Vastaus

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
BCK
Niin, tulihan tuossa tosiaan selitys: "He [salakaadetut] olivat sosiaalisesti passiivisia, eivät erityisen mukavia toisille ihmisille, piittaamattomia, emotionaalisesti etäisiä ja narsistisia."  Eli ei siis mitenkään ihanteellisia kumppaneita muutenkaan, vaikka uskottomuutta ja heikkoa sitoutumista suhteeseen ei laskettaisikaan.

Lienevätkö sitten helposti hurmattavissa, koska haluavat saada vastapuoleltakin niitä kehuja joita itsekin jakavat - itselleen. Narsistin voisi hyvin kuvitella olevan onnesta soikea kun häntä tavoitellaan, mutta kyllästyvän suhteessa pitkässä juoksussa, sillä harva nyt jaksaa loputtomiin leikkiä sitä tavoitteluleikkiä. Olen mieheltä kuullut naisesta jolle piti olla kokoajan romantiikkaa (suklaata ja kukkia), ja kehuja (jos ei mies tajunnut kehua, nainen katseli peiliin ja kehui itse itseään). Toisen miehen eksälle sensijaan piti tuon tuostakin olla vallan uusi mies - mutta sitten jossain vaiheessa halusi aina kaikki eksänsäkin takaisin itselleen, varsinkin jos näillä olisi ollut jo uusi nainen. Ei niin kuin millään käynyt että mies olisi mennyt omassa elämässään eteenpäin, kun olisi pitänyt palvoa juurikin tuota naista. Jossa viskisiepossa on vaikea kuvitella mitään palvottavaa olleen, mutta kaiketi tämä sitten on asennekysymys. Se joka kuvittelee itse olevansa tavoittelun arvoinen saa muutkin uskomaan siihen?