Sivut

Kommentit (28621)

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Moses Leone
Parempi se oli kuin Jotunin selitykset suomalaskielisistä nimistä Ruotsissa.

Miten niin? Aina on yhtä turha hakea omaperäiselle nimitykselle selitystä vieraasta kielestä, olivatpa nimet missä tahansa.

Untamo
Edellisen sivun Turkicworldin linkisssä on joitain mielenkiintoisia havaintoja.
Rippeitä Amerikkan muuttaneesta Q-populaatiosta löytyy pitkin Siperiaa mutta myös liki 20% osuus tataareilla Uralin länsipuolella.

Omituista, etenkin kun lähdettä noille Y-lukemille ei anneta – viitatusta mtDNA-tutkimuksesta niitä ei löydy. Esim. Tambets et al. 2004 (Saami - - genetic outliers) antaa tataarien Q:n osuudeksi vain 0,8 %.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Jaska

Omituista, etenkin kun lähdettä noille Y-lukemille ei anneta – viitatusta mtDNA-tutkimuksesta niitä ei löydy. Esim. Tambets et al. 2004 (Saami - - genetic outliers) antaa tataarien Q:n osuudeksi vain 0,8 %.



Joo, Jaska, outo inkkarimuija vetää kahvia poskeen, koska piilotin wiinat omaan henk.koht. käyttöön.
Kuitenkin komenttisi on AIHEELLINEN ja moinen seikka kehnossa (miserable) tutkimuksessa iski kovasti sielun sopukoihin.
Untamo kirjoittaa useasti erityisen mielenkiintoisia tarinoita, mutta turkkilainen genetiikka laahaa hivenen kehityksen perässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotuni

Ruotsissa muutamia yx, kax esimerkkejä:

Yxmyran Gävleborgs län Bollnäs Kaxberget Gävleborgs län Bollnäs
Yxsjön Gävleborgs län Bollnäs Kaxen Gävleborgs län Bollnäs

Yxabäcken Jönköpings län Gislaved Kaxabergen Västra Götalands län Tranemo
Yxasjön Jönköpings län Gislaved Kaxabäcken Jönköpings län Värnamo

Yxekärret Kalmar län Nybro Kaxgärde Kalmar län Emmaboda
-




Summa summarum:
Nykyisen Ruotsin (Sverige) alueella on puhuttu kieltä, mikä on enemmän soomi-keeli kuin linkua kermanicum.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Gorgle
Moses Leone

Parempi se oli kuin Jotunin selitykset suomalaskielisistä nimistä Ruotsissa.



Noo...onko Jotuni yrittänyt selittää jonkin Ruotsin paikannimen olematonta teräasetta tarkoittavalla keksityllä yhdyssanalla?

On ainakin yrittänyt selittää ahmaa järveksi, ja muuta vastaavaa.



Järv voi olla nykyruotsiksi ahma, muta järvien nimikomponenttina se on luultavimmin järvi.

Veäjällä on näin:
the noun meaning ‘lake’ in Finnic languages, including Karelian and Veps is often transmitted in Russian adaptation as -eŕ, -er(o), -or(o), -era, -ar, -jar, -jaŕ, gjaŕ etc. (see Popov 1947: 169, 174; 1965: 118; Matveev 1998: 94).

Venäjällä sana järvi on kulunut paikannimissä ja jäljellä on yllä mainitut osat.

Suomessa on tapahtunut samalla tavalla:
Jermo (järrmo) < *Järvi/maa (järvi ‘lake’)

Ja Ruotsissa:
In the lake system west of Vilhelmina, Voeltjere

Ruotsissa -rven loppuiset paikannimet ovat usein järviä. Kaikki Ruotsin jern-loppuiset paikannimet ovat järviä.

-

Moses Leone
Jotuni
Kaikki Ruotsin jern-loppuiset paikannimet ovat järviä.

-


Jern/järn takoittaa ruotsissa rautaa. Rautaa saatiin järvimalmista.

http://sv.wiktionary.org/wiki/jern




Yleensä haluan pysytella rettelöiden ulkopuolella välittäjänä, kuten elämässäni maailman sotaa käyvissä maissa.
Tuo Mooseksen mainitsema rautamalmi kuitenkin saa "puolueettomuuteni" koetukselle & ajattelemaan ja pohtimaan seikkaa toisesta vinkkelistä käsin.
Huom. Norjassa tuo sana tarkoittaa todella järvihiekkamalmirautaa.

English: Copper, bronze, iron
Spanish: Cobre, bronze, hierro
Finnish:  Vaski, rauta
Hungarian: Vas, 'rauta (Iron)
Armenian: Oski  (gold)
Lupacan: Choque (copper)
Lupacan: Yauri (Jauri), Yawri (Copper)
Lupacan: Castilla Jauri = (Spanish copper = iron)
Lupacan: Yauri aputiri = magneettikivi
Lupacan: Kila yauri = värikäs kupari
IRON/RAUTA:
Proto-Germanic: *aura-n, -z; *auri-z; *ūra-n
Old Norse: aur-r `Eisenartiger Sand
Norwegian: aur, aure
Quechuan: Khilla/qeqlla
Tahiti: ’āuri (iron)
Samoa: auri (iron)
FinnUgor waś-ke = iron ? very valuable metal, as iron was very rare.
EmeGir/Sumr g-us-kin =a very valuable metal, some think its gold, others unsure; (gu-us-kin); kin=valuable stone, gu=metal.
Magyar/Hung vass =iron
Vogul/Mansi weš =tin,lead;
Ostyak/Khan uăχ, uŏχ=iron,metal,gold;
Zuryen/Komi oziś =tin;
Finn/Suomi vaski =ore, copper, bronze;
Estonian vask =copper, "messing"
Lapp/Saami væik, vieške = copper;
FinnUgor: joŕε == planing iron , shaver , to scrape , shave
EmeGir/Sumr: gur 10,14 =sicle < shaver,cutter; gur 5=separate,divide; [j>g or blk]
Magyar/Hungary: gyalú=wood plane, gyal-ul=shaves off; [r>l] nyr=shave(j~gy~ny early Medieval dialectical variations)
Vogul/Mansi: iarr =to plane, scrape, shave; iorγ=plane, scratch;
 

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765
Moses Leone
Jern/järn takoittaa ruotsissa rautaa. Rautaa saatiin järvimalmista.

Puhumattakaan siitä, ettei suomessa ole sellaista sanaa kuin jern 'järvi'. Äännesubstituutio suomen sanasta järvi ruotsin sanaksi jern taas on täysin mahdoton.

Ruotsin Yx-nimiin taas pätee sama kuin Suomen Yksi-nimiin: turha hakea selitystä naapurista niin kauan kuin nimi on selvästi omaperäinen. Jos löytyisi yksikin Yx-nimi Ruotsista, jonka loppuosa olisi suomalaisperäinen, sitten voisi alkuosankin suomalaisperäisyyttä alkaa pohtia.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

Täällä tulee kivkauden teknologian sanastoa nyt sama pläjäys latvian näkökulmasta kuin jo kerran pistin liettuan näkökulmasta:

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-22922.html

Arkkis
Täällä on Jaskalle ruotsin baltti- ja erityisesti kuurilainoista:

Arkkis
Arkkis
Ń:lliset muodot liittyvät suomen sanaan "ääni", ja seuraavat samasta sanasta kuin liettuan sanasta

"siautėti...siautėja...siautėjo" = huutaa (täyttä kurkkua), houralilla, raivota, riehua, bilettää äänekkäästi jne.

http://www.windictionary.com/lithuanian ... fault.aspx

< lt. "*žiauti...žiauna(žiauma)...žiovė(žiaumė) = "kidustella", "repiä kiduksiaan, kitaansa", "jauhaa", "puhkua", "huutaa" > "žiaunos" = leuat kidukset, "žiaumoti" = jauhaa suussaan (mm. purukumia). Sanat ovat olleet ennenkin esillä:

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?start=21719




Ja tämä "huutaa" olisi sitten myös samaa juurta kuin englannin "shout" = huutaa, JA EHKÄ MYÖS SUOMEN "HUUTAA"!

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" shout = huutaa

c.1300, schowten "to call or cry out loudly," of unknown origin; perhaps from the root of shoot, on the notion of "throw the voice out loudly," or related to O.N. skuta "a taunt." The noun is first recorded late 14c. "

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

shoot (n.) = verso

"young branch of a tree or plant," 1450, from shoot (v.). Meaning "conduit for coal, etc." is from 1844. Shoot-out is from 1953.

shoot (v.) = ampua

O.E. sceotan "to shoot" (class II strong verb; past tense sceat, pp. scoten), from P.Gmc. *skeutanan (cf. O.S. skiotan, O.N. skjota, O.Fris. skiata, Du. schieten, Ger. schießen),

from PIE base *skeud- "to shoot, to chase, to throw, to project"

(cf. Skt. skundate "hastens, makes haste", O.C.S. iskydati "to throw out," Lith. skudrus "quick, nimble"). "

Sana "skudrus" = kuurismi, tarkoittanee verbiä

(kr.) "*skūti...*skūda...*skūdoi" = hosua, kiirehtiä, koheltaa

= (lt.) "skubėti...skuba...skubėjo"

Asiaan liittyvät balttisanat ovat

skiautis (lt) = ṥḳemba = nuolenkärki, iskoskivi, sanat ovat vankasti samaa juurta ja luultavsti sitä myös suomen sanojen "kimmota" ja "ampua" kanssa, ja ikivanhaa perua...

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... dra&h=1071

Ruotsin "skjuta" tulee täältä eikä tämä sieltä.

Sana "ṥauti" = ampua voidaan nyt erottaa niin sanasta

"džiauti" = "asettaa kuivumaan, hautumaan, savustumaan, palamaan tervaksi" kuin myös sanojen

"*žiau(m)ti" = "hengittää kiduksilla, jauhaa leuoillaan, huutaa kurkku putkella, huokua, huohottaa" siitä yhteydestä, josta jälkimmäisestä siis ilmeisimmin tulee englannin "shout", eikä se väliitömästi liity ampumiseen, "shoot".

post1050383.html?hilit=%20%C5%A1auti%20#p1050383

Balttisanat ovat taas PIE-sanoja VANHEMPIA, koska kehityksessä "-en-", "-em-" muttuvat mm. "-eu-":ksi, mutta EI PÄIN VASTOIN.




Kantabaltti/PIE-muotoa ”*skeu-” on edeltänyt muoto

”*skembti” = kimmota, lentää, ampua (”nuoli ampuu, kimmoaa”),

josta seuraavat säännöllisesti lukemattomat eri balttikielten sanat ja näiden johdannaiset ja lainautumat.




Paitsi englannin ”shoot”, tästä ”*skie”, *skieu, *skiem(b)” -juuresta on lainautunut englannin ”ship”. Se ei kuitenkaan varmaankaan ole lainautunut mistään kuurista, vaikka sieltä onkin mm. skandinaavisten kielten laivanrakennussanasto, vaan sana lienee lopultakin englannissa kelttiläinen.

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

ship (v.) = laivata

c.1300, "to send or transport by ship," from ship (n.). Transf. to other means of conveyance (railroad, etc.) from 1857, originally Amer.Eng. Shipment "that which is shipped" is from 1861.

ship (n.) = laiva

O.E. scip "ship, boat," from P.Gmc. *skipan (cf. O.N., O.S., Goth. skip, Dan. skib, Swed. skepp, M.Du. scip, Du. schip, O.H.G. skif, Ger. Schiff), perhaps originally "tree cut out or hollowed out,"

and derived from PIE base *skei- "to cut, split."

The O.E. word was used for small craft as well; in 19c., distinct from a boat in having a bowsprit and three masts, each with a lower, top, and topgallant mast. Fr. esquif, It. schifo are Gmc. loan-words. Ship-board "side of a ship" is from c.1200. Ship-shape "properly arranged" first attested 1644. Phrase ships that pass in the night is from Longfellow's poem "Aftermath" (1873). Phrase runs a tight ship is attested from 1971. ”

Myös sana ”chip” on samaan suuntaan mutta johdetaan toisesta(?) verbistä PIE ”*keip-” = leikata

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

chip (v.) = siru, lastu

O.E. forcippian "to pare away by cutting," v. form of cipp "small piece of wood," perhaps from PIE base *keipo- "sharp post" (cf. Du. kip "small strip of wood,"

L. cippus "post, stake, beam"). Sense of "break off fragments" is 18c. Noun is attested by early 14c.; meaning "counter used in a game of chance" is first recorded 1840; electronics sense is from 1962. Used for thin slices of foodstuffs (originally fruit) since 1769; specific ref. to potatoes is from 1859 (in "A Tale of Two Cities"); potato chip is attested by 1886. ”

Paradoksaalisesti ”chipin” taustalla on puun keikkaainen, mutta mm. ”shipin” taustalla kiven työstäminen teriksi, koska sieltä tulevat työprosessien ja -kalujen nimet.

Liettuassa ja kuurissa sana ”*skembti” jakautuu kahdeksi aspektiksi, joista iteratiivinen ”*skimbti tarkoittaa jatkuvaa, toistuvaa toimintaa ja kyseiseen toimintaan saattamista (”ajattaa”), kun taas ”*skambti tarkoittaa kertaluonteista, alkavaa ja ko. toimintaan saatetuksi tulemista. ”Perusverbi” on hävinnyt liettuasta ja aspektitkin vähän muuntuneet, mutta kaikkien johdanaiset ovat säännöllisiä.

Latviassa osoittautuu tässä tapauksessa olevan vanhempia ja vähemmän muuntuneita muotoja kuin liettuassa, kuten nuolenkärki = šķemba =”(se, mikä) lentää”, mutta tarkastellaan ensin liettuaa. Olen kuitenkin pannut tärkeimmäksi lähteeksi liettua-latvia-sanakirjan ja kääntänyt sanat yhdessä sinne.

1. ”*skambti...*skamba...*skambo” > (lt.) ”skambinti...skambina...skambino” = soittaa,
”skobti..skobia...skobė” = hakata kirvellä, sirpillä, kovertaa, louhia, räjäyttää, leikata ruoho
”skúosti...skúodžia...skúodė” = lentää suoraan, lennättää suoraan, suunnata, suuntautua
”skubti...skumba...skumbo”, osua, ehtiä, ennättää
”skausti(s)...skaudžia(si)...skaudė(si)” = vahingoittaa, loukata, (loukkaantua)
skausti ...skausta...skaudo = valittaa (kipua)
skų́sti...skùndžia...skùndė = sääliä
>skaudė = haava (tulee preteritistä ”skiaude” = ampui, kimposi, osui”), haava, paise
>skaudà = kipu, vaiva, syy, jnkn vika
>skaudrus -ì (< kr.)= vaarallinen, vahingollinen kr.
>skaudus -ì = kipeä, sairaalloinen, epäilyttävä, raskas, vaikea
>skaudis = vaurio, vamma
> skaudumas = syy, vika

”skabyti...skabo...skabė” = leikata, katkoa oksia ym.
>”skabus” = terävä > (kr., lt.)
>skabrus = ”veistävä (kirves, timpuri)” = kätevä (henkilö, työkalu), sopiva (vaate ym.), toimiva, pätevä;
>skaptas = (puunleikkaajan, kuvanveistäjän) taltta, koverrin, kaiverrin
>”skaptuoti...skapúoja...skaptãvo” = taltata, kaivertaa, irrottaa kappale/kimpale,

2. ”*skembti...*skemba...*skimbo” > ”*skiauti” >skiáutė, skiáutis = nuolenkärki;
”*skieti” > (lt.) ”skietas” = kampakuvio (ark.), pirta; > (lt.)
>skiedrà = skaida = lastu
”skiepti...skiepia...skiepė” = ympätä, upottaa, kiepata,
> skiẽpas (4) = istukas, varte, oksas (bot.), ympe, ymppäys, istutettu terä
skę̃sti...skęsta...skeñdo = taipua, painua,hautautua, olla hukkumaisillaan
skiesti...skiedžia...skiedė = laomentaa, miedontaa, ohentaa (maalia ym.), harventaa
siaubti...siaubia...siaubė) = tuhota, haävittää, autioittaa
>siaũbas = kauhea
”siaupti...siaupia...siaupė” = peittyä, olla (vahvasti) taipuvainen jhkn, ”jäädä jnkn alle”
šauti....šauna... šóvė = ampua
šautis...šaunasi...šóvėsi)” = tunkeutua, esim. nuoli saaliiseen, jnkn läpi
šautuvas = ase, pyssy ”

šaubas = epäilys

”*skimbti...*skimba...*skimbe” > (lt.) skimbtelėti...skimbtelėti...skimbtelėti = helistä, helistää, kilistää ”

skinti...skina...skynė = räjäyttää, kyniä nyppiä, kaataa (puut), siivota
skìsti...skiñda...skìdo = liueta




Tehdään vastaava analyysi LATVIASTA eli etsitään aspektisarjan todennäköiset johdannaiset. Oletetaan kahdella tähdellä merkitty ”kantalatvialainen” muoto, kuten ”**skambt...**skambu” todennäköiset johdannaiset.

1. ”*skambti” > ”**skambt...**skamb...**skamba” > ”skamba” = murskattu kiviaines, sepeli, jäännöskivi; (epävarmoja: skāde = sääli; ”skuba” = kiire, hosuminen; ”skūt...skuj...skuva” = ajaa tukka, parta; ”skumt...skumsti...skuma” = surra > ”skumjš” = suru);

2. ”*skembti”

>2.1. ”**šķembt...**šķemb...**šķemba” = lentää, ampua, kimmota
> ”šķemba” = nuolenkärki, iskos-, irrokekivi, sälö, (lasin, astian) siru, nuolenkärkimerkki;
>”šķēps = nuoli, keppi, keihäs ( *šķēpts = varustettu kivi-ym. kärjellä > ”šķēps);
”šķiebt...šķieb...šķieba” = kiepata, poikeuttaa, kääntää, olla taipuvainen, pyrkiä; ”šķibīt...šķibī...šķibīju = karsia, vesoa, raivata pesaita ym. (lt. skabyti);
šķist (šķiet)...šķiet...šķista = osoitta(utu)a joksikin, olla merkitty joksikin;
šķietams = jonkin näköinen, näennäinen,
”šķiest...šķiež...šķieda” = heitellä, haaskata tuhlata;
”šķiets” = (lt.) skietas = (ark.) kampakuvio, kutojankaide
>(kr.) šķiedra = lastut, hake, kuidut, säikeet

2.2. >(kr.) ”**skaisti...skaida...skaidoi” = lastuta, veistää, naputella, hioa pinta sileäksi > skaists, -a, skaidrus = sileäksi, puhtaaksi, kirkkaksi lastuttu, naputettu, hiottu pinta
skaida = lastu (puun metallin), sälö, säle;
"skaidrs" = selvä, kirkas, puhdas, syytön (= "puhtaaksi lastuttu")

2.3 > ”*skembti > ”*skiambti > (lt.) "skiauti" > (kr, tmv) "*ščiauti" > (lv.) > šaut...šauj...šāva = ampua, laukaista;
šaudīt...šaudia...šaudīja = ampua, ammuskella;
šaust...šauš...šauta = ruoskia, tapella;
šaustīt...šausta...šaustīja = hakata, ruoskia, taistella (vanhoin asein);
šausmas = kauhu;
šausmonis = hirviö;
šaubīties...šaubās...šaubījās = epäröidä

Otin näkyville tuon hypoteettisen sinisen välimuodon, mitä kieltä se sitten voisi ollakin (zemgallia tai seeliä), koska siitä SAATTAISI tulla vatjan "(h)ampua" ja viron "amb", g. "ammu" = jousipyssy. Huom: nuolenkärki oli liettuaksi "skiautė" < "*skiambte" < (kb.) "skembte".

Vastaavsti "*skembti"-verbista voi tulla myös "**ščei(b)ti" > "**šeibti...**šeita"(šeiba) > heittää (heivata).

3. *skimbti > (”lt”) ”**šķimbt...**šķimb...**šķimba” = ”kimmahtaa, iske(yty)ä irti tai johonkin, kilahtaa, helähtää” >

”šķinst...šķinst...šķinda” = ”šķindēt....šķind...šķinda” = soida (kirkonkello ym.), kalista (astiat ym.), kilistä, kalskua, helähtää, helistä
”šķīt...šķin...šķina” = karsia, hakata, perata, (lt.) skinti; ”šķībs” = kiero, väärä
šķībacis = vinosilmä = ”lyöntisilmä”, ”osumasilmä”;

Seuraavassa linkkejä käännettynä, kun harva osaa latviaa tai liettuaa. Varsinaisesti uutta edelliseen näissä ei ole:
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... %93t&h=731

tas viņam tikai tā šķita - tai jam tik taip atrodė
tas šķiet savādi - tai atrodo keistai
man šķiet, ka... - man atrodo (rodos, regis), kad...
tu, šķiet, maldies - tu, atrodo, klysti

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... g=2&q=&h=0

skamba = skeveldra, atplaiša, atskala (lt.)

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=4324

šķemba
I. n
1. splinter, fragment, shiver
2. fraction, chip
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bas&h=4215
šķēps = keppi, ruotsin ”käpp” taatusti täältä eikä tämä sieltä!
I. n
1. spear, lance = keihäs
2. (pīķis) pike = nuoli
3. (sportā) javelin = kilpakeihäs
šķēpa metējs - javelin thrower = keihäänheittäjä ”
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bas&h=4371
” LV šķēpveida lemesis arheol. = keihäsmäinen aurankärki
RU копьевидный наральник,
RU копьевидный сошник,
EN spear-shaped ploughshare,
DE speerartige Pflugschar ”
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... Bbs&h=4516
šķiebt...šķieb...šķieba
1. kreivinti; kleipti; kraipyti, vaipyti = kiepata, lytätä, lintata, poikkeuttaa, vinouttaa, viipata, väännellä (naamansa ym.)
šķiebt apavus - kleipti avalynę = lintata kengät (Kallen kengät on lintallansa ja Lintan kengät on kallellansa)
šķiebt muti - vaipyti veidą = väännellä naamaansa
2. svirinti, versti į šoną, kreipti = poikkeuttaa, kääntää ohi, sivulle, muttaa suuntaa
šķiebties (~jos, ~ies, ~jas, ~ās, ~sies) = kiepahtaa, kiepsahtaa, kieppua
1. kreivėti, kumpti; klypti = vinoutua, kieroutua, taipua,
2. krypti, svirti = suuntauta, pyrkiä (suuntaan), olla taipuvainen jhk.
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... inst&h=752
šķiebties = v to incline (to one side) to bend, to tilt = kipata, kiepahta, kiepsahtaa
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10331062
šķībs
I. a
1. oblique = viisto, epäsuora, kiero, vino
2. slanting, skew = viettävä, kalteva, paistinvarras
3. lop-sided = toispuolinen
4. (skatiens) wry = vino, viisto”
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063
” šķist ppr. 3 prs. (šķiet, ~ta, ~tīs) , atrodyti
tas viņam tikai tā šķita - tai jam tik taip atrodė
tas šķiet savādi - tai atrodo keistai
man šķiet, ka... - man atrodo (rodos, regis), kad...
tu, šķiet, maldies - tu, atrodo, klysti ”

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... dra&h=1088

šķiest
I. v
1. (izmētāt) to scatter, to throw about = heitellä, ripotella
2. (ūdeni) to splash = roiskia, roiskuttaa
3. (tērēt) to squander, to waste = haaskata, tuhlata

Untamo
Edellisen sivun Turkicworldin linkisssä on joitain mielenkiintoisia havaintoja.
Rippeitä Amerikkan muuttaneesta Q-populaatiosta löytyy pitkin Siperiaa mutta myös liki 20% osuus tataareilla Uralin länsipuolella.

Omituista, etenkin kun lähdettä noille Y-lukemille ei anneta – viitatusta mtDNA-tutkimuksesta niitä ei löydy. Esim. Tambets et al. 2004 (Saami - - genetic outliers) antaa tataarien Q:n osuudeksi vain 0,8 %.[/quote]



Tuore turkkilainen tieto saattaisi nyt olla parempaa. Kysehän on paljolti turkinkielisistä alueista ja valtioista. Heillä on siellä paremmat suhteet joita tarvitaan.
Väritys on ilmeistä tekstissä mutta ei välttämättä koske numeroita. Onhan paikoin ilmoitettu tiedon puute tai jätetty K-haplo jakamatta.
Aiemmissa tutkimuksissa ei ehkä ole otettu huomioon Q:n mahdollisuutta vaan oletettu suoraan R1a .
Jossain lähteessä esitetään nyt Ukrainan Q-osuudeksi 5% ja siinäkin syntyisi kerralla muutama miljoona euroopanintiaania.
Yleensä on suuri ongelma ettei geneettisiä ja arkeologisia tutkimuksia päästä tekemään laajoilla Keski-Aasian, Kiinan ja Venäjän alueilla. Sen vuoksi olennaisia seikkoja jättimäisen K:n osien vaiheista ei pystytä päättelemään.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Jaska
Moses Leone
Jern/järn takoittaa ruotsissa rautaa. Rautaa saatiin järvimalmista.

Puhumattakaan siitä, ettei suomessa ole sellaista sanaa kuin jern 'järvi'. Äännesubstituutio suomen sanasta järvi ruotsin sanaksi jern taas on täysin mahdoton.



Sinulla vaan on asenteesi. Et tiedä ruotsalaisista paikannimistä yhtään mitään.

Järvi ->jer on täysin mahdollinen ruotsissa. Loppu n on määräävä artikkeli. Ruotsin jern on kulumaa kuten venäjän kielessäkin eikä se merkitse rautaa, koska se on nimen loppuosa. Jos jern olisi rautaa merkitsevä, oli järven merkitys "xxx-rauta". Etuosa voi olla "rauta" esim Rautajärvi, mutta jälkiosana esim Kuusirauta järven nimenä on hyvin erikoinen ja edellyttää asenteellisuutta.

Venäjän järven kulumat puuttuvat nekin suomesta:
-eŕ, -er(o), -or(o), -era, -ar, -jar, -jaŕ, gjaŕ

Vaatii asennetta selittää nuokin pois suomen järvestä. Samoin nämä:
Jermo (järrmo) < *Järvi/maa (järvi ‘lake’)

In the lake system west of Vilhelmina, Voeltjere

Jaskiaisen ja Måseksen mielestä noiden pitää olla Rautamaa (Jermo) ja Voeltrauta (Voeltjere)-

Jaska
Ruotsin Yx-nimiin taas pätee sama kuin Suomen Yksi-nimiin: turha hakea selitystä naapurista niin kauan kuin nimi on selvästi omaperäinen. Jos löytyisi yksikin Yx-nimi Ruotsista, jonka loppuosa olisi suomalaisperäinen, sitten voisi alkuosankin suomalaisperäisyyttä alkaa pohtia.



Kas tässä:
Yxalampi Gävleborgs län Ockelbo

Nimen loppuosa lampi on minusta suomalainen.

Onko sillä vaikutusta? Ei? En ihmettele ollenkaan. Vahvaa ennakkoasennetta ei tieto miksikään muuta vaan itse asiassa, vastakkainen tieto vahvistaa väärää ennakkoasennetta.

-

Jaska
.
Jos löytyisi yksikin Yx-nimi Ruotsista, jonka loppuosa olisi suomalaisperäinen, sitten voisi alkuosankin suomalaisperäisyyttä alkaa pohtia.



Toisaalta tuollaisenkaan nimen löytyminen ei välttämättä todistaisi mitään uutta: nimihän voisi liittyä metsäsuomalaisiin tai keskiaikaiseen suomalaisasuttajaan. Riippuu toki siitä, mistä päin Ruotsia nimi löytyisi.

Jaskan kanssa olemme muutamaan kertaan vääntäneet kättä siitä, kuinka epäluotettavia vain 10 STR-markkerilla tehdyt Y-DNA tutkimukset voivat olla. Tässä samasta aiheesta Suomi DNA-projektin sivuilta:

http://fidna.info/wp/2010/01/09/mutaati ... a/?lang=fi

Suomi DNA-vertailuprojektissa on kuitenkin osoittautunut, että kaikki 12 markkerin mukaan täsmäävät DNA-sukulaiset voivat olla 67 markkerin vertailuissa hyvinkin kaukaisia. Niiden täysin täsmääviksi luultujen edelle menee kymmenittäin uusia läheisempiä DNA-sukulaisia, kun vertailumarkkerit lisätään 67:ään. Näin vain siitä syystä, että pari satunnaismutaatiota on sattunut osumaan juuri tuohon ensimmäisten 12 vertailumarkkerin joukkoon. Tarvitaan 67 markkeria varmasti läheisimmän DNA-sukulaisen löytämiseksi. Markkerimäärän ulottaminen yli 67:n ei ole vielä ollut tarpeellista. Jos naapurisukuseurat ovat erittäin lähellä toisiaan, eikä kirkonkirjoista ole selvyyttä yhteyksistä, ehkä sitten yli 67 markkerin vertailusta voi tulla hyötyä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tullut tällaista tositarvetta.
Moses Leone
Jaskan kanssa olemme muutamaan kertaan vääntäneet kättä siitä, kuinka epäluotettavia vain 10 STR-markkerilla tehdyt Y-DNA tutkimukset voivat olla. Tässä samasta aiheesta Suomi DNA-projektin sivuilta:

Kyllä Mooseksen toteamuksessa on vinha perä.
Itse olen harrastanut ajan voittamiseksi pääasiallisesti 11 markkeria, mutta usein tarkistanut 67 markkerilla.

11 markkerilla joku sukulainen on liian kaukainen kahden stepin errorilla, mutta 67:llä tyyppi muuttuukin läheisimmäksi sukulaiseksi virheen ollessa edellen vain tuo sama 2 steppiä.

Juuri olen hakemassa eräälle mikkeliläiselle sukulaisia ja 11 markkerilla iski kovasti Jenkkimaahan. Heitin kaikki markkerit uuteen hakuun ja tilanne muuttui täysin.

Tuo DNAForums-keskustelupalstan moskovalainen tyyppi mahtavilla 67 markkerien N1c1-tutkimuksilla vaikuttaa hyvin luotettavalta ja nähtävästi asiaan erinomaisesti paneutuneelta harrastelijalta.

Mooses mainitsi jäleen tuon rautamalmin. Ihmetyttää, miksi se löytyy niin voimakkaasti useista Polynesian kielistä.
Toisaalta mm. prof. Panu Hakola ja jopa Australian Peter Marsh ovat todenneet saman - liikaa uralilaista ja IE-sanastoa Polynesialla aina Pääsiäissaarille saakka.

Jotuni

Jaska
Ruotsin Yx-nimiin taas pätee sama kuin Suomen Yksi-nimiin: turha hakea selitystä naapurista niin kauan kuin nimi on selvästi omaperäinen. Jos löytyisi yksikin Yx-nimi Ruotsista, jonka loppuosa olisi suomalaisperäinen, sitten voisi alkuosankin suomalaisperäisyyttä alkaa pohtia.



Kas tässä:
Yxalampi Gävleborgs län Ockelbo

Nimen loppuosa lampi on minusta suomalainen.

Onko sillä vaikutusta? Ei? En ihmettele ollenkaan. Vahvaa ennakkoasennetta ei tieto miksikään muuta vaan itse asiassa, vastakkainen tieto vahvistaa väärää ennakkoasennetta.
-




Kovia kokeneelle Jotunille tässä tapauksessa teetä ja sympatiaa ja hyvälle ystävälleni Jaakolle vain terveisiä.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Gorgle
Jaska
.
Jos löytyisi yksikin Yx-nimi Ruotsista, jonka loppuosa olisi suomalaisperäinen, sitten voisi alkuosankin suomalaisperäisyyttä alkaa pohtia.



Toisaalta tuollaisenkaan nimen löytyminen ei välttämättä todistaisi mitään uutta: nimihän voisi liittyä metsäsuomalaisiin tai keskiaikaiseen suomalaisasuttajaan. Riippuu toki siitä, mistä päin Ruotsia nimi löytyisi.



Voi liittyä ja osa varmasti liittyykin.

Voiminen on kuitenkin eri asia kuin tieto liittyykö vai ei. Tiedon vuoksi ruotsalaisia paikannimiä on selvitettävä.

Itse epäilin pitkään, ettei Ruotsista löydy suomalaisnimistöä, mutta vähitellen sitä on löytynyt yhä lisää. Suuri hankaluus on ruotsin monet äännemuutokset, jotka melko tehokkaasti estävät monien suomalaisnimien selvittämisen karttatiedon perusteella. Esimerkiki sana kauka on ruotsissa kehittynyt mm muotoon kök- tai gök- eikä niitä selkeästi pysty erottamaan ruotsalaisista sanoista.

-

Gorgle
Historian kuvalehdessä (1/2010) muuten oli lyhyt uutinen kivikautisten ihmisjäännösten DNa-tutkimuksesta, jonka mukaan nykyisillä skandinaaveilla ei olisi yhteyttä kivikautiseen asutukseen! Mitään tarkempia tietoja ei kerrottu eikä tiedejournalismikaan ole aina virheetöntä. Mutta kiintoisa juttu Suomenkin jatkuvuuskysymyksiä ajatellen. Täytyy kaivaa lisätietoja kunhan ehtii.

Lähteenä lienee ollut Helena Malmströmin väitöskirja "Ancient DNA as a Means to Investigate the European Neolithic":

http://uu.diva-portal.org/smash/record. ... va2:170526

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Moses Leone
Gorgle
Historian kuvalehdessä (1/2010) muuten oli lyhyt uutinen kivikautisten ihmisjäännösten DNa-tutkimuksesta, jonka mukaan nykyisillä skandinaaveilla ei olisi yhteyttä kivikautiseen asutukseen! Mitään tarkempia tietoja ei kerrottu eikä tiedejournalismikaan ole aina virheetöntä. Mutta kiintoisa juttu Suomenkin jatkuvuuskysymyksiä ajatellen. Täytyy kaivaa lisätietoja kunhan ehtii.

Lähteenä lienee ollut Helena Malmströmin väitöskirja "Ancient DNA as a Means to Investigate the European Neolithic":

http://uu.diva-portal.org/smash/record. ... va2:170526




Artikkeli käsittelee koiria ja mm dna-näytteiden saastumista.

-

Jotuni
Moses Leone
Gorgle
Historian kuvalehdessä (1/2010) muuten oli lyhyt uutinen kivikautisten ihmisjäännösten DNa-tutkimuksesta, jonka mukaan nykyisillä skandinaaveilla ei olisi yhteyttä kivikautiseen asutukseen! Mitään tarkempia tietoja ei kerrottu eikä tiedejournalismikaan ole aina virheetöntä. Mutta kiintoisa juttu Suomenkin jatkuvuuskysymyksiä ajatellen. Täytyy kaivaa lisätietoja kunhan ehtii.

Lähteenä lienee ollut Helena Malmströmin väitöskirja "Ancient DNA as a Means to Investigate the European Neolithic":

http://uu.diva-portal.org/smash/record. ... va2:170526




Artikkeli käsittelee koiria ja mm dna-näytteiden saastumista.

-


Mikä artikkeli? Se on nippuväitöskirja, joka koostuu viidestä artikkelista. Artikkelit 4 ja 5 käsittelevät kivikauden ihmisten DNA:ta.

Tutustuisit asiaan, ennen kuin postaat.

Jotuni
Esimerkiki sana kauka on ruotsissa kehittynyt mm muotoon kök- tai gök- eikä niitä selkeästi pysty erottamaan ruotsalaisista sanoista.

-


”Kauka” saatta olla alkujaan Volga-Kaman alueelta?????
English: Is it far away?
Finnish: Kuinka kaukana? Onko se kaukana?
Inca: Caucana?, (Caycana?)
Finnish: kaukainen [from PFU *kawka] - faraway
Estonian: kaua (long time),
Saami: guhka (faraway)

Onhan maailmassa toki sanoja, jotka muistuttavat toisiaan.
Etelä-Kolumbiassa on Cauca ja Valle de Cauca, missä mekoisesti SU-haploa. Jopa Kolumbian historioitsijat mainitsevat useiden quechuaa puhuvien Inka-heimojen paenneen jokea pitkin tuolle alueelle.
Siellä on pyörinyt pitkään ISO ”fyrkka”, sillä maailman kuuluisimmat huumekartellit olivat/ovat(?) sieltä.

Lampi-sukunimeä löytyy Espanjasta ja Argentiinasta, mutta selväst härmäläisiirtolaisia.
Sama koskee sukunimeä Humala – selvästi Suomesta.

Hay 19 personas en España con el apellido Humala, lo que lo hace el 3789 apellido más popular.

Humala is a word of Finnish origin that became a surname in 19th-century Peru. In Finnish, humala means hop, i.e. the plant, and, by extension, drunkenness.

Humala is the name of:
Ollanta Humala (born 1963), Peruvian leftist social critic and politician
Antauro Humala, Peruvian military commander
Isaac Humala, Peruvian Pan-Americanism theorist
Ulises Humala, Peruvian engineer and politician.
http://en.wikipedia.org/wiki/Humala_(disambiguation)

Huomaa kuitenkin sana: disambiguation!
Suurina siirtolaisvuosina Etelä-Amerikkaan tuli yli 5000 suomalaista. Kai se jossakin näkyy. Povoon Gammalbackan ”poika” - isoisän isä.... porvoolainen kenraali - on etsimässä työtä lentäjänä. Sukunimi on Adlercreutz.

Johan
Sama koskee sukunimeä Humala – selvästi Suomesta.

Hay 19 personas en España con el apellido Humala, lo que lo hace el 3789 apellido más popular.

Humala is a word of Finnish origin that became a surname in 19th-century Peru. In Finnish, humala means hop, i.e. the plant, and, by extension, drunkenness.

Humala is the name of:
Ollanta Humala (born 1963), Peruvian leftist social critic and politician
Antauro Humala, Peruvian military commander
Isaac Humala, Peruvian Pan-Americanism theorist
Ulises Humala, Peruvian engineer and politician.
http://en.wikipedia.org/wiki/Humala_(disambiguation)




Intian intiaaneilta löytyy sukunimeä Venepalli:

http://www.sonico.com/u/Lakshmanrao_Venepalli/38692163

Selvästi suomesta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat