Seuraa 
Viestejä45973

Eikö maasiivista vauhtipyörää voisi käyttää vara energianlähteenä ja tasaamaan energiapiikkejä ylikuormatilanteessa?

Jos oletetaan, että vauhtipyörän halkaisija on 20 metriä ja paksuus 4 metriä. Luulis, (En osaa laskea) että sillä pienen kaupungin energiakatkoksen tai kuormituspiikin hoitaa.

Sivut

Kommentit (34)

Walesilaisilla on valtava potentiaalienergiavarasto, nimeltä Dinorwig power mountain. Vuoren huipulla on pieni tekojärvi, joka täytetään öisin, kun sähkö on halvempaa ja kuluts pienempää. Sitten kun päivisin tulee kulutushuippu, vesi johdetaan tekojärvestä alas turbiinien läpi.

Ei ihan vauhtipyörä, mutta toimivampi ratkaisu. Walesin runsaat vesisateet ovat vielä ylimääräistä energiaa.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Itse asiassa monia muitakin järviä käytetään energiavarastoina. Vauhtipyörä on siitä huono energiavarasto, että varastoidessaan se kuluttaa energiaa laakerihäviöihin. Potentiaalienergia (kuten esim. veden) on paljon parempi tapa säilöä energiaa, koska paikallaan jäkittäminen ei yleensä kuluta energiaa mihinkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niin tuota kyllä tuossa veden pumppaamisessa ja ajas juoksuttamisessakin tuo hyötysuhde jää aika pieneksi olisko 50% luokkaakaan.

Varmaan tuota vauhtipyörää voisi käyttää lyhytaikaiseen enerkian varastointiin. Tosin omat ongelmansa tuottaa tuo pyörimisnopeuden vaihtele.

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274

Muistelenpa joskus nuoruudessani käyneeni jossain Telen relekeskustiloissa. Siellä oli muutaman tuhannen kilon "huimapyörä", josta otettiin energiat sähkökatkossessa sen ajan kun varavoimadieseleiden käynnistys kesti. Kivi painoi jokusen tonnin ja pyöri kovaa kyytiä.

Kaveri oli voimalaitoksella töissä ja kertoi että siellä oli jonkin näköinen laite (turbiini?), jonka pysäyttäminen kestää viikon. Ilmeisesti sama josta Juro Vonkaaja kertoi.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Joskus 1900-luvulla on käytetty isojakin vauhtipyöriä, 30- tai 60-tonnisia tai
jotain valssilaitoksissa ja kaivoshissien energiantasauksessa. Muistaakseni
Suomessa on kokeiltu vauhtipyörää henkilöautossa. Lähti auto liikkkeelle todella äkäisesti.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Joskus 1900-luvulla on käytetty isojakin vauhtipyöriä, 30- tai 60-tonnisia tai
jotain valssilaitoksissa ja kaivoshissien energiantasauksessa. Muistaakseni
Suomessa on kokeiltu vauhtipyörää henkilöautossa. Lähti auto liikkkeelle todella äkäisesti.

Onhan tuo jokaisessa autossa nykyään muutenkin vauhtipyörä. Se on yleensä kytkinasetelman kanssa yhteen integroituna ja se tasaa moottorin käyntiä. Mitä raskaampi vauhtipyörä autossa on, sitä hankalampi sitä on saada sammumaan väännön puutteeseen. Moottori ei vaan ole kovin kierrosherkkä silloin.

Tavallinen rivinelonen ei taitaisi ilman vauhtipyörää edes käydä, tai jos käy niin helkkarin rumasti. Kun yksi mäntä voi kääntää kampea 180 astetta, niin 4 mäntää riittää juuri siihen että joka kierrokselle sattuu kaksi työtahtia nelitahtimoottorissa. Tarvitaan kuitenkin jonkin verran kulmamomenttia että mäntä pääsee puristustahdin ohi, johon taas tarvitaan vauhtipyörää.

8 sylinterisessä moottorissa taas on periaatteessa kaksi nelikkoa samassa, mutta toista voidaan viivästyttää 90 asteen verran, jolloin aina yksi sylinteri tekee työtä toisen sylinterin puristustahtia vasten ja saadaan tasaisempi vääntö.

V8 moottori siis toimisi ilman vauhtipyörääkin.

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Veikko

V8 moottori siis toimisi ilman vauhtipyörää.

Ja toimii myös käytännössä sillä F1-moottoreissa ei vauhtipyörää ole. Alin mahdollinen tyhjäkäynti muistaakseni noin 4000rpm.

Juoni
Veikko

V8 moottori siis toimisi ilman vauhtipyörää.



Ja toimii myös käytännössä sillä F1-moottoreissa ei vauhtipyörää ole. Alin mahdollinen tyhjäkäynti muistaakseni noin 4000rpm.

Toisaalta vaikutus näkyy myös muissa moottoreissa. Amerikanraudan V8:n ei tarvitse pyöriä tyhjäkäynnillä kuin noin 800 kierrosta minuutissa, tai alle, koska vauhtipyörän ei tarvitse antaa niin paljoa lisäpotkua puristuksille.

Formulan koneessa on pirun pienet sylinterit ja lyhyt isku, joten se tarvii luonnollisesti korkeamman kierrosluvun että se ylipäätään kehittää yhtään tehoa. Se onkin kehitetty reagoimaan nopeasti ja tarkasti - formulan koneella voi soittaa vaikka musiikkia jos haluaa.

http://www.youtube.com/watch?v=QIoC_gbD7Dw

Veikko
Formulan koneessa on pirun pienet sylinterit ja lyhyt isku, joten se tarvii luonnollisesti korkeamman kierrosluvun että se ylipäätään kehittää yhtään tehoa. Se onkin kehitetty reagoimaan nopeasti ja tarkasti - formulan koneella voi soittaa vaikka musiikkia jos haluaa.

http://www.youtube.com/watch?v=QIoC_gbD7Dw[/quote]Formula 1:n koneessa on todellakin tilavuudeltaan pienet sylinterit, mutta niiden halkaisija on suuri 98mm. Tämä on sääntöjen määräämä enimmäishalkaisija, ja kaikki valmistajat varmasti käyttävät sitä, jotta saavat mahdollisimman pienen iskunpituuden. Lyhyt iskunpituus todellakin mahdollistaa suuremman kierrosnopeuden, sillä mäntien nopeus ei nouse niin nopeaksi kuin mitä tekisi pidemmällä iskunpituudella.

Lyhyt iskunpituus taas aiheuttaa sen, että F1:n koneessa on melko huono vääntö verrattuna huipputehoon. Tässä nähdään taas se, että auton kiihdyttämiseen ei tarvita vääntöä, vaan tehoa. Vääntö on osaamattomille. F1:n vaihdelaatikosta löytyy seitsemän vaihdetta.

miksipä ei vauhtipyörä, vaikkapa johonkin tasaisen vuolaaseen koskeen.

Me Kunkku muistamme paperikoneiden telojen olevan lähes jatkuvassa liikkeessä ettei laakerit painu tms(?) siis ei saa pysähtyä tiettyä aikaa kauemmaksi jne...

Miten tuo laakerihomma toimisi valtaisassa vauhtipyörässä?
Massaa tulisi olla hurjasti laakerien kestävyys?

Veikko
Tavallinen rivinelonen ei taitaisi ilman vauhtipyörää edes käydä, tai jos käy niin helkkarin rumasti. Kun yksi mäntä voi kääntää kampea 180 astetta, niin 4 mäntää riittää juuri siihen että joka kierrokselle sattuu kaksi työtahtia nelitahtimoottorissa. Tarvitaan kuitenkin jonkin verran kulmamomenttia että mäntä pääsee puristustahdin ohi, johon taas tarvitaan vauhtipyörää.

Tunnut unohtavan sen, ettei kampiakseli vastapainoineen ole täysin massaton. Vaikkei moottorissa olisikaan nimellistä vauhtipyörää, niin kampiakselilla on kuitenkin jonkin verran liike-energiaa. Eikä nelisylinterisessä koneessa tarvita vauhtipyörää antamaan voimaa koko puristustahdin ajaksi, vaan itsekin sanot, että yksi mäntä kääntää kampea 180 astetta, ja että 4-sylinterisessä (4-tahti) koneessa tapahtuu kaksi työtahtia kierroksen aikana. 180 + 180 = 360, eli täysi kierros, tosin käytännössä tuo ei toteudu ihan noin, vaan kuolokohtien yli pitää päästä pyörivien osien liike-energialla.

ilesoft
Lyhyt iskunpituus taas aiheuttaa sen, että F1:n koneessa on melko huono vääntö verrattuna huipputehoon. Tässä nähdään taas se, että auton kiihdyttämiseen ei tarvita vääntöä, vaan tehoa. Vääntö on osaamattomille. F1:n vaihdelaatikosta löytyy seitsemän vaihdetta.

No onhan se hienoa jos vaihteita riittää ja ne vieläpä kytkeytyvät sekunnin murto-osissa... Tavallisessa autossa vaan ei niin hirveästi niitä vaihteita ole, ja niiden synkronointi kestää huomattavasti kauemmin kuin erilaisilla pikavaihteilla.

Sinänsä on totta, että autotkin tottelevat fysiikanlakeja, ja että teho on se mitä kiihdytyksiin tarvitaan... Mutta se mitä polttomoottorin tehoksi ilmoitetaan ei vielä kerro paljoakaan siitä miten se käyttäytyy ajossa. Ellei sitten lähdetä liikkeelle siitä että kaikki moottorit ovat tärkeimmiltä ominaisuuksiltaan riittävän samankaltaisia, jolloin moottorin teho kertoo jo itsessään aika tarkkaan minkälaisesta koneesta on kyse... Mutta tämä edellyttää että oletus moottoreiden samankaltaisuudesta pitäisi paikkaansa. Ja käytännössä se pitääkin, ainakin tiettyyn rajaan asti, mutta mikään ei estä tekemästä myös tavallisesta poikkeavia koneita.

Tokihan on mahdollista tehdä vaikka vakiokierroksilla käyvä kone, ja sitten hoitaa nopeuden säätö voimansiirrolla, jolloin koneen todellakin tarvitsisi vain kehittää tehoa, ja vääntökäyrät yms voisi unohtaa samantien. Mutta mikäli puhutaan normaalivaihteistosta, niin tälläinen kone mahdollistaisi vain 5 eri nopeutta. Mitä kauempana vääntö- ja tehohuiput ovat toisistaan, sitä tasaisemmin kone tuottaa tehoa, ja sitä laajempia ovat ne nopeusalueet mitä yhdellä vaihteella voidaan saavuttaa, ja sitä vähemmän vaihteita tarvitaan, ja sitä vähemmän tarvitsee vaihdelaatikkoa hämmentää kiihdytyksen aikana. Ja mitä vähemmän tarvitsee odotella vaihteiden synkronointia, sitä vähemmän aikaa kiihdytykseen kuluu.

ilesoft

Lyhyt iskunpituus taas aiheuttaa sen, että F1:n koneessa on melko huono vääntö verrattuna huipputehoon. Tässä nähdään taas se, että auton kiihdyttämiseen ei tarvita vääntöä, vaan tehoa. Vääntö on osaamattomille. F1:n vaihdelaatikosta löytyy seitsemän vaihdetta.

F1 koneessa on todella hyvä maks. vääntömomentti verrattuna iskutilavuuteen. Vääntö tulee f1-koneessa korkeilla kierroksilla josta seuraa suuri teho.

mori
ilesoft
Lyhyt iskunpituus taas aiheuttaa sen, että F1:n koneessa on melko huono vääntö verrattuna huipputehoon. Tässä nähdään taas se, että auton kiihdyttämiseen ei tarvita vääntöä, vaan tehoa. Vääntö on osaamattomille. F1:n vaihdelaatikosta löytyy seitsemän vaihdetta.
F1 koneessa on todella hyvä maks. vääntömomentti verrattuna iskutilavuuteen. Vääntö tulee f1-koneessa korkeilla kierroksilla josta seuraa suuri teho.
Siksi vertasinkin vääntöä huipputehoon. Mutta iskutilavuuteenkin verrattuna vääntö on F1-koneessa huono. Wikipedian mukaan viimevuotisen malliset 3-litraiset moottorit kehittivät noin 345Nm väännön. Omasta autostanikin lähtee tuon verran, vaikka iskutilavuus on 50% pienempi.

Tuon väännön merkityksen kiihdyttämisessä otin puheeksi vain sitä varten, että dieselmiehet vetävät herneen nenuun. Normaalin jannun käsissä paremmin vääntävä toki kiihtyy paremmin.

Noita huimapyörällä täysin ilman akustoa toimivia upseja on paljonkin. Tällaisia tekee mm. Powerware teholuokassa 100-1000 kVA. Näitä käyttävät mm. suomalaisetkin it-käyttöpalvelutoimittajat sekä teollisuus.

ilesoft
Mutta iskutilavuuteenkin verrattuna vääntö on F1-koneessa huono. Wikipedian mukaan viimevuotisen malliset 3-litraiset moottorit kehittivät noin 345Nm väännön. Omasta autostanikin lähtee tuon verran, vaikka iskutilavuus on 50% pienempi.
.

Onko omassa autossasi turbomoottori? F1:sen vääntö on vapaastihengittäväksi moottoriksi kova. Turbomoottorissa se lisäteho tulee nimenomaan lisääntyneestä väännöstä kierrosten nousematta.

Aikoinaan traktoreissa oli jopa 90 kiloisia vauhtipyöriä tasoittamassa 2 pyttysen koneen resonointia. Kuulemma jossain vanhassa Zetorissa ( ) saattoi se pyörä päästä irtoamaan ja kulkea huomattaviakin matkoja.

F1:sen vääntö on vapaastihengittäväksi moottoriksi kova.

2.5l vapari, käy "mittaribensalla" ja löytyy 700+hp on muutenkin kova saavutus.

Janne
Aikoinaan traktoreissa oli jopa 90 kiloisia vauhtipyöriä tasoittamassa 2 pyttysen koneen resonointia. Kuulemma jossain vanhassa Zetorissa ( ) saattoi se pyörä päästä irtoamaan ja kulkea huomattaviakin matkoja.

Mikäli oikein muistan, niin Lanz Bulldogissa on nuo lukemat käännetty päälaelleen, eli 1 sylinteri, mutta 2 vauhtipyörää. Tosin siitä löytyy iskutilavuutta senkin edestä, eli semmoiset 10 litraa. Ja huippukierroksetkin ovat niin matalalla että nykypäivän koneet eivät edes käynnisty niin alhaalta, joten raskaille vauhtipyörille on todellakin ollut tarvetta. Ja meteli on, kuten arvata saattaa, suorastaan sanoinkuvaamaton.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat