Vastaus

Pentti S. Varis

Usein yhteiskunnan tai sen jonkun osan toimiminen herättää arvostelua, olipa kysymys talousasioista tai vaikkapa sodista. Miksi kaikkialla nahistellaan koko ajan, miksi valtiot vaihtuvat ja häviävät? Miksi maailma on jatkuvassa muuttumisen tilassa?

Kaikesta tästä ei kuitenkaan liene syyttäminen ihmisiä, vaan luonnonlakeja, jotka todellisuudessa ovat - tietenkin ihmisten kautta - yhteiskunnan käyttövoima. Yhteisöjen äärettömästä monimutkaisuudesta ja jatkuvasta muutoksesta johtuen ei ole lainkaan helppoa havaita, että korkein luonnonlaki, pienimmän vaikutuksen periaatehan se siellä jyllää.

Prof. Arto Annila on tästä näkökulmasta käsitellyt joitakin talouselämän ilmiöitä

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/economy.pdf

Annilan matemaattiset kehitelmät ovat sen verran vaikeita ymärtää, että on syytä siirtyä helpommin omaksuttaviin yhteisön muutosvoimien esiintymisen syihin. Kuten Wikipediassa todetaan, yhteisöä voidaan pitää verkkona, suunnattoman monimutkaisena verkkona, jonka muodot ja muotojen sekä tasaiset että jyrkät muutokset perustuvat itseorganisaatioon:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoteoria

"Oikeat verkot ovat itseorganisoituvia. Suurista määristä koostuessaan, ne johtavat ilmiömäiseen emergenttiin käyttäytymiseen. Ne toimivat ilman keskeistä johtoa."

Tosiaan, katsellessa kuvia itseorganisaatioilmiön esiintymisestä luonnossa voi saada kuvan siitä muotojen runsaudesta, jonka itseorganisaatio yhteiskunnissa ja koko yhteisessä maailmassamme voi aiheuttaa:

https://www.google.fi/search?q=self+organization+pictures&tbm=isch&tbo=u...

Yhteisön jäsenten, jäsenryhmien jne. toiminta valiutuu viime kädessä vallitsevien reunaehtojen vaikutuksesta. Yhteisö toimii niin, että sen tilanne vallitsevien reunaehtojen alaisena toteuttaa pienimmän vaikutuksen periaatetta. (Luonnollinen esimerkki on ammeesta laskettava vesi, joka muodostaa pyörteen näin maksimoiden veden potentiaalienergian pienenemisnopeuden..)

Hyvän esimerkin reunaehtojen vaikutuksesta muodostavat Benardin konvektion lukuisat moodit, jotka neste ottaa maksimoidakseen vallitsevien reunaehtojen puitteissa lämpöenergian kuljetusvauhdin pohjalta pinnalle. Reunaehtoina tässä ilmiössä toimivat mm. nesteen laatu, astian muoto ja koko, lämpötilaero ylä-ja alapinnan välillä jne.

https://www.google.fi/search?q=benard+convection+pictures&tbm=isch&tbo=u...

Kiinnostavia "yhteiskunnan malleja" ovat miljoonien bakteerien muodostamat yhdyskunnat rakenteineen ja valmiuksineen. Nämäkin ovat reunaehtosidonnaisia riippuen esim. ravinteista ja niiden laadusta, mahdollisten myrkkyjen läsnäolosta jne.

https://www.google.fi/search?q=eshel+ben+jacob+pictures+bacteria+art&tbm...

Ihmisyhteisön huikeaa monimutkaisuutta ajatellessa herää luonnollisesti kysymys siitä mikä mahtaa olla yhteiskunnan perusyksikkö. Hieman pelkistäen väittäisin, että perusyksikkö on kahden minkä tahansa tyypillisen joukon välinen akti. Esimerkiksi kahden ihmisen, s.o. kaksien aivojen välinen akti on yksinkertaisimmillaan vuorosanojen vaihto keskustelussa. Lähettäessään virkkeen toinen muuttaa vastapuolen aivotilaa ja saadessaan vastavirkkeen hänen oma aivotilansa muuttuu vastaavasti. Keskustelun kestäessä (tai tukahtuessa) emergoituu aina uusia moodeja, mielen tiloja, niin kuin itseorganisaatiossa pitääkin tapahtua. Akti ei tietenkään rajoitu pelkkiin sanoihin. Siihen kuuluvat luonnollisesti kaikki yksilöiden väliset vuorovaikutuksen muodot. Mutta aivot muuttuvat jo lauseiden seuratessa toisiaan.

Samaan tapaan luovat akteja, "keskustelevat", klusterit ja isommat ihmiskollektiivit (esim. kansat) monin vuorovaikutustavoin keskenään saaden aikaan uusia yhteiskunnallisia moodeja. Paljon on myös epäsuhtaisia akteja, esim. Semmelweis vastaan pinttynyt lääkäriyhteisö jne.

Ihmisten aivot ja ajattelutavat ovat jo periaatteessa arvaamattoman erilaiset

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Mikä tuo akteihin lisää hallitsemattomuutta. Niinpä yksilö tai ryhmäkään ei voi paljoa vaikuttaa maailman itseorganisaatiotilaan, ellei toiminnan vaikutuksesta synny uutta laaja-alaista reunaehtoa. Reunaehto voi olla uusi ideologia (kuten marxismi), merkittävä keksintö (ydinenergia) tms.