Vastaus

TomiA

Jos yhteiskunta on yhtä kuin valtion instituutiot, miksi köyhissä maissa on rikkaita ryhmiä ja rikkaissa köyhiä? Olisiko kyse sittenkin kulttuureista? Tuskin, sillä saman kulttuurin sisällä voi olla rikkaita ja köyhiä ryhmiä. Olisiko kyse sitten historiasta? Yhteiskunnan ryhmiä erottaa varallisuuden kertymistä edistävät tai haittaavat historiat. Mutta miksi sitten toisen veljen suku rikastuu ja toisen muuttaa kaatopaikalle? Vai selittääkö maantiede sittenkin parhaiten? Jne.

Vai olisiko niin, että nykyinen (kehitys)talousteoria esittää, että a) instituutioilla näyttäisi olevan aika usein positiivinen korrelaatio talouskasvun kanssa ja b) instituutioita voidaan ainakin kuvitella muutettavan toisin kuin kulttuuria, historiaa, maantiedettä jne?

Ihanteellista olisi - tavallaan - jos jokaiselle maapallon köyhälle voitaisiin tehdä henkilökohtainen rikastumissuunnitelma ja lyödä starttiraha käteen.. Jos tähän joskus riittää resursseja, sitten varmaan todetaan, että yhteiskunta koostuu ihmisistä (tosin toki toisessa mielessä kuin Ellilä väitti).

Sitä odotellessa kehitysapua olisi hyvä olla monenlaista, koska sama lääke ei toimi kaikkiin tauteihin ja koska kokeilemalla saatamme joskus tietää vähän paremmin, mikä lääke toimii mihinkin tautiin.

Vanhasella ja Lynnillä oli, muuten, kapitalismiulottuvuus toisena selittäjänä. Jäi sellainen kuva, että olit unohtanut.

(Muuten olen sitä mieltä, että tiede on ihmisten toimintaa ja siksi siihen kuuluu, sanotaan vaikka, moraalinen vivahteikkuus ja hienovaraisuus. Toisin sanoen toisista ei pidä töksäytellä mitä sattuu. Jos haluaa ehdottaa teoriaa ruotsalaisten poikkeuksellisesta ääliömäisudestä, sivistynyt ihminen osaa sen tehdä tökäsyttelemättä. Jos ei osaa, on tyhmä, hakee julkisuutta tai tekee propagandaa. Mutta tämä on niin vanhaa, että antaa olla.)