miilupoltto

Seuraa 
Viestejä125
Liittynyt8.9.2006

eikös miilupoltossa polteta vety pois ja hiili jää?
voisiko sitä soveltaa esim. hiilivetyjen polttoon jolloin hiilidioksidipäästöt
jäisivät pois/vähentyisivät???
viisaammat vastatkaa
hiilen energiasisältö on käsittääkseni murto osa hiilivetyjen poltossa

Kommentit (10)

Vierailija

Miilunpoltossa ei suinkaan ole kyse mistään polttamisesta, vaan ns. kuivatislauksesta (pyrolyysi). Eli kyseessä on kemiallinen reaktio jossa puu hajotetaan voimakkaan lämmön avulla hapettomissa olosuhteissa. Reaktion tuloksena saadaan esim. tervaa ja tisleenä mm. tärpettiä.

Vierailija
Snaut
Miilunpoltossa ei suinkaan ole kyse mistään polttamisesta, vaan ns. kuivatislauksesta (pyrolyysi). Eli kyseessä on kemiallinen reaktio jossa puu hajotetaan voimakkaan lämmön avulla hapettomissa olosuhteissa. Reaktion tuloksena saadaan esim. tervaa ja tisleenä mm. tärpettiä.

Aivan oikein, ja tervaa tehtiin aikoinaan paljonkin tervaskannoista. Yleisesti ottaen tämä destruktiivinen tislaus tuottaa monia yhdisteitä raaka-aineista riippuen. Lehtipuita tislattaessa saadaan erilaisia hiilivetyjä, etikkahappoa, puuspriitä ja fenoleita. Havupuista saadaan taas enemmän hartseja ja tietenkin tervaa jne. Teollisuudessa kuivatislaus tapahtuu noin 300 - 500 asteen lämpötilassa.

Näin perjantai-illan kunniaksi vielä tarkennus. Puusprii on wanha nimitys metanolille joten koivuhalkoja ei kannata alkaa tislaamaan wiinapaukun toivossa

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Jos haluaa asiaa kokeilla suuremmassa mittakaavaavassa, kuin koeputkessa, eikä varsinaista miilua pysty, tai halua rakentaa, saa tervaa ja kaasua tuotettua pihapiirissäkin.

Itse tein "miilun" vanhasta maitotonkasta maalla. Poralla reikä pohjaan, astian täytin pilkkeillä. Kunnon tervaskantoja löytyi paljon läheisestä soranottopaikasta, ne kelpaavat pöntön lämmitykseen ja myös raaka-aineeksi. Tervaa alkoi tippua reiästä ja kaasua tuli paineella. Tietenkin sytytin sen, hienosti loimusi. Saadut hiilet paloivat jotenkuten grillissä. Saatu terva on lämpimänä, kuumana, juoksevaa, mutta jäähdyttyään kuin pikeä. Minulla on sitä vieläkin jossain Piltti-purkillinen. Valmista Terva-Leijonaa, senkun paloittelee. Tuoksu on ainakin huumaava.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Saadut hiilet paloivat jotenkuten grillissä.

Kokeilepa koivupilkkeillä niin grillikin alkaa kuumenemaan eri malliin

Vierailija
naddis
eikös miilupoltossa polteta vety pois ja hiili jää?
voisiko sitä soveltaa esim. hiilivetyjen polttoon jolloin hiilidioksidipäästöt
jäisivät pois/vähentyisivät???
viisaammat vastatkaa
hiilen energiasisältö on käsittääkseni murto osa hiilivetyjen poltossa

Kyllähän ihan tavallinen öljypoltinkin on aika helppo virittää sellaiseksi ettei se polta kaikkea hiiltä, sen kun vaan säätää peltiä sen verran kiinni ettei tuli saa tarpeeksi happea... Mutta tuollainen on kaikkea muuta kuin ongelmatonta. Ensinnäkin, jos nyt öljykattiloista puhutaan, niin ei kestä montaakaan hetkeä ennenkuin kattilan hyötysuhde suorastaan romahtaa, sillä palamaton hiili varastoituu nokena lämmönvaihtoon osallistuviin pintoihin. Ja aika pian polttimen toiminta häiriintyy, liekki sammuu ja poltin menee vikatilaan. Ja siinä vaiheessa sitä sotkua onkin aika hauska siivota. (nimimerkillä "kokemusta on").

Jos taas puhutaan polttomoottoreista, niin niissä noki päätyy moottoriöljyyn, joka puolestaan kyllästyy hyvinkin nopeasti, minkä seurauksena kone karstoittuu nopeammin kuin 50-luvun dieseli. Jos öljyä ei vaihdeta todella tiuhaan, niin tuloksena on mahtavat karstakerrokset, ja käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että kun on paksut kerrokset karstaa, niin toisinaan niistä kerrostumista irtoilee kappaleita, jotka sitten pahimmassa tapauksessa tukkivat tärkeitä voitelukanavia, mikä tietenkin aiheuttaa konerikon, tai ainakin nostaa konerikon todennäköisyyden pilviin.

Lisäksi vajaalla hapella tapahtuva poltto lisää mm. häkäpäästöjä, ja todennäköisesti myös hiukkaspäästöt nousevat ihan kivasti. Diesel-koneiden ruiskutkaan eivät välttämättä pitäisi ylimääräisestä noesta, ja mikäli ruiskutuskuviot häiriintyvät, niin siitä seuraa taas entistäkin enemmän hiukkaspäästöjä.

Mutta jos taas oltaisiin rakentamassa jotain uuden tyyppistä kattilaa, niin häkä- ja hiukkaspäästöjen välttämiseksi pitäisi tavara polttaa kahteen kertaan, ensin vajaalla hapella ja sitten palokaasut vielä happiylimäärällä. Todennäköisesti nokea kertyisi sen verran että sen poisto pitäisi automatisoida... Eli todennäköisesti tuollainen käyttö edellyttäisi ihan uudenlaisia laitteita, ja sittenkin toimisi oikeastaan vain vähän suuremmissa kattilalaitoksissa, joissa poltetaan öljyä. Ja sittenkin polttamaton hiili olisi arvokasta polttoainetta, eli sen polttamatta jättäminen edellyttäisi sitä että toiminnasta maksetaan, ja hyvin. Sittenkin on huomattava, että laajamittaisessa käytössä tuollaiset tekniikat lisäisivät öljyn käyttöä, mitä ei tietääkseni kuitenkaan kukaan halua, ja sitten toisi mukanaan vielä sellaisen ongelman, että mitä sille noelle tehdään.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Tuo Lierikin konsti on aikoja sitte tunnettu meilläpäin.
200 liiterin tynnyri ,Yläpäästä rontelilla poikki, ja alapäähän panhan
hitsaamalla putki kiinni.
Yläosa vahvistethan sisäpuolelta rauta vanthelle, ja tynnyrille tehhän sopeva tiivis kansi, joka kirithän vartavasten tehyllä lemmarilla, joka
ylettyy trynnyrin ympäri.
Varmistethan vielä parilla pultilla, siittä vahvistin vanthen kohalta.
Mie porasin reijjät läpi , ja panin pultit reikhin ja hitsillä kiinni.
"Lemmarhin kans reijjät pulttien kohalle, sopevan pitkulaiset."
Kanthen pulttien kohalle sopevat lovet, rikkojen kans kirittynä tiivis
ku pullo.. Saa vaphasti käyttää, ei patentti ole esthenä.

Tynnyrhin tervas pilkheitä , ja tulet alle .
Tulien kans pittää olla varovainen, liika kuumuus " poltaa" tervan
pilakoksi , siittä tullee palanhen mustaa mönjää.
Paras neuvvo on , että hättäilemällä saapi vain kusipää *******
Niin että ei kannate liikaa lämmittää. Kokemus tekkee mestarin.
Riippuu pilkheitten tervasuuvesta , minkä verran tervaa tullee
mutta ylhens nuin 5 litraa jos tynnyri on tervas lastuja täynnä.
Pikiöljyäki saahan sääskiöljyksi useammaksi vuojeksi.
No hiilillä ei juuri mithän tehe , niistä on kaikki palamisen arvonen
tippunu tervana ja tuhissu kaasuna .

Puiset reet ja muukki tarvekalut on tervattuna kaunhin väriset , eikä
nole herkkijä lahomhan. Venhet sauvomet ja airot kannattee tervata kunnolla. Kunnolla tervatut airot ei vety, ne pysyvät kevyinä koko
kesän, niinku venekki.
Tervatut puureet ei kans laho, ja non hyvän värisekki.
Tervalla on kans hyvä maalata no vaikkapa talons.
Seku panhan yks osa tervaa kolome ossaa pellavaöljyä, ja
lantathan puutärpätillä sopivan notkeaksi, son monhen paikhan kaunis
ja hyvänhajunen maali , joka ei peitä puun kaunhiita syitä.
Mutta hylkii vettä ja estää puun tummumisen auringossa, eikä
taatusti homehu vaikka yritäs homehuttaa.

Na älä etteikö mennu niksipirkan hommiksi .

pee
Seuraa 
Viestejä52
Liittynyt27.1.2006

Perskeles, mulla lojuu mökillä vanha kylpyamme jonka joku edellinen asukki on sinne raahannut. Onnistuisikohan tuo tervanpoltto....pilkettä täyteen ja pellistä kansi jonka tiivistäisi vaikka savella ja kiviä vielä painoksi....pohjassahan on reikä valmiina...

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10655
Liittynyt16.3.2005

TKK:n professorina toimi joskus 1940-luvulla Talvitie, ja hänen kirjassaan
Kemiallinen Teknologia arviolta vuodelta 1948 esitellään mm. kormumiilu,
lamamiilu ja tervahauta. Kaikissa noissa käytetään osa puusta kehittämään
hiiltämiseen tarvittava lämpö, eli osa puuaineesta palaa, ja osasta syntyy
tervaa ja/tai puuhiiliä.

Kyse on tietysti siitä, mitä suomenkielen sanat tarkoittavat. Tavalliseti
erotetaan miilu-, uuni- ja retorttihiilto. Miiluhiillossa tulee lämpö turpeella
ja mullalla päällystetyn puukasan palamisesta. Uuni- ja retorttihiillossa
lämpö kehitetään esimerkiksi polttamalla kuivatislauskaasuja.

Nimitykset eivät ole yksikäsitteisiä, sillä puita retortissa hiillettäessä
käytetään metalliastiaa, johon puut ladotaan, ja retortti siirretään/nostetaan
uuniin lämmitettäväksi. Uunihiilossa hiillettävä materiaali ladotaan
muurattuun uuniin, jossa on samoin ulkopuolinen lämmitys.
Kivihiilen kuivatislaajat taas nimittävät retorttihiilloksi muuratussa uunissa
tapahtuvaa hiiltämistä ilman mitään astioita. Ota tuosta nyt sitten selvää.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Uusimmat

Suosituimmat