Vastaus

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40487
Vaari

Ensivaikutelman merkityksellisyydelle on kenties juurensa evoluutiossa. En tiedä. Voi olla, että nopeasti tuntemattomien vaarallisuuden tai vaarattomuuden tunnistaneet jäivät henkiin jatkamaan geenistöä, joka nyt harhauttaa helposti. Ensivaikutelmasta on työlästä päästä eroon. Näin julisteen, jossa muistutettiin asiakaspalvelupisteen työntekijöitä siitä, että heillä on kohta viimeinen tilaisuus korjata tuottamaansa ensivaikutelmaa firmasta.

Ensivaikutelma ja ennakkoluulo juontuvat toisiinsa. Ennakkoluulo on kulkee ensivaikutelman edellä, lukitsee arvion ihmisestä ennen kuin sitä on edes tavannut. Siihen kun vielä sekoitat ennakkoluulon kokonaista ihmisryhmää kohtaan, mökelletään jo Halla-Ahon viitoittamalla kambrikautisella elekielellä. On rikollista vahvistaa ihmisissä valmiina olevaa ennakkoluuloisuutta, ellei satu olemaan vielä paviaanina paviaanien keskuudessa. 

Niin eli yksi mahdollinen "neutraali" tapa olis pyrkiä tunnistamaan, löytämään kokonaisreaktioihin vaikuttavat asiat paremminkin kuin "haukkumaan vastapuolta", haukkuminen on yleensä loputonta ping pongia, tiedän sen kokemuksesta, joka harvoin johtaa ymmärryksen lisääntymiseen. Yleensä siinä vain harjoitellaan oman turhautumisen ja vihan projisointia. Jopa aktiivisesti kielletään kaikki mahdolliset toisen puolen myönteiset/oikeammassa olemisen puolet.

Eli "Juupas eipäs" keskutelut hyötyisi osiin purkamisesta ja niiden keskustelemista hyvinkin pieninä ja selkeinä palasina. esim tässä se että miten ja miksi ensivaikutelma syntyy ja miten siihen vaikuttaa yksilön ympäristö, sosiaalinen tausta ja "minkä verran yksilö on oma herransa, älyllisen ajattelun kautta".

Mutta tämä kaikki vaatisi asiaan paneutumista, tietämättömyyden tunnustamista, asioiden opiskelua. ei sellaiseen lähde se joka haluaa argressioitaan projisoida keskusteluihin joten en usko että jatkossakaan nämä "rasimikeskustelut kummenee" tason suhteen.

Ensimmäiset samanaikaiset kahden ihmisen aivokuvaukset tehtiin Yhdysvalloissa Read Montaguenjohdolla vuonna 2002. Näissä tutkimuksissa kaksi yli tuhannen kilometrin päässä toisistaan ollutta magneettikuvauslaitetta yhdistettiin ääni- ja videoyhteydellä, jolloin  koehenkilöt saattoivat nähdä toisensa ja keskustella keskenään.

Sittemmin tekniikka on edistynyt, ja nykyään kahden henkilön aivotoimintaa voidaan mitata samaan aikaan jopa samassa magneettikuvauslaitteessa. Vaikka ihmiset voivat esimerkiksi koskettaa toi­siaan, menetelmä ei tavoita usein salamannopeita sosiaalisia reaktioita. Se mittaa aivotoimintoihin liittyviä verenkiertomuutoksia muutamien sekuntien tarkkuudella, kun kasvonilmeet ja puheen merkityssisällöt syntyvät sekunnin murto-osissa.

Tässä avuksi tulee toisentyyppinen aivokuvaus, magnetoenkefalografia. Se tavoittaa muutokset sekunnin tuhannesosan tarkkuudella.

Omissa tutkimuksissamme olemme  yhdistäneet kuva- ja ääniyhteydellä kaksi magnetoenkefalografialaitetta. Toinen niistä sijaitsee Aalto-yliopistossa Espoon Otaniemessä, toinen viiden kilometrin päässä Helsingin yliopistollisen sairaalan BioMag-laboratorios­sa Meilahdessa tai yli tuhannen kilometrin päässä Erasme-­sairaalassa Brysselissä.

Näillä vielä kokeiluasteella olevilla menetelmillä pyrimme saamaan uutta tietoa siitä, mitä aivoissamme tapahtuu silloin, kun reagoimme supernopeasti sosiaalisiin ärsykkeisiin esimerkiksi keskustelun kuluessa. Näin voi lopulta paljastua, kytkeytyvätkö ihmisaivot toisiinsa jollakin aivan erityisellä tavalla aidon vuorovaikutuksen aikana. Miten oma käyttäytymisemme muokkaa toisten aivoja ja päinvastoin?

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/aivot_rakastavat_seuraa