esipolvista, eivätkä sitäpaitsi tulleet tänne idästä.

Minä tarkoitin nykyisten suomalaisten ensimmäisiä edustajia, jotka eivät olleet välttämättä SU-kielen puhujia.

Käsite Itä-Eurooppa kuului neuvostoaikaan, tule jo pois sieltä




Mitä ihmettä sinä nyt selostat? Ei mikään noista liity siihen mitä minä kirjoitin. Tämä on ihan yleistä tietoa ja vallitseva näkemys tällä hetkellä. Mitä seuraavista et ymmärrä tai mistä olet eri mieltä:

1. Jääkaudella Pohjois-Euroopassa ei ollut asukkaita, vaan Euroopan asukkaat olivat vetäytyneet refugioihin eli pakoalueille, joista pohjoisen kannalta tärkeimmät olivat Pyreneiden niemimaalla ja Ukrainassa; Balkanilla saattoi olla ”toinen itäinen” refugio. Alppijäätikkö erotti läntisen väestön itäisestä.
2. Jääkauden päättyessä läntisen refugion asutus levittäytyi pohjoista kohti ja eteni sulaa Norjan rannikkoa pitkin saavuttaen Jäämeren rannat jo noin 10000 eaa.
3. Itäisen refugion asutus seurasi vetäytyvää mannerjäätikköä ja saapui eteläiseen Suomeen noin 8500 eaa. Tämä väestö levisi kohti pohjoista, missä Inarin tasalla vasta kohtasivat itä- ja länsieurooppalaislähtöinen väestö.

- Itä-Eurooppa on ensisijaisesti maantieteellinen käsite, ei poliittinen.
- Vasarakirveskulttuurilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei tietenkään ollut suomalaisia – suomalaisilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa, paitsi että jokin osa geeneistämme lienee heiltä peräisin.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei ollut suomalais-ugrilaista.
- Suomalais-ugrilaista kieltä puhuvat tulivat tänne myöhemmin sekä idästä (saamelainen haara) että etelästä (itämerensuomalainen haara).

Selvisikö?

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

sigfrid
Johan
rcislandlake

Eikös suomalaisten autosom. geeneistä ollut 3/4 Puolasta ? Vai oliko se 1/4 ?



Dnatribesin mukaan vain noin 75.6%.



Yhdellä desimaalilla luku vaikuttaa vielä epätarkalta.

Nähtävästi I-haploisena Sinun on testattava autosomaalisi uudestaan savolaisen huumorintajusi vuoksi.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jaska
Sigfrid
Vastaus riippuu siitä mitä alkuasutuksella tarkoitetaan. Jos kysymys on 8000 vuoden takaisesta asutuksesta, niin epäilen tätä Wiikki-viisautta jonka mukaan he olivat suomalaisia. Mutta tottakai, lähes kaiki eurooppalaiset ovat tulleet idästä. Taritseeko silloin korostaa SUomen alkuasutuksen itäisyyttä.

Jos kysymys taas on esimerkiksi länsirannikon vasarakirveskulttuurista, niin se oli enemmän läntistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:C ... ulture.png

Jos tarkoitat SU-kielen tuojia, niin tuskin he olivat ensimmäisiä asukkaita edes nykyisten asukkaiden esipolvista, eivätkä sitäpaitsi tulleet tänne idästä.

Minä tarkoitin nykyisten suomalaisten ensimmäisiä edustajia, jotka eivät olleet välttämättä SU-kielen puhujia.

Käsite Itä-Eurooppa kuului neuvostoaikaan, tule jo pois sieltä




Mitä ihmettä sinä nyt selostat? Ei mikään noista liity siihen mitä minä kirjoitin. Tämä on ihan yleistä tietoa ja vallitseva näkemys tällä hetkellä. Mitä seuraavista et ymmärrä tai mistä olet eri mieltä:

1. Jääkaudella Pohjois-Euroopassa ei ollut asukkaita, vaan Euroopan asukkaat olivat vetäytyneet refugioihin eli pakoalueille, joista pohjoisen kannalta tärkeimmät olivat Pyreneiden niemimaalla ja Ukrainassa; Balkanilla saattoi olla ”toinen itäinen” refugio. Alppijäätikkö erotti läntisen väestön itäisestä.
2. Jääkauden päättyessä läntisen refugion asutus levittäytyi pohjoista kohti ja eteni sulaa Norjan rannikkoa pitkin saavuttaen Jäämeren rannat jo noin 10000 eaa.
3. Itäisen refugion asutus seurasi vetäytyvää mannerjäätikköä ja saapui eteläiseen Suomeen noin 8500 eaa. Tämä väestö levisi kohti pohjoista, missä Inarin tasalla vasta kohtasivat itä- ja länsieurooppalaislähtöinen väestö.

- Itä-Eurooppa on ensisijaisesti maantieteellinen käsite, ei poliittinen.
- Vasarakirveskulttuurilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei tietenkään ollut suomalaisia – suomalaisilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa, paitsi että jokin osa geeneistämme lienee heiltä peräisin.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei ollut suomalais-ugrilaista.
- Suomalais-ugrilaista kieltä puhuvat tulivat tänne myöhemmin sekä idästä (saamelainen haara) että etelästä (itämerensuomalainen haara).

Selvisikö?




Muistaakseni minä alustin tämän aiheen:

Mielenkiintoinen kysymys on mistä ja miltä ajalta nämä länsigeenit ovat peräisin. Mahdollisuuksia on karkeasti ottaen kaksi; joko Suomessa asuneesta alkupopulaatiosta tai myöhemmästä maahanmuutosta. Geneettinen läheisyys norjalaisten kanssa viittaa mielestäni enemmän alkupopulaatioon, siihen aikaan jolloin Skandinaaviaa asutettiin. Myöhemmin on tietenkin tullut lisäystä.



Luulin sinun ymmärtäneen etten pohtinut jääkauden jälkeistä historiaa, vaan nykyisten asukkaiden geenejä ja niiden alkuperää. Itse sekoilet.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Johan
sigfrid
Johan

Dnatribesin mukaan vain noin 75.6%.




Yhdellä desimaalilla luku vaikuttaa vielä epätarkalta.



Nähtävästi I-haploisena Sinun on testattava autosomaalisi uudestaan savolaisen huumorintajusi vuoksi.



Olen tietoinen. Omistan aimo tujauksen savolaisia huumorikeenejä ja -meemejä. En ole niitä kieltänyt.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Moses Leone
sigfrid
Kovasti näyttää skandinaaviselta Brittein saarten löydöistä huolimatta. AS):n on pieni ryhmä ja aineisto pieni, mutta voisi hyvin kuvitella kuvien perusteella jotain yhteistä sen ja Bothnian välillä o0levan Norjan eteläosissa.

Lisäksi ehkä Tanskan ja E-Ruotsin tienoilla (I1-Bothnia E-Ruotsissa ja I1-AS9b Tanskassa).



KN kirjoitti DnaForumilla ettei näe mitään syytä epäillä että AS9 olisi Bothnian ja muiden L22+ -tyyppien kantaisä. Mutta toisaalta ei tiedä mistä ne ovat tulleet, joten mahdollista se on. AS9:n useiden tunnistemarkkereiden osalta Bothnian tyylinen, joka lienee syy näiden kahden sijaintiin samassa oksassa tuossa verkkokuvassa.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
sigfrid
Muistaakseni minä alustin tämän aiheen:

Mielenkiintoinen kysymys on mistä ja miltä ajalta nämä länsigeenit ovat peräisin. Mahdollisuuksia on karkeasti ottaen kaksi; joko Suomessa asuneesta alkupopulaatiosta tai myöhemmästä maahanmuutosta. Geneettinen läheisyys norjalaisten kanssa viittaa mielestäni enemmän alkupopulaatioon, siihen aikaan jolloin Skandinaaviaa asutettiin. Myöhemmin on tietenkin tullut lisäystä.



Luulin sinun ymmärtäneen etten pohtinut jääkauden jälkeistä historiaa, vaan nykyisten asukkaiden geenejä ja niiden alkuperää. Itse sekoilet.

En toki sekoile. Katsotaanpa:

Sinä pohdit läntisten, suomalaisille ja norjalaisille yhteisten geenien alkuperää ja esitit, että ne ovat peräisin joko Suomessa asuneesta alkupopulaatiosta tai myöhemmästä maahanmuutosta. Eikö niin?

Minä vastasin, että alkupopulaatiosta ne eivät voi olla peräisin, koska Suomi ja Norja saivat alkuasutuksensa eri suunnilta. Niinpä mahdollisten yhteisten läntisten piirteiden täytyy olla myöhäisempää perua.

Ymmärrätkö nyt?

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jaska
sigfrid
Muistaakseni minä alustin tämän aiheen:

Mielenkiintoinen kysymys on mistä ja miltä ajalta nämä länsigeenit ovat peräisin. Mahdollisuuksia on karkeasti ottaen kaksi; joko Suomessa asuneesta alkupopulaatiosta tai myöhemmästä maahanmuutosta. Geneettinen läheisyys norjalaisten kanssa viittaa mielestäni enemmän alkupopulaatioon, siihen aikaan jolloin Skandinaaviaa asutettiin. Myöhemmin on tietenkin tullut lisäystä.



Luulin sinun ymmärtäneen etten pohtinut jääkauden jälkeistä historiaa, vaan nykyisten asukkaiden geenejä ja niiden alkuperää. Itse sekoilet.

En toki sekoile. Katsotaanpa:

Sinä pohdit läntisten, suomalaisille ja norjalaisille yhteisten geenien alkuperää ja esitit, että ne ovat peräisin joko Suomessa asuneesta alkupopulaatiosta tai myöhemmästä maahanmuutosta. Eikö niin?

Minä vastasin, että alkupopulaatiosta ne eivät voi olla peräisin, koska Suomi ja Norja saivat alkuasutuksensa eri suunnilta. Niinpä mahdollisten yhteisten läntisten piirteiden täytyy olla myöhäisempää perua.

Ymmärrätkö nyt?




No hyvä pohditaampa tätä. Keiltä ja missä luulet/tiedät saamenkielen germaanilainojen tulleen?

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Sigfrid
Kuka sellaista on todistanut, että suomalaiset ja norjalaiset (tarkoitan Suomeen ja Norjaan muuttaneita alkupopulaatioita, en kieliä) olisivat tulleet eri suunnista. Kielet ovat eri suunnista, mutta alkupopulaatiot ovat todennäköisemmin samasta suunnasta kuin eri suunnista.

Tämä on ihan arkeologista perustietoa: Norja alkuasutettiin rannikkoa pitkin Länsi-Euroopasta, Suomi Itä-Euroopasta. Ihan mistä tahansa löytyy tämä tieto. Eri asia on sitten, kuinka paljon meissä on noita alkuperäisiä geenejä ja kuinka paljon myöhemmin tulleita. Mutta alkuasutus on joka tapauksessa täysin eri suunnilta. Jopa Wiik tietää tämän.



Unohdit havumetsävyöhykkeen mahdolliset ekologisesti ja arkeologiset näkymättömät asukkaat, jotka saattavat kuitenkin näkyä antropologisesti ja kielitieteellisesti.

Siksi sellaista ei voi VARMAN PÄÄLLE sanoa pelkän arkeologian perusteella, mitä sanot.

Kaiken pahan päälle molempien maisen sellaiselle otollisella alueella on keskittymä zem-baltti-haploa.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Arkkis

Siksi sellaista ei voi VARMAN PÄÄLLE sanoa pelkän arkeologian perusteella, mitä sanot.



Samaa ihmettelin. Miten jaskiainen arkeologian avulla selvittää geeniperimää?

Jutustelu kieli - geenit - arkeologia - on häilyvää. Välillä toista voi selittää toisella ja usein taas ei voi, jos tulos ei miellytä. Periaatteellisuus puuttuu ja tilalla on synkkä ahdasmielisyys.

-

Jaska
Sigfrid
Vastaus riippuu siitä mitä alkuasutuksella tarkoitetaan. Jos kysymys on 8000 vuoden takaisesta asutuksesta, niin epäilen tätä Wiikki-viisautta jonka mukaan he olivat suomalaisia. Mutta tottakai, lähes kaiki eurooppalaiset ovat tulleet idästä. Taritseeko silloin korostaa SUomen alkuasutuksen itäisyyttä.

Jos kysymys taas on esimerkiksi länsirannikon vasarakirveskulttuurista, niin se oli enemmän läntistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:C ... ulture.png

Jos tarkoitat SU-kielen tuojia, niin tuskin he olivat ensimmäisiä asukkaita edes nykyisten asukkaiden esipolvista, eivätkä sitäpaitsi tulleet tänne idästä.

Minä tarkoitin nykyisten suomalaisten ensimmäisiä edustajia, jotka eivät olleet välttämättä SU-kielen puhujia.

Käsite Itä-Eurooppa kuului neuvostoaikaan, tule jo pois sieltä




Mitä ihmettä sinä nyt selostat? Ei mikään noista liity siihen mitä minä kirjoitin. Tämä on ihan yleistä tietoa ja vallitseva näkemys tällä hetkellä. Mitä seuraavista et ymmärrä tai mistä olet eri mieltä:

1. Jääkaudella Pohjois-Euroopassa ei ollut asukkaita, vaan Euroopan asukkaat olivat vetäytyneet refugioihin eli pakoalueille, joista pohjoisen kannalta tärkeimmät olivat Pyreneiden niemimaalla ja Ukrainassa; Balkanilla saattoi olla ”toinen itäinen” refugio. Alppijäätikkö erotti läntisen väestön itäisestä.
2. Jääkauden päättyessä läntisen refugion asutus levittäytyi pohjoista kohti ja eteni sulaa Norjan rannikkoa pitkin saavuttaen Jäämeren rannat jo noin 10000 eaa.
3. Itäisen refugion asutus seurasi vetäytyvää mannerjäätikköä ja saapui eteläiseen Suomeen noin 8500 eaa. Tämä väestö levisi kohti pohjoista, missä Inarin tasalla vasta kohtasivat itä- ja länsieurooppalaislähtöinen väestö.

- Itä-Eurooppa on ensisijaisesti maantieteellinen käsite, ei poliittinen.
- Vasarakirveskulttuurilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei tietenkään ollut suomalaisia – suomalaisilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa, paitsi että jokin osa geeneistämme lienee heiltä peräisin.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei ollut suomalais-ugrilaista.
- Suomalais-ugrilaista kieltä puhuvat tulivat tänne myöhemmin sekä idästä (saamelainen haara) että etelästä (itämerensuomalainen haara).

Selvisikö?





Ruotsin Pajalassa, Tornio laaksosta on löytynyt kaivauksissa 11000 vuotta vanha asutus-alue.
Ruosalaiset joutuu kirjoittamaan historiaansa uudestaan jotta suomalaisuudesta tulee ruotsalaisuutta!!!!

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Jotuni
Arkkis

Siksi sellaista ei voi VARMAN PÄÄLLE sanoa pelkän arkeologian perusteella, mitä sanot.



Samaa ihmettelin. Miten jaskiainen arkeologian avulla selvittää geeniperimää?

Jutustelu kieli - geenit - arkeologia - on häilyvää. Välillä toista voi selittää toisella ja usein taas ei voi, jos tulos ei miellytä. Periaatteellisuus puuttuu ja tilalla on synkkä ahdasmielisyys.

-




Eikä toista pidä selittää toisella.

Minulle Aikion esittämät suomenkielen vastaavia varhaisemmat germaanilainat saamenkielessä kertovat varhaisesta kontaktista lappalaisten ja germaanien välillä Suomen lähialueelle. Aikion tutkimustulos on asutushistorian tutkimuksen helmi. Nähdäkseni kosketuspinta on joko Suomen alueella tai jossain hyvin lähellä sitä.

Arkeologien mielipide Laitilan varhaisesta skandinaaviasutuksesta tukee ajatusta kohtaamisesta Suomen eteläosissa. Jos sitten suomalaisten germaanilainat ovat myöhempiä, niin voi olettaa suomalaisten tulleen alueelle myöhemmin ja assimiloineen alueen germaanit kielineen pois. Tämä on hypoteesi ja kaipaan vastaväitteitä.

Aikion tutkimustulos osoittaa mielestäni skandinaavien asuneen alueella riittävän pitkään lainasanaerojen havaitsemiseksi; skandinaavien kieli ehti kehittyä kontaktien välillä. Toinen vaihtoehto olisi eri germaani/skandinaaviheimojen vaikutus alueella.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
swift
Jaska
Sigfrid
Vastaus riippuu siitä mitä alkuasutuksella tarkoitetaan. Jos kysymys on 8000 vuoden takaisesta asutuksesta, niin epäilen tätä Wiikki-viisautta jonka mukaan he olivat suomalaisia. Mutta tottakai, lähes kaiki eurooppalaiset ovat tulleet idästä. Taritseeko silloin korostaa SUomen alkuasutuksen itäisyyttä.

Jos kysymys taas on esimerkiksi länsirannikon vasarakirveskulttuurista, niin se oli enemmän läntistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:C ... ulture.png

Jos tarkoitat SU-kielen tuojia, niin tuskin he olivat ensimmäisiä asukkaita edes nykyisten asukkaiden esipolvista, eivätkä sitäpaitsi tulleet tänne idästä.

Minä tarkoitin nykyisten suomalaisten ensimmäisiä edustajia, jotka eivät olleet välttämättä SU-kielen puhujia.

Käsite Itä-Eurooppa kuului neuvostoaikaan, tule jo pois sieltä




Mitä ihmettä sinä nyt selostat? Ei mikään noista liity siihen mitä minä kirjoitin. Tämä on ihan yleistä tietoa ja vallitseva näkemys tällä hetkellä. Mitä seuraavista et ymmärrä tai mistä olet eri mieltä:

1. Jääkaudella Pohjois-Euroopassa ei ollut asukkaita, vaan Euroopan asukkaat olivat vetäytyneet refugioihin eli pakoalueille, joista pohjoisen kannalta tärkeimmät olivat Pyreneiden niemimaalla ja Ukrainassa; Balkanilla saattoi olla ”toinen itäinen” refugio. Alppijäätikkö erotti läntisen väestön itäisestä.
2. Jääkauden päättyessä läntisen refugion asutus levittäytyi pohjoista kohti ja eteni sulaa Norjan rannikkoa pitkin saavuttaen Jäämeren rannat jo noin 10000 eaa.
3. Itäisen refugion asutus seurasi vetäytyvää mannerjäätikköä ja saapui eteläiseen Suomeen noin 8500 eaa. Tämä väestö levisi kohti pohjoista, missä Inarin tasalla vasta kohtasivat itä- ja länsieurooppalaislähtöinen väestö.

- Itä-Eurooppa on ensisijaisesti maantieteellinen käsite, ei poliittinen.
- Vasarakirveskulttuurilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei tietenkään ollut suomalaisia – suomalaisilla ei ole mitään tekemistä alkuasutuksen kanssa, paitsi että jokin osa geeneistämme lienee heiltä peräisin.
- Kumpikaan alkuasutusaalto ei ollut suomalais-ugrilaista.
- Suomalais-ugrilaista kieltä puhuvat tulivat tänne myöhemmin sekä idästä (saamelainen haara) että etelästä (itämerensuomalainen haara).

Selvisikö?





Ruotsin Pajalassa, Tornio laaksosta on löytynyt kaivauksissa 11000 vuotta vanha asutus-alue.
Ruosalaiset joutuu kirjoittamaan historiaansa uudestaan jotta suomalaisuudesta tulee ruotsalaisuutta!!!!



Nyt en tavoita ajatuksen syvyyttä. Voisitko selittää tarkemmin?

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Arkeologien mielipide Laitilan varhaisesta skandinaaviasutuksesta tukee ajatusta kohtaamisesta Suomen eteläosissa. Jos sitten suomalaisten germaanilainat ovat myöhempiä, niin voi olettaa suomalaisten tulleen alueelle myöhemmin ja assimiloineen alueen germaanit kielineen pois. Tämä on hypoteesi ja kaipaan vastaväitteitä.

Luepa Sammallahden esitys, joka löytyy Turku ja tori-ketjusta.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Judas I. Käkriäinen
sigfrid
Arkeologien mielipide Laitilan varhaisesta skandinaaviasutuksesta tukee ajatusta kohtaamisesta Suomen eteläosissa. Jos sitten suomalaisten germaanilainat ovat myöhempiä, niin voi olettaa suomalaisten tulleen alueelle myöhemmin ja assimiloineen alueen germaanit kielineen pois. Tämä on hypoteesi ja kaipaan vastaväitteitä.

Luepa Sammallahden esitys, joka löytyy Turku ja tori-ketjusta.



Tuo esitys ei selitä saamen germaanilainoja, eikä varsinkaan eroa suomen lainoihin. En ole perehtynyt kielikysymyksiin riittävästi osatakseni arvioida tekstin arvoa. Näyttää kuitenkin siltä ettei inkeroinen ole noin vanha erillisryhmä, vaan inkeriläisillä on nuorempi yhteys Suomeen. Moni muukin asia saattaa olla kyseenalainen. Kielimiehet osannevat kertoa mitkä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Sigfrid
No hyvä pohditaampa tätä. Keiltä ja missä luulet/tiedät saamenkielen germaanilainojen tulleen?

Tätä ihan eri asiaa? Sopii.

Saameen on tullut germaanilainoja eri aikoina ja eri paikoissa, mutta aina germaaneilta. Tuoreimmat on omaksuttu skandinaaveilta saamelaiskieliin ja sitä ennen saamen muinaismurteisiin Lapissa. Sitä ennen on omaksuttu germaanisia lainasanoja Etelä-Suomessa kantasaameen. Sitä ennen niitä on omaksuttu jossain vielä kaakompana varhaiskantasaameen ja jonkin verran ehkä jopa suomalais-saamelaiseen kantakieleen.

Sigfrid
Minulle Aikion esittämät suomenkielen vastaavia varhaisemmat germaanilainat saamenkielessä kertovat varhaisesta kontaktista lappalaisten ja germaanien välillä Suomen lähialueelle. Aikion tutkimustulos on asutushistorian tutkimuksen helmi. Nähdäkseni kosketuspinta on joko Suomen alueella tai jossain hyvin lähellä sitä.

Aivan. Erityisen havainnollisia ovat germaanisperäiset saamesta suomeen lainatut paikannimet, koska ne osoittavat Etelä-Suomessa olleen aikanaan läsnä kaikkia näitä kieliä. Läntisin tällainen nimi on Raasansuo Harjavallassa Kokemäenjoella; nimeä Harjavalta puolestaan pidetään germaanisena (s. 184):

http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf

Sigfrid
Arkeologien mielipide Laitilan varhaisesta skandinaaviasutuksesta tukee ajatusta kohtaamisesta Suomen eteläosissa. Jos sitten suomalaisten germaanilainat ovat myöhempiä, niin voi olettaa suomalaisten tulleen alueelle myöhemmin ja assimiloineen alueen germaanit kielineen pois. Tämä on hypoteesi ja kaipaan vastaväitteitä

Kuitenkin paikannimistön jatkuvuus juuri suomen kielessä osoittaa, että rannikolla oli keskikantasuomalaisia jo kantagermaanin aikaan, pronssi- ja rautakauden taitteessa. Yhtä aikaisin siellä oli tietysti myös germaaneja, vaikka he sulautuivatkin myöhemmin suomalaisiin. Jonkinlaisena suuntaviivastona voidaan pitää sitä, että germaaniset asutusnimet voivat selittyä niinkin, että germaaneja on tullut alueelle itämerensuomalaisten jälkeen, mutta germaanisperäiset luontonimet, erityisesti hydronyymit (kuten Eura, Aura ja Kymi) viittaavat pikemminkin siihen suuntaan, että germaaneja oli noilla seuduin jo ennen itämerensuomalaisia. ”Noilla seuduin” on tietysti suhteellista – viereisellä alueella on toki voinut olla itämerensuomalaisia jo kauan.

Mutta noiden hydronyymien perusteella voidaan tosiaan olettaa, että ainakin paikoitellen Suomen rannikolla on asunut germaaneja ennen kuin itämerensuomalaisia.

Sigfrid
Aikion tutkimustulos osoittaa mielestäni skandinaavien asuneen alueella riittävän pitkään lainasanaerojen havaitsemiseksi; skandinaavien kieli ehti kehittyä kontaktien välillä. Toinen vaihtoehto olisi eri germaani/skandinaaviheimojen vaikutus alueella.

Lainasanaeroja on sikäli, että saameen on lainattu eri sanoja kuin itämerensuomeen. Mutta kummassakin haarassa germaanikontaktit näyttävät olleen jatkuvia, ja lainanantajakielikin näyttää olleen sama, ainakin kunnes saame ehti Lappiin.

Swift
Ruotsin Pajalassa, Tornio laaksosta on löytynyt kaivauksissa 11000 vuotta vanha asutus-alue.
Ruosalaiset joutuu kirjoittamaan historiaansa uudestaan jotta suomalaisuudesta tulee ruotsalaisuutta!!!!

Kyllähän se lähes tuhannella vuodella vanhentaa Tornionlaakson varhaisimman asutuksen ikää. Eipä se kyllä silti liity millään tavoin suomalaisiin eikä ruotsalaisiin.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat