Seuraa 
Viestejä45973

Kilpailu ja toisen päihittäminen on ihmisellä verissä. Viimeaikoina kilpailukyky on ollut monesti käytössä poliittisessa retoriikassa: "Meidän kilpailukykymme 'sitä tai tätä' ". Kilpailukykyä pitää parantaa tai se huononee.

Ketä vastaan me kilpailemme? Kenet meidän pitää päihittää tässä kansallis-darwinistisessa kilvassa? Koska kisa päättyy ja miten voittajat valitaan?

Sivut

Kommentit (27)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhdessä asiassa me ollaan kärjessä. Jos katsotaan kaikki EU- ja OECD-maat, niin ei ole kuin kolme maata missä verotetaan kovemmin. Me ollaan kohta ykkösiä!

amakela
Yhdessä asiassa me ollaan kärjessä. Jos katsotaan kaikki EU- ja OECD-maat, niin ei ole kuin kolme maata missä verotetaan kovemmin. Me ollaan kohta ykkösiä!

... lisää kilpailua - niin et et edes huomaa verotusta.

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1231
amakela
Yhdessä asiassa me ollaan kärjessä. Jos katsotaan kaikki EU- ja OECD-maat, niin ei ole kuin kolme maata missä verotetaan kovemmin. Me ollaan kohta ykkösiä!

Sinulla on varmaan antaa lähde tämän väitteen tueksi? Äkkiä googlaten minulle jäi käsitys, että tuo oli kyllä tilanne vuonna 1990, mutta 2010 Suomi oli OECD-maista seitsemäs:

http://yle.fi/uutiset/suomen_kokonaisve ... na/5365176

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Ueberweg
amakela
Yhdessä asiassa me ollaan kärjessä. Jos katsotaan kaikki EU- ja OECD-maat, niin ei ole kuin kolme maata missä verotetaan kovemmin. Me ollaan kohta ykkösiä!

Sinulla on varmaan antaa lähde tämän väitteen tueksi? Äkkiä googlaten minulle jäi käsitys, että tuo oli kyllä tilanne vuonna 1990, mutta 2010 Suomi oli OECD-maista seitsemäs:

http://yle.fi/uutiset/suomen_kokonaisve ... na/5365176




Epäilen häntä trolliksi. Sen verran useasti on väärää tietoa tullut.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672

Kun puhutaan Suomen kilpailukyvystä, niin tarkoitetaan yleensä teollisuuden kilpailukykyä. Esimerkiksi monet ihmiset käyttävät kännykkää ja yleensä he haluavat mahdollisimman hyvän mahdollisimman halvalla. Mikäli Suomalaiset yritykset pystyvät valmistamaan parempia ja/tai halvempia kännyköitä kuin mihin muualla maailmassa pystytään, niin kauppa käy. Kilpailemme käytännössä kaikkia muita maita vastaan, tosin muista maista vain kourallinen "osallistuu kilpailuun" vaikkapa kännyköissä.

Kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi kustannukset sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Näistä kahdesta kustannuksiin voidaan vaikuttaa huomattavasti nopeammin ja helpommin kuin työvoiman ammattitaitoon. Esimerkiksi verot ja tullit vaikuttavat suoraan kustannuksiin. Myös yhteiskunnan vakaus ja moni muukin asia vaikuttaa kilpailukykyyn. Esimerkiksi epävakaisiin maihin sijoitettaessa on riski, että valtio päättää kansallistaa yrityksen tai säätää lyhyellä aikataululla lakeja, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan.

Yleensä, kun lehdissä puhutaan Suomen kilpailukyvystä, niin ollaan huolissaan siitä, että korkeiden verojen takia yritykset siirtyvät sinne, missä ne joutuvat maksamaan vähemmän veroja. Suurten yritysten kohdalla summat ovat niin suuria, että niiden on kannattavaa käyttää suuriakin summia verosuunnitteluun ja tämän takia yhä useammat yritykset siirtyvät Irlantiin. Pienemmät yritykset siirtyvät usein Viroon. Vaikka siellä onkin suurempi yritysvero kuin Irlannissa, niin se on huomattavasti pienempi kuin Suomessa ja maantieteellisesti paljon lähempänä.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628

Erittäin hyvä kirjoitus! Lyhentelin sitä mielivaltaisesti. Kannattaa lukea kokonaankin.

Luottamus, keskinäinen kunnioitus, yhteistyö, demokratia, solidaarisuus, huolenpito ja jakaminen ovat arvoja, jotka kaikkialla maailmassa kansalaisten mielestä parhaiten takaavat ihmissuhteiden ja ympäristön kukoistuksen.

Neurobiologian tuoreimpien tutkimustulosten mukaan ihmissuhteet ja yhteistyö motivoivat ihmistä paremmin kuin kilpailu ja oman edun tavoittelu. Miksi siis ahneus, itsekkyys ja vastuuttomuus hallitsevat?

”Talouden lait suosivat kilpailua ja voitontavoittelua. Itsekkyys palkitaan. Syy negatiivisten arvojen ylivaltaan ei ole ihmisluonnossa vaan luonnottomassa järjestelmässä”, vastaa Christian Felber.
....
”Ihmisille ja ympäristölle hyvinvointia tuottavia yrityksiä voidaan tukea verohelpotuksilla, alennetuilla tariffeilla, matalakorkoisilla lainoilla, julkisilla hankinnoilla sekä julkisten yliopistojen tekemällä tutkimustyöllä. Näin kestävät tuotteet tulisivat kuluttajille edullisemmiksi kuin ihmisiä ja ympäristöä riistävät.”

Uudessa talousjärjestelmässä ei ole sijaa pörssille: voittojen käyttäminen sijoituksiin tai finanssikeinotteluun kiellettäisiin samoin kuin voitonjako tuotantoon osallistumattomille.

Kilpailu ei ole talousjärjestelmänä tehokas. Voittojen maksimointi tuottaa heikkoa laatua ja kampittaa tuotekehittelyä. Felberin mukaan koko kilpailun käsite on ymmärretty väärin. Alkuperäinen merkitys on ollut yhdessä kilvoittelemista, com-petition – ei toisten vastustamista, counter-petition. Tulevaisuuden avoimen lähdekoodin talous perustuu yhteistyöhön: tiedon ja osaamisen jakamiseen.
...
”En ole niin naiivi, että uskoisin uuden järjestelmän poistavan maailmasta ahneuden ja itsekkyyden, mutta ainakaan näistä ominaisuuksista ei pidä palkita. Maailma voidaan muuttaa nopeasti, jos niin vain halutaan tehdä.”

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=5714

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628

Sen vielä sanon, että kilpailun tarkoitus on "hajoittaa ja hallita".

Tämän "kehityksen" näkee kaikkialla. Lapsesta asti ihmistä "koulutetaan" kilpailemaan toisiamme vastaan. Perheetkin hajotetaan. Naiset saavat vähemmän kuin miehet. Opetetaan, että töitä pitää tehdä enemmän ja enemmän, vieläkin nopeammin. Kaikille ei kuitenkaan edes löydy töitä ja työttömyys onkin maailmanlaajuinen ongelma.

Todellakin, minkä vuoksi?

Siksi, että rikkaat saisivat vieläkin enemmän. Siksi, että ihmiset olisivat kontrollissa.

mskomu
Seuraa 
Viestejä672

Kohveeman: Kuulisin hyvin mielelläni tutkimustuloksia noille väitteille, tai edes perusteluja. Kilpailun puolesta esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Jos nyt otetaan vaikkapa esimerkki ihan täältä Suomesta, lähimenneisyydestä ja paljon mediassa esillä olleesta aiheesta, joukkoliikenteestä. Kilpailu joukkoliikenteessä on Suomessa ollut täysin kiellettyä hyvin, hyvin pitkään ja pari vuotta takaperin sitä lähdetiin asteittain purkamaan. Expressin, matkahuollon, yms. kohdalla ei ole ollut kilpailua ja niinpä reitit ja lippujen hinnat ovat olleet mitä ovat. Kun kilpailua hieman avattiin, niin markkinoille tuli uusi toimija, Onnibus, jossa saman välin matkustaa alle puoleen hintaan. Sama homma Finnairin ja vaikkapa Air Norwegianin kohdalla.

kohveeman
Todellakin, minkä vuoksi?



Siksi, että saisimme halvempaa, parempaa ja ekologisempaa. Historia on opettanut ja nykyisyys opettaa yhä, että ihmisiä kiinnostaa tehdä asioita lähinnä silloin, kun he itse hyötyvät siitä. Jos ja kun meillä on systeemi, missä henkilö hyötyy siitä, että hän ratkaisee jonkin ongelman, hänen kannattaa se ratkaista ja yleensä tällä tavalla ilmaantuu ratkaisuja ongelmiin.

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
mskomu
Kohveeman: Kuulisin hyvin mielelläni tutkimustuloksia noille väitteille, tai edes perusteluja.



Tuossa ylempänä oli noin:
Neurobiologian tuoreimpien tutkimustulosten mukaan ihmissuhteet ja yhteistyö motivoivat ihmistä paremmin kuin kilpailu ja oman edun tavoittelu. Miksi siis ahneus, itsekkyys ja vastuuttomuus hallitsevat?

Tuolla lisää pohdintaa kilpailusta:
historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/helikopterivanhemmat-ja-orwellin-nakemyksistakin-t49204.html?

Jos mittariksi otetaan pelkästään raha niin ollaan kovin metsässä kilpailun hyötyjä mietittäessä.

mskomu

Kilpailun puolesta esimerkkejä löytyy pilvin pimein.

En minä täysin kilpailua vastaan ole, mutta nykymallissa ei ole mitään mieltä. Osaavat työntekijät jätetään työttömiksi muutaman prosentin lisävoiton takia. Uusi työvoima pitää kuitenkin kouluttaa jne. Missä määrin tämä on tehokasta tai järkevää?

P&K yritysten määrä pitäisi saada kasvuun. Tuonne voi ehdottaa ajatuksiaan:
historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/p-k-yritykset-nousuun-t56809.html

mskomu

kohveeman
Todellakin, minkä vuoksi?



Siksi, että saisimme halvempaa, parempaa ja ekologisempaa. Historia on opettanut ja nykyisyys opettaa yhä, että ihmisiä kiinnostaa tehdä asioita lähinnä silloin, kun he itse hyötyvät siitä. Jos ja kun meillä on systeemi, missä henkilö hyötyy siitä, että hän ratkaisee jonkin ongelman, hänen kannattaa se ratkaista ja yleensä tällä tavalla ilmaantuu ratkaisuja ongelmiin.



Ai ihmiset tekevät asioita pelkästään hyödyn vuoksi? Onko sinulla lähdettä tälle väitteelle?

Ainakaan tämän mukaan ei pidä paikaansa:
http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc
Mm FED on rahoittanut tutkimusta, joka ei tue tätä väitettä.

Lisäksi nykyään myytävät tuotteet ovat monesti kertakäyttöistä paskaa. Ei kannata yrityksen tehdä kestävää. Esimerkkejä näistä on paljon.

En tiedä miksi jaksan osallistua näihin jankkaamisiin.. Oman etuniko vuoksi

mskomu
Kohveeman: Kuulisin hyvin mielelläni tutkimustuloksia noille väitteille, tai edes perusteluja. Kilpailun puolesta esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Jos nyt otetaan vaikkapa esimerkki ihan täältä Suomesta, lähimenneisyydestä ja paljon mediassa esillä olleesta aiheesta, joukkoliikenteestä. Kilpailu joukkoliikenteessä on Suomessa ollut täysin kiellettyä hyvin, hyvin pitkään ja pari vuotta takaperin sitä lähdetiin asteittain purkamaan. Expressin, matkahuollon, yms. kohdalla ei ole ollut kilpailua ja niinpä reitit ja lippujen hinnat ovat olleet mitä ovat. Kun kilpailua hieman avattiin, niin markkinoille tuli uusi toimija, Onnibus, jossa saman välin matkustaa alle puoleen hintaan. Sama homma Finnairin ja vaikkapa Air Norwegianin kohdalla.

kohveeman
Todellakin, minkä vuoksi?



Siksi, että saisimme halvempaa, parempaa ja ekologisempaa. Historia on opettanut ja nykyisyys opettaa yhä, että ihmisiä kiinnostaa tehdä asioita lähinnä silloin, kun he itse hyötyvät siitä. Jos ja kun meillä on systeemi, missä henkilö hyötyy siitä, että hän ratkaisee jonkin ongelman, hänen kannattaa se ratkaista ja yleensä tällä tavalla ilmaantuu ratkaisuja ongelmiin.



Lentoliikenne on hyvä esimerkki kilpailun vaikutuksista hintoihin. 80-luvun alussa maksoi reittilento jonnekin Lissaboniin tai Pariisiin yli 10 000 markkaa. Se oli silloin suuri raha, minun hyvätuloisen lähes kuukausipalkka. Nykyisin molempiin paikkoihin pääse taskurahalla.

Ihan kaikkea en silti lähtisi kilpailuttamaan. Terveydenhuollon ja raideliikenteen jättäisin ulkopuolelle.

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Rere

Lentoliikenne on hyvä esimerkki kilpailun vaikutuksista hintoihin. 80-luvun alussa maksoi reittilento jonnekin Lissaboniin tai Pariisiin yli 10 000 markkaa. Se oli silloin suuri raha, minun hyvätuloisen lähes kuukausipalkka. Nykyisin molempiin paikkoihin pääse taskurahalla.

Ihan kaikkea en silti lähtisi kilpailuttamaan. Terveydenhuollon ja raideliikenteen jättäisin ulkopuolelle.




Niin. Yksi hieno esimerkki on vaikeaa ulkoistamis- ja kilpailuttamisvimmaa sairastavan Kimmo Sasin neronleimaus myydä valtion omistama katsastustoiminta 59 miljoonalla. Ai että kun valtio nettos ja kilpailu alensi hintojakin niin vitusti.

http://blogit.yle.fi/mot/pieleen-mennyt-yksityistaminen

Joskus valtion kannattaisi ihan yhteiskunnan edun nimissä kehittää omia toimintojaan, eikä myydä niitä kaikkia pois. Paljonkohan valtio nettoais enemmän, jos olisi kehittänyt toimintaa ja pitänyt sen itsellään, verrattuna nyt saataviin verotuloihin? Tämä nyt ei aivan suoraan koske kilpailua sinänsä, vaan enemmänkin yksityistämistä, mutta so not.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Ueberweg
amakela
Yhdessä asiassa me ollaan kärjessä. Jos katsotaan kaikki EU- ja OECD-maat, niin ei ole kuin kolme maata missä verotetaan kovemmin. Me ollaan kohta ykkösiä!

Sinulla on varmaan antaa lähde tämän väitteen tueksi? Äkkiä googlaten minulle jäi käsitys, että tuo oli kyllä tilanne vuonna 1990, mutta 2010 Suomi oli OECD-maista seitsemäs:

http://yle.fi/uutiset/suomen_kokonaisve ... na/5365176


OECD 2011 mukaan Suomi oli viides:
http://www.oecd-ilibrary.org/taxation/t ... cd-live-01

Tilanne muuttuu kovasti, kun mukaan lasketaan myös pakolliset eläkekulut. Sen jälkeen edellä ei ole kuin Ruotsi ja Tanska. Suomen todellinen veroaste on yli 49 %. Eikä tässä vielä mitään. Pitäähän kokonaisveroasteeseen lukea velka - katos kun se on verottamatonta veroa. Silloin Japani on selvä ykkönen, mutta kyllä Suomi pääsee silloinkin ylpeästi TOP 10:iin. Vajaan 10 miljardin vuotuisella lisävelanotolla ollaan kohta kirkkaasti ykkösiä!

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Rere
Lentoliikenne on hyvä esimerkki kilpailun vaikutuksista hintoihin. 80-luvun alussa maksoi reittilento jonnekin Lissaboniin tai Pariisiin yli 10 000 markkaa. Se oli silloin suuri raha, minun hyvätuloisen lähes kuukausipalkka. Nykyisin molempiin paikkoihin pääse taskurahalla.

Ihan kaikkea en silti lähtisi kilpailuttamaan. Terveydenhuollon ja raideliikenteen jättäisin ulkopuolelle.

osaatteko sanoa, että kuinka paljon tekniikan kehittyminen (1980->2012) ja matkustelun lisääntyminen halvensi niitä hintoja? olivatko lennot täysiä 1980-luvulla vai lennätettiinkö koneita vajaatäytöllä ympäriinsä?

en väitä etteikö kilpailukin olisi tuonut hintoja alas, mutta mikä oli sen osuus keitossa?

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Mouho

Joskus valtion kannattaisi ihan yhteiskunnan edun nimissä kehittää omia toimintojaan, eikä myydä niitä kaikkia pois. Paljonkohan valtio nettoais enemmän, jos olisi kehittänyt toimintaa ja pitänyt sen itsellään, verrattuna nyt saataviin verotuloihin?
Mutku se on nahkeaa kaalinhajuista sosialismia, eikä ollenkaan Bossin partaveden tuoksuista dynaamista voittoputkea.

taucalm
Rere
Lentoliikenne on hyvä esimerkki kilpailun vaikutuksista hintoihin. 80-luvun alussa maksoi reittilento jonnekin Lissaboniin tai Pariisiin yli 10 000 markkaa. Se oli silloin suuri raha, minun hyvätuloisen lähes kuukausipalkka. Nykyisin molempiin paikkoihin pääse taskurahalla.

Ihan kaikkea en silti lähtisi kilpailuttamaan. Terveydenhuollon ja raideliikenteen jättäisin ulkopuolelle.

osaatteko sanoa, että kuinka paljon tekniikan kehittyminen (1980->2012) ja matkustelun lisääntyminen halvensi niitä hintoja? olivatko lennot täysiä 1980-luvulla vai lennätettiinkö koneita vajaatäytöllä ympäriinsä?

en väitä etteikö kilpailukin olisi tuonut hintoja alas, mutta mikä oli sen osuus keitossa?


SAS ja Finnair tuossa yrittää edelleen ottaa "täysiä" hintoja - lopputuloksen tietää kaikki.

Rere
Ihan kaikkea en silti lähtisi kilpailuttamaan. Terveydenhuollon ja raideliikenteen jättäisin ulkopuolelle.



Miksi noista pitäisi maksaa enemmän kuin on tarvetta? Hyvä esimerkki on taanoinen juttu Hesarista: "Pe​rus​ter​vey​den​huol​lon jär​jes​tel​mä suo​sii rik​kai​ta ja sor​taa köyhiä. Hy​vä​tu​loi​set käyt​tä​vät suu​rel​ta osin työterveyshuoltoa tai yk​si​tyis​lää​kä​rei​tä, ja köy​hät kär​si​vät julkisten terv​eys​kes​kus​ten ongelmista. Pienituloiset mie​het kuo​le​vat Suo​mes​sa 12,5 vuot​ta aiem​min kuin par​hai​ten ansaitseva viidennes mie​his​tä. Osa​syy on terveydenhuolto.”

Jos hyvätuloiset käyttää yksityistä työterveyshuoltoa ja yk​si​tyis​lää​kä​rei​tä, niin miten hemmetissä perusterveydenhuolto suosii rikkaita jos he ei sitä edes käytä? Vikahan on selvästi julkisissa eikä yksityisissä terveysyksiköissä.

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
Arvuuttelija
Mouho

Joskus valtion kannattaisi ihan yhteiskunnan edun nimissä kehittää omia toimintojaan, eikä myydä niitä kaikkia pois. Paljonkohan valtio nettoais enemmän, jos olisi kehittänyt toimintaa ja pitänyt sen itsellään, verrattuna nyt saataviin verotuloihin?
Mutku se on nahkeaa kaalinhajuista sosialismia, eikä ollenkaan Bossin partaveden tuoksuista dynaamista voittoputkea.



Joo, eihän se sosialismi tietenkään ole niin kovin trendikästä.

Kannattaisi ehkä päättäjienkin kuitenkin ymmärtää, vaikka pitäisivätkin Bossin partaveden rahvaanomaisesta ja nousukasmaisesta tuoksusta, ettei sitä kannata pullotolkulla juoda.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat