Seuraa 
Viestejä45973

Japski-insinööri kuittasi miljoonansa millenium-tiedepalkinnon voittajana led-teknologian kehittäjänä.

Kyssäri, jokjo jostain (Suomesta) saa LED-tekniikalla kierrekantalamppuja? Siis tällaisia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:E27_with_38_LCD.JPG
edit: http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Ampoules.jpg

Tavallinen (iso) kierrekanta näkyy olevan, ja tehontarve alle 2W (230V jännite) "Kannassa" saman kokoluokan purkki kun on nykyisissä loisteputkiin perustuvissa energiansäästölampuissa.

Eli onko tuollaisen hinta kilpailukykyinen? Joku sanoi, että maksaa noin kymmenkertaisesti hehkulampun verran. (Vrt. halpalaarin hehku <=> energiansäästö) Energiankulutus sen sijaan on pieni, mutta kuinka paljon siitä irtoaa valotehona?

Käyttöikää luvataan sellainen 50 000 h, eli yli 5 vuotta (palaa 24h/vrk)

Eli kannattaako sijoittaa, jos jossain näkee??

Sivut

Kommentit (31)

Valotehon voi arvioida olevan noin 1/3 - 1/2 loisteputken vastaavasta. Täytyy nimittäin huomioida, että vaikka tehokkaampiakin ledejä on, niin ne maksavat vielä enemmän.

Ledivalojen tehoskaala on nykyisin tietääkseni 30 - 80 lumenia per watti, kun taas loisteputkien siinä 50 - 100 lumenia per watti. Jos oletetaan että nuo hehkulamppuledit on perus-perse pikkuledejä, niin ne varmaan löytyvät tuolta lähempänä 30 lumenia.

Pitää myös huomioida, että tuolla tavalla rakennettu lamppu toimii ainoastaan spottivalona.

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274

Jos ja kun käyttöikä on noinkin suuri, eli 25 - 50 x halpalaarin hehkulampun hinta, ja hinta on vain kymmenkertainen, niin jo tuolla perusteella kannattaa investoida.

Bonuksena säästät vielä sähkössä.
Jos korvaat 25W.n hehkulampun 2W kuluttavalla ledilampulla, säästät sähkössä käyttöikänä 8snt:n sähköhinnalla n. 90€.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja häviät suurinpiirtein saman verran lämmityskuluissa. Hehkulamppu kun on valtavan hyvä infrapunalämmitin, vaikkakin aika pieni sellainen ainakin yksittäiten.

Käytännössä 2 W ledilampulla ei korvata 25 W hehkulamppua. Se ei vain yksinkertaisesti tuota tarpeeksi valoa.

Ledi pärjää hehkulampulle suurinpiirtein puolella teholla, eli 25 W hehkua varten pitää olla 12.5 W tuommoisia perusledejä. Halogenille ero on pienempi, eikä ledi enää voita kuin noin 20% erolla. Loisteputkea vastaan taas ledit häviävät hyötysuhteessa.

Jos hehkulamppu kestää 9000 tuntia, niin eipä tuossa tule juuri säästöä, jos hinta on kymmenkertainen. Lamppu kestää viisi kertaa pitempään, mutta samalla hinnalla olisi saanut kymmenen henkulamppua.

Veikko

Pitää myös huomioida, että tuolla tavalla rakennettu lamppu toimii ainoastaan spottivalona.

Jep, ja myöhemmin lisäämäni on sitten se "varsinainen" spotti. Mutta kunhan yleistyvät, niin kaip niitä tulee "kupumaisinakin".

Veikko
Ja häviät suurinpiirtein saman verran lämmityskuluissa. Hehkulamppu kun on valtavan hyvä infrapunalämmitin, vaikkakin aika pieni sellainen ainakin yksittäiten.

Käytännössä 2 W ledilampulla ei korvata 25 W hehkulamppua. Se ei vain yksinkertaisesti tuota tarpeeksi valoa.

Jos....

Rivitalonpätkä, ja lämpö tulee kotiin kuuman veden muodossa kaukolämpölaitokselta.. Eli ei tunnu missään,. vaikka valaistuksen takia termostaatit sulki meniski..

Ja paljon riippuu siitäkin, mihin lamppua tarvitaan. Kotioloissa esim. keittiössä on syytä olla kirkas valaistus. Makuukammarin puolella taas...

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274
Veikko
Ja häviät suurinpiirtein saman verran lämmityskuluissa. Hehkulamppu kun on valtavan hyvä infrapunalämmitin, vaikkakin aika pieni sellainen ainakin yksittäiten.

Käytännössä 2 W ledilampulla ei korvata 25 W hehkulamppua. Se ei vain yksinkertaisesti tuota tarpeeksi valoa.

Ledi pärjää hehkulampulle suurinpiirtein puolella teholla, eli 25 W hehkua varten pitää olla 12.5 W tuommoisia perusledejä. Halogenille ero on pienempi, eikä ledi enää voita kuin noin 20% erolla. Loisteputkea vastaan taas ledit häviävät hyötysuhteessa.

Jos hehkulamppu kestää 9000 tuntia, niin eipä tuossa tule juuri säästöä, jos hinta on kymmenkertainen. Lamppu kestää viisi kertaa pitempään, mutta samalla hinnalla olisi saanut kymmenen henkulamppua.

Noista valotehojen eroista en tiedä ja laskelmani on siltä osin perseellään. Mutta sellainen käsitys minulla on, että ledeistä saadaan sama valoteho kuin hehkulampusta ja halogeeneista huomattavasti pienemmällä energiamäärällä.

Mutta puolet vuodesta on kyllä sellaista aikaa, että hehkulamppujen lämpötehosta on vain haittaa. Talvisaikaan enimmäkseen totta, ellei huone ole sellainen esim. PC:n vuoksi, että pitäis muutenkin jo jäähdyttää.

Hehkulamppujen käyttöiät ovat siinää 1000 - 2000h. Eipä taida nykyään löytyä enää sellaisia, joissa se olisi pidempi. Joskus muinoin oli jopa 4000h kestäviä, mutta enää niitä ei löydy ainakaan tavaratalojen tarjouksista.

Loisteputkien käyttöikä on n. 5000h.

Tietäkseni ledilampuillekin on tulossa heijastimia, joilla spottimaisuudesta päästään eroon. Niitä kehitetään mm. katuvalaistukseen. Toisaalta myös se, että yhden lamput kymmenet ledit suunnataan hiukan eri suuntiin päästään eroon spottimaisuudesta.

Ledivalojen värisävyt taitaa olla kyllä aika surkeita, turhan kovia, mutta eiköhän siihenkin ratkaisut löydy.

Onhan noita ledilamppuja jo otsalampuissa. Itsekin ostin juuri 8 ledisen. Ei maksanut paljon (9€) ja paristojen kesto on ainakin 10 kertainen taskulamppuun verrattuna. Lisäksi ne paristot on AAA mallia, kun vastaava hehkulamppu tai halgeeni vaatii AA:t.

Kyllähän ledeillä saadaan kovia hyötysuhteita ja patterit kestämään, mutta suurta valotehoa haettaessa ja varsinkin pienestä "hehkusta" ei ledillä ole kuin marginaalinen etu esim. halogeeniin nähden.

Pitää myös muistaa, että vaikka itse ledi on teknisesti tehokas, niin se on myös hyvin ronkeli virralle ja vaatii omat regulaattorinsa, jotka omalta osaltaan tiputtavat hyötysuhdetta (tyypillisesti noin 15% - 30%)

Einesteini: "siis euron kipale."

Lampun valmistajalle suurissa erissä ostettuna teholedit maksaa muutaman sentin kipale.

EDIT: Ja vaikka maksaisivatkin nyt enemmän, hinnat tippuu kiivasta vauhtia sitä mukaa kun käyttö yleistyy. Ledeillä valaistaan tulevaisuudessa ja säästöä syntyy.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33704
Viirupöllö

Lampun valmistajalle suurissa erissä ostettuna teholedit maksaa muutaman sentin kipale.

Halpaledit saattavat olla teollisuusmittakaavassa noinkin edullisia, mutta kunnolliset valaisuun soveltuvat eivät ole. Eräiden pienimuotoista leditehtailua pyörittävien mukaan GaN-ledejä (käytännössä ainoita valaisuun soveltuvia) menisi maailmassa kaupaksi enemmän kuin valmistajat pystyvät tuottamaan ja katteet ovat luonnollisesti sen mukaiset. Se vain ei ole aivan edullista perustaa tuotantolinjoja.

Neutroni: "Halpaledit saattavat olla teollisuusmittakaavassa noinkin edullisia, mutta kunnolliset valaisuun soveltuvat eivät ole. Eräiden pienimuotoista leditehtailua pyörittävien mukaan GaN-ledejä (käytännössä ainoita valaisuun soveltuvia) menisi maailmassa kaupaksi enemmän kuin valmistajat pystyvät tuottamaan ja katteet ovat luonnollisesti sen mukaiset. Se vain ei ole aivan edullista perustaa tuotantolinjoja."

Totta varmaankin tällä hetkellä. Mutta muiden elektroniikan komponenttien hintakehitys pätee varmasti myös ledeihin. En ainakaan näe mitään syytä sille, etteikö tämänpäivän uutuustuotteen hinta olisi jo parin vuoden päästä murto-osa nykyisestä.

Valon laatu on ratkaisevan tärkeä seikka. Ledit ovat spotteja ja valon laadultaan yleensä huonoja. Yleisvaloksi niistä ei nykyisellään ole.
Hehkulamppu on valonlaadultaan paras. Kyse ei ole tottumuksesta. En ole tottunut loisteputkiin koskaan, vaikka niitä on ollut hyvin kauan ja nyt yhä enemmän. Se tuntuu turhalta riesalta, koska taloudellinenkin säästö on käytännössä olematon.
Pelkään että LED- valaisimista muodostuu samanlainen riesa kuin loisteputkista tuli.
LED:n parhaista sovellutuksista minulla on avainrenkaassa valaisin kaiken varalta, mutta havaitsin etten ole tarvinnut sitä vain pari kertaa vuoden kuluessa.
Lakin lippaan kiinnitettynä se on hyvä huomiovalo pimeällä liikuttaessa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Valkoisista LED:stä löytyy jo jos jonkinlaisille valolämpötiloille. Mutta parasta on se, että samaan "lamppuun" voidaan istuttaa satoja eri värisiä LED:jä, joita voidaan sitten ohjata tuottamaan täsmälleen haluttu värilömpötila. Sama valaisin toimii sitten työ-, yleis- ja tunnelmavalona ja vaikka valourkuna.

Ensimmäiset valkoiset LED:t olivat kovin sinisävyisiä. Nyt löytyy jo lämpimämmän sävyisiä LEDjä.

LED:en säätö on helpompaa ja edullisempaa kuin loisteputkilla. Pienen jännitteen vuoksi sovellukset ovat myös turvallisia. LED:en pieni koko taas mahdollistaa niiden integroimisen vaikkapa suoraan kalusteisiin - niitä, kun ei tarvitse käytännössä koskaan vaihtaa. 100 000 h:n jälkeen LED:n valoteho on pudonnut 30%, eli suunnilleen saman määrän, kun energiansäästölampun valoteho vuodessa!

LED:ien tehokkuus ei vielä yllä kuin hädin tuskin hehkulampun kanssa samalle viivalle - näin siis kohtuu hintaan olevissa malleissa. Epäilemättä kehitys menee eteenpäin ja LED:stä tulee vielä energiataloudellisempia.

Loisteputkien raaka valo johtuu siitä, että ne säteilevät aika pienellä spektrin alalla. Uudemmissa loisteputkissakin spektriä on saatu laajempialaiseksi.

Volitans

Loisteputkien raaka valo johtuu siitä, että ne säteilevät aika pienellä spektrin alalla. Uudemmissa loisteputkissakin spektriä on saatu laajempialaiseksi.

Optimi lienee on jos valaisimen säteilyn spektri olisi ainoastaan näkyvän valon alueella. Näkyisivätkö erilaiset materiaalit sitten saman sävyisinä kuin luonnollisessa valossa? Miksipä ei?

Trurl
Volitans

Loisteputkien raaka valo johtuu siitä, että ne säteilevät aika pienellä spektrin alalla. Uudemmissa loisteputkissakin spektriä on saatu laajempialaiseksi.



Optimi lienee on jos valaisimen säteilyn spektri olisi ainoastaan näkyvän valon alueella. Näkyisivätkö erilaiset materiaalit sitten saman sävyisinä kuin luonnollisessa valossa? Miksipä ei?

Eräät materiaalit saattavat vastaanottaa esim. UV valoa ja emittoida takaisin näkyvää sinistä, joten luonnollisesti kyseinen esine ei näyttäisi samalta keinotekoisessa valossa ja päivänvalossa.

Kappaleen värihän muodostuu siitä, että pintakerroksen atomit (niiden elektronit) absorboivat säteilyn energian ja vapauttavat sen takaisin fotoneina, joiden aallonpituudet, tai spektri, vastaa kappaleen väriä. Materiaaleissa tapahtuu myös osittaista absorboitumista, jolloin kappale on läpikuultava tai läpinäkyvä jollekkin valon aallonpituudelle, ja voi tapahtua myös kokonaisheijastuminen, jolloin kappale lähettää takaisin saamansa fotonit sellaisenaan. Näiden ominaisuuksien yhdistelmä määrää, miten aine reagoi valoon.

Diskoissahan käytetään mustavalo-lamppuja, joiden spektri on suurelta osin juuri näkyvän violetin yläpuolella. Tämä korostaa efektiä ja saa esim. valkoisen paidan hohtamaan violetinsinisenä.

Periaatteessa kai on mahdollista, että myös lähi-infrapuna voisi aiheuttaa vastaavan ilmiön, jossa kappaleen uudelleenlähettämän fotonin aallonpituus lyhenee ja se siirtyy näkyvän punasen alueelle, mutta en tiedä onko tällaista materiaalia oikeasti olemassa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33704
Volitans
Valkoisista LED:stä löytyy jo jos jonkinlaisille valolämpötiloille. Mutta parasta on se, että samaan "lamppuun" voidaan istuttaa satoja eri värisiä LED:jä, joita voidaan sitten ohjata tuottamaan täsmälleen haluttu värilömpötila. Sama valaisin toimii sitten työ-, yleis- ja tunnelmavalona ja vaikka valourkuna.



Ledejä kyllä löytyy, mutta niiden värintoisto on huono. Valkoiset ledit tehdään sinisestä, jonka päälle tulee loisteaine, joka muuttaa osan sinisestä valosta keltaiselle alueelle. Tyypillisesti velkeassa ledissä on kaksihuippuinen spektri, terävä huippu sinisellä 470 nm:n tuntumassa ja laakeampi keltaisen ympärillä. Noiden huippujen suhteita muuntelemalla saadaan muokattua ledin värilämpötilaa, mutta värintoisto pysyy huonona, koska kaikkia värejä ei ole valossa tasaisesti.

Asiaa parantaisi melkoisesti, jos käytettäisiin kolmen, tai useamman, värisiä ledejä. Nykyäänhän voidaan tehdä varsin tehokkaita ledejä mille tahansa näkyvän valon aallonpituudelle. Silloin vain kustannukset karkaavat käsistä. Samoin erivärisiä loisteaineita voi yhdistää, loisteputkissakin on parempia värintoistajia, mutta siinäkin nakerretaan hyötysuhdetta ja lompakkoa.


Loisteputkien raaka valo johtuu siitä, että ne säteilevät aika pienellä spektrin alalla. Uudemmissa loisteputkissakin spektriä on saatu laajempialaiseksi.

Halvoissa putkissa on laakea, liki koko näkyvän valon kattava, spektri, jonka huippu on punaisella ja johon tulee päälle elohopean spektriviivat. Paremmissa putkissa on kahta tai jopa kolmea loisteainetta, mikä tekee spektrin tasaisemmaksi mutta putket sen verran tyyriiksi, että helposti ne jäävät kauppaan.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Neutroni

Asiaa parantaisi melkoisesti, jos käytettäisiin kolmen, tai useamman, värisiä ledejä. Nykyäänhän voidaan tehdä varsin tehokkaita ledejä mille tahansa näkyvän valon aallonpituudelle. Silloin vain kustannukset karkaavat käsistä. Samoin erivärisiä loisteaineita voi yhdistää, loisteputkissakin on parempia värintoistajia, mutta siinäkin nakerretaan hyötysuhdetta ja lompakkoa.

Ei ole mahdotonta integroida samalle sirulle n kpl halutun värisiä LEDejä ja pieni mikrokontrolleri, joka digitaalisen inputin mukaan ohjaa valaistusta. Näin koko hoidon hinta saadaan alas. Yksittäisistä komponenteista kasattaessa hintaa ymmärrettävästi tuleekin.

Yksittäiset LED:it saadaan integroimalla istutettua niin lähekkäinkin, että silmä ei erota yksittäisi värejä, vaan kokee valon sävyn yhtenäisenä - kuten tv-ruudussa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33704
Veikko

Periaatteessa kai on mahdollista, että myös lähi-infrapuna voisi aiheuttaa vastaavan ilmiön, jossa kappaleen uudelleenlähettämän fotonin aallonpituus lyhenee ja se siirtyy näkyvän punasen alueelle, mutta en tiedä onko tällaista materiaalia oikeasti olemassa.

Kyllä taajuutta kasvattavia optisia materiaaleja on. Se vaatii kaksifotonivirityksen. Se on normaaleilla intensiteeteillä äärimmäisen epätodennäköinen prosessi, ja taajuuden nosto vaatii aivan valtavia intensiteettejä. 1E6 - 1E9 W/cm^2 taitavat olla tyypillisiä arvoja käytännön sovelluksissa. Pintaa valaisemalla taajuuden nosto ei ole mahdollinen, tai ainakin se vaatisi pienen ydinlatauksen valonlähteeksi, mutta eräs toinen prosessi tuottaa samantapaisen ilmiön.

On aineita, joilla altistus näkyvälle valolle virittää elektroneja pitkäikäiselle viritystilalle. Kun aineeseen tuodaan lähi-infrapunasäteilyä, se virittää elektronit tuolta metastabiililita tilalta korkeammalle tilalle, josta ne palaavat perustilalle emittoiden näkyvän fotonin. Infrapunalaserien kanssa työskentelevillä on tuollaisella aineella päällystettyjä kortteja säteen havaitsemiseen.

Volitans
Neutroni

Asiaa parantaisi melkoisesti, jos käytettäisiin kolmen, tai useamman, värisiä ledejä. Nykyäänhän voidaan tehdä varsin tehokkaita ledejä mille tahansa näkyvän valon aallonpituudelle. Silloin vain kustannukset karkaavat käsistä. Samoin erivärisiä loisteaineita voi yhdistää, loisteputkissakin on parempia värintoistajia, mutta siinäkin nakerretaan hyötysuhdetta ja lompakkoa.



Ei ole mahdotonta integroida samalle sirulle n kpl halutun värisiä LEDejä ja pieni mikrokontrolleri, joka digitaalisen inputin mukaan ohjaa valaistusta. Näin koko hoidon hinta saadaan alas. Yksittäisistä komponenteista kasattaessa hintaa ymmärrettävästi tuleekin.

Yksittäiset LED:it saadaan integroimalla istutettua niin lähekkäinkin, että silmä ei erota yksittäisi värejä, vaan kokee valon sävyn yhtenäisenä - kuten tv-ruudussa.

Vaaditun valotehon saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä paljon ledejä ja pakkaamalla niitä tiuhaan, saadaan aikaan eräs ledejä vaivaavista ongelmista: lämpö.

Ledien puolijohderajapinta ei kestä kovin suuria lämpötiloja ennenkuin sen materiaaliominaisuudet alkavat muuttua ja ledin hyötysuhde heikkenee dramaattisesti. Hyvin jäähdytetty ledi voi kestää sen 50.000 tuntia ilman mainittavaa valotehon laskua, mutta tiuhaan pakatussa valaisimessa tämä on hankala varmistaa. Lisäksi eri väriset ledit ikääntyvät eri tahtia käytössä, joten lampun väri tulee vaihtelemaan, mikäli se toteutetaan yhdistelemällä useita eri värisiä ledejä.

Tätä pitäisi kompensoida ohjelmoinnilla, joka pelaa nopeiten himmenevän mukaan, joka tällä hetkellä taitaa olla vieläkin sininen. Kaikki ylimääräinen maksaa kuitenkin rahaa ja energiaa.

Puhutaan niinkin matalista ympäristön lämpötiloista, kuin 50 astetta, jolloin ledin käyttöikä alkaa laskemaan olennaisesti. Ledin sisäinen rajapinnan lämpötilahan on aina ulkopuolista lämpötilaa korkeampi ja lämmön siirtyminen ulos ledistä on olennaista tämän eron kaventamiseksi. Siksi tavallinen muovikoteloitu ledi ei kestä saunassa, ellei sitä käytetä tarkoituksella hieman alivirralla ja tyydytä pienempään valotehoon.

Toisaalta esimerkiksi avaimenperien ledilamppujen paristot on tarkoituksella ylimitoitettu hitusen(*) jotta saadaan enemmän virtaa ja valotehoa. Tällä on sivuvaikutuksena se, että ledi lämpenee sisältä päin ja himmenee selvästi jo vuoden aktiivisessa käytössä. Käyttötarkoitukseen nähden tämä on kuitenkin hyväksyttävää, sillä avaimenperää ei ole tarkotettu kuin väliaikaiseksi valonlähteeksi.

* Yleensä ihan käytännön syistä laitetaan kaksi 3V paristoa sarjaan ja ajetaan lediä hitusen yli 6 voltilla, vaikka sen kynnysjännite olisikin lähempänä viittä volttia. Ylimääräinen regulointi välissä veisi vain tilaa ja maksaisi rahaa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat