Vastaus

Addikti

Onko afasia sitä, ettei kykene fantasioimaan vai sitä, että fantasiointiin on edelleen olemassa oleva kyky, johon ei mieli ei jaudu ilman erityistä ajattelua/tahdon ponnistelua? Tämä jäi epäselväksi.

Nähtävästi kyky fantasiaan on myös toisilla ihmisillä korostuneempi, ja sellaiseksi koen itseni. Jos kuvittettelen asioita, joitaei ole tepahtunut, pystyn myös näkemään ne silmät kiinni. Ja antaisin mitä tahansa, jos voisin luopua tästä kyvystä. Itseäni kiusaavat seksuaaliset fantasiat, voimakkaat visuaaliset mielikuvat - niistä luopuisin heti, jos voisin. Ajatus siitä, että tässä kuvitteellisessa "aivoleikkauksessa"samalla hävittäisin mahdollisuuden visioida menneitä ja tulevia, olemassa olevia ja olemattomia asioita, ihmisiä, tapahtumia, ja näin myös menettäisin suuren osan luovuudestani, jota olen pystynyt kirjoittajan työssäni hyödyntämään - nämä rikkaudet omassa kyvyssäni hahmottaa maailmaa vaihtaisin heti siihen, etten esimerkiksi harrastaessani seksiä vaimoni kanssa pystyisi luomaan mieleeni kuvia, jotka ovat minulle tuhoisia, oman arvomaailman vastaisia, vääriksi ja pahoiksi tuntemiani mielikuvia.

Riippuvuudelle on aivoissa omat rakenteet, joihin nähtävästi tämä kyky tai kyvyttömyys fantasioihin oleellisesti liittyy. Soisin aiheesta lisää tutkimusta, ja sitä kautta ehkä tietoa siitä, millä tavalla asiaan voisi somaattisesti vaikuttaa. Tuskin olen ainoa ihminen tässä maailmassa, joka ilman epäilyksiä nappaisi sellaisen pillerin, tai maksaisi sellaisen aivoleikkauksen, joka hävittää omasta fantasiointikyvystään sen osan, joka tekee elämästä sietämätöntä.