Vastaus

Neonomide
Liittynyt23.6.2005
Viestejä14239
Puuhevonen
Kritiikki on ikävää, koska yleensä jotta voidaan esittää järkevää kritiikkiä, niin pitäisi lukea alalta parisataa kirjaa ja review-artikkelia että saat asioista järkevän kuvan aiheesta. Tämäkään ei usein riitä jos ei ole riittävää motivaatiota pohtia asioita itsenäisesti, koska pelkästään kirjoista ei opi näkemään metsää yksittäisiltä puilta — pitää itse samoilla siellä metsässä, jotta metsän näkee ja metsän tuntee. Mutta esim. viimeksi alalta lukemani Daniel Liebermanin kirja "The Story of Human Body" on hyvä alan perusteos. Siinä käydään myös tuota sinun esille nostamaasi "paleo-filosofiaa" puoltamaan sitä, että ihminen kehittyi kävelemään paljain jaloin ja tiede tosiaan tukee sitä, että se on terveellisempää.

Paljaskävelykään ei sovi kaikille ja vaatii 'sisäänajoajan' niilläkin, joille se sopii. Ihmiset ovat kuitenkin sekä käyttäneet jalkineita tuhansia (jopa kymmeniä tuhansia) vuosia ja usein jo lapsuusiän jälkeen survotaan jalka keenkiin jotka selvästi passivoivat jalan ja jalkaterän lihaksia ja jänteitä.

Esimerkiksi paljasjalkatossuvalmistaja Vibram joutui juuri miljoonakorvauksiin kehuttuaan paljasjalkaemuloinnin terveyshyötyjä yläkanttiin:

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/northamerica/usa/10821759/Barefoot-running-shoe-maker-forced-to-withdraw-health-claims.html

Paleopuheen altistuttua nillityskritiikille aihealueen löyhä tutkijayhteisökin on alkanut puhumaan pikemmin 'ancestral healthista' mikä taas jo viittaa vähän tuoreempaan ja kulttuuriseen terveyskäyttäytymiseen. Ihminen on kuitenkin kehittynyt koko historiansa aikana; meillähän on vielä paljon samoja geenejä kuin porkkanalla, haukottelemme kuin kalat ja olemme mustasukkaisia kuin apinat. Kysymys on siitäkin, onko aikalinjavetoomuksillamme vain akateemista merkitystä, vai tulisiko pohdinnalla olla myös käytännön hyötyjä.

Ajatus, että luonnonkansoilta tai eristäytyneiltä populaatioilta olisi jotain opittavaa, törmää aivan suhteettoman suureen (rasistiseenkin?) vastustukseen juuri tiedeyhteisön sisällä, kun otetaan huomioon kuinka itsestään selvää evoluutiotutkimus on muiden biologian haarojen sisällä jo vuosikymmeniä. Relevantista tieteestä keskusteleminen taas vesittyy, kun tutkimusmäärärahat ovat täysin suhteettomia väestötutkimusten ja seurantojen suuntaan kontrolloitujen tutkimusten kustannuksella. Pitkässä juoksussa seurannat antavat paljon hyödyllistä tietoa ja ovat eettisiä ja halpoja tapoja tutkia, mutta ne eivät täysin voi korvata hyviä kontrolloituja tutkimuksia.

Paleoruokatutkija Staffan Lindebergiä mukaillen, ravintotiede elää sekaannuksen varassa ja ilman järkevää ja loogista kattoteoriaa. Kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän sairaita, sairaasta on tullut normaalia.

http://www.staffanlindeberg.com/OurResearch.html

Myös paljasjalkaproffa Lieberman suosii evoluutionäkökulmaa myös ravinnon suhteen:

"Lieberman advocated stricter controls on junk food in schools, along with increased requirements for exercise. For adults, he pointed to recent work in behavioral economics emphasizing the importance of “choice architecture.” “We need to respect rights, but we also need nudges,” he said. “I don’t think we should force people to do things, but we should help them.” Understanding the story of the human body, he said in conclusion, would be key to making important societal changes: “I would argue that never has evolution been more important.”"

http://harvardmagazine.com/2013/10/daniel-lieberman-story-human-body

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris