Viestejä653
klo 16:58 | 11.11.2009
Lieneekö jo ennestään tuttu juttu:
http://www.youtube.com/watch?v=Bwws-LlBGNU
http://www.youtube.com/watch?v=Wxw3QQfW79o
Instead of Energy ... focus on Efficiency.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lieneekö jo ennestään tuttu juttu:
http://www.youtube.com/watch?v=Bwws-LlBGNU
http://www.youtube.com/watch?v=Wxw3QQfW79o
Instead of Energy ... focus on Efficiency.
Magneettikenttään varastoituu energiaa. Esimerkiksi neodyymimagneeteissa energiatiheys voi olla luokkaa 500 kJ/m^3. Kun magneettikentän purkaa, tässä tapauksessa hajottamalla magneettisen piirin, niin tuo energia vapautuu. Taulukossa on muutamien kestomagneettien energiatiheyksiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Neodymium_magnet
Vertailun vuoksi: Kuutiometriin vettä varastoituu lämpöenergiaa 4200 kJ jokaista yhden asteen lämpötilan nousua kohti. Kuutiometrin kokoiseen kestomagneettiin varastoitunut energia lämmittäisi vesikuutiota peräti 0.1 astetta.
Heikonpuoleinen generaattori kaverilla. Hampaat irvessä saa repiä rautapalaa että saa pienen välähdyksen lediin.
Tuo on mielenkiintonen juttu ei tarvi tapahtua isoja asioita
Ei tarvitsekaan, mutta kyseessä on fysiikassa hyvin tuttu ilmiö eli magneettivuon muutoksesta aiheutuva sähkökentän muodostuminen. Tunnetaan myös nimellä Faradayn laki ja on osa Maxwellin yhtälöitä.
http://www.google.fi/#hl=en&source=hp&q ... 38963801de
Samalla periaatteella toimii generaattori.
Videossa magnetointi teki rautasydämestä kestomagneetin. Sen yhden sivun hajottaminen mekaanisesti muuttaa (vähentää) käämin läpi kulkevan magneettivuon suuruutta, jolloin käämiin indusoituu jännite. LEDin välähdysenergia tulee siis siitä työstä, joka tarvitaan rautapalasten irroittamiseen toisistaan.
Pystyykö myös kondensaattorilla tekemää sähköä? Mitä tapahtuu, jos vie kondensaattorin levyt vaihtelevaan sähkökenttään?
Kaveri haiskahtaa joltain free energy-uskoon taipuvaiselta henkilöltä. Toisen videon jälkipuolen mysteerissä ei ainakaan ole mitään epäselvää. Kytkintä käännettäessä ledi ei välähdä, koska patterista tuleva energia varastoituu magneettikenttään. Eihän se ledin puolen kela edes näytä olevan missään yhteydessä pariston puoleen, joten kytkintä käännettäessä energian pitäisi välittyä induktiivisesti ledipuolen kelaan. Kun kytkimestä käännetään, molempien kelojen virtapiiri on suljettu, joten ledipuolelle indusoituu jännite. Todennäköisesti kelojen suuri induktanssi kuitenkin estää paristopuolen virtaa nousemasta niin nopeasti, että ledipuolelle syntyisi riittävä jännite ledin kynnysjännitteen ylittämiseen. Kun magneettinen piiri katkaistaan, pariston puolella ei ole suljettua virtapiiriä, kun kytkin on auki. Niinpä magneettikentän purkautuessa vapautuvalla energialla ei ole kuin yksi reitti häipyä systeemistä (ledin kautta), ja ledi välähtää kirkkaasti.
Tapahtuu Gaussin laki. Jos johteen pintaan kohdistuvan sähkökentän vuo vaihtelee niin pintaan kertyvän varauksen jakauma vaihtelee. Tuota hyödynnetään käytännössä esimerkiksi ilmakehän sähkökentän mittaamisessa kenttämyllyllä
http://a-tech.net/ElectricFieldMill/index.html
... ja suurjännitteen tuottamisessa aikoinaan influenssikoneella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wimshurstin_influenssikone
http://en.wikipedia.org/wiki/Wimshurst_machine
tai Van de Graaff - generaattorilla
http://en.wikipedia.org/wiki/Van_de_Graaff_generator
Samainen periaate on käytössä monessa kapasitiivisessa sensorissa. Siihen perustuu mm. elektroninen työntömitta.