jonkin järjestelmän kyky tehdä työtä. energia muotoja on ppotentiaalienergia ja liike-energia. potentiaalienergia on kappaleen kyky asemansa perusteel suorittaa työtä toisten kappaleiden suhteen. potentiaalienergia on luonteeltaan kimmoenergiaa..mikä merkitsee atomien siirtymistä tasapaino asemistaan. liike.energia on taasen kappaleen kyky suorittaa tyätä liiketilansas vuoksi.....
Meillä oli kotona sanakirja, joissa oli osapuilleen seuraavat määritelmät:
Energia: Energia on kappaleen kykyä tehdä työtä. Ks. työ, s. 666
...
Työ: Työllä tarkoitetaan sitä kun jokin energia muuttuu toisentyyppiseksi energiaksi, esimerkiksi liike-energia muuttuu potentiaalienergiaksi. Ks. Energia, s. 555
Tuohan on siis kiertomäärittely joka ei oikeastaan kerro ensinkään mitään siitä mitä energia on.
jos jossakin on paljon energiaa, niin siloin siinä on paljon tilaa.
Energia eli tila voi olla kuumasti tiheää.
Ihminenkin on tilapaketti, jonka atomien ytimissä tila on kuumasti tiheää.
Ihmisessä atomien välinen tila on haaleasti vähän tiheää ja sinne tarvitaan lisää haaleasti vähän tiheää tilaa eli energiaa, jota saadaan hapesta. ja näin energia eli tila pääsee virtaamaan ihmisessä tehokkaasti.
Atomeita voidaan ladata ja niistä saadaan tilaa eli energiaa esiin, kun atomit saadaan värähtelemään.
Ihminen on salaojamainen tilakokonaisuus ja atomien ytimet ovat salaojan kiviä ja tila eli energia virtaa atomien välissä.
Energia on järjestystä, epätasapainoa, liikettä. Energia on, kuten jo sanakirjakin määritteli, kykyä tehdä työtä. Siis kykyä saada jotakin tapahtumaan, muuttumaan, vaihtamaan tilaansa. Energia sellaisenaan on vähän niinkuin valo - se voidaan määritellä vastakohtana pimeydelle, vaikkei tämä oikeastaan mitään kerrokaan mistään, ja vaikka pimeys ei oikeasti olekaan mitään. Valo on kuitnekin jotain. Samalla tavoin energia on ikäänkuin vastakohta olemattomuudelle ja tapahtumattomuudelle - se on jotakin.
Energialle on olemassa omat fysikaaliset määreensä, mutta ne eivät varsinaisesti kerro sen syvimmästä olemuskesta mitään, ne vain kertovat sen, kuinka se missäkin ilmenee, miten se havaitaan, miten se voidana mitata, kuinka paljon sitä on ja kuinka se vaikuttaa mihinkin. Varsin käyttökelpoista siis. Sen sijaan en tiedä, mitä virkaa olisi tietää "mitä energia on", jos oikea vastaus (mikäli sellaista edes on) nyt sattuisi olemaan vaikkapa se on "tiheitä kumkvationeja vähemmän theässä tilassa". Tuollaiset muka kaiken selittävät jumalalliset viisaudet ovat lopulta yhtä tyhjän kanssa ja niillä on korkeintaan filosofista arvoa.
Fysiikka ei siis tarvitse tietoa siitä, mitä energia on, eikä se myöskään sitä voi kertoa. Eikä kukaan muukaan. Yhtä fiksua olisi kysyä, mitä on avaruus, tai tila, kuinka pitkä matka on kauas, tai miksi painavaa on raskas kantaa. Tai miksi minä olen olemassa, ja mitä on elämä, tai mikä on elämän tarkoitus. Ihminen on sikäli petollisen viisas (vaiko tyhmä?) olento että osaa helposti kysyä itseltään asioita joihin ei osaa vastata, ja ehkä jopa asioita joihin on mahdotonta vastata. Ja sitten pitää vielä näitä kysymyksiä jostain syystä erityisen tärkeinä.
Fysiikka ei siis tarvitse tietoa siitä, mitä energia on, eikä se myöskään sitä voi kertoa. Eikä kukaan muukaan. Yhtä fiksua olisi kysyä, mitä on avaruus, tai tila, kuinka pitkä matka on kauas, tai miksi painavaa on raskas kantaa. Tai miksi minä olen olemassa, ja mitä on elämä, tai mikä on elämän tarkoitus. Ihminen on sikäli petollisen viisas (vaiko tyhmä?) olento että osaa helposti kysyä itseltään asioita joihin ei osaa vastata, ja ehkä jopa asioita joihin on mahdotonta vastata. Ja sitten pitää vielä näitä kysymyksiä jostain syystä erityisen tärkeinä.
Olen harvinaisen samaa mieltä kuin Kosh. Energia tosiaan on matematiikkaa, se on relaatio, suhdeluku. Missään mielessä se EI ole mikään ötökkä, jota kevytmielisesti heitellään sinne tänne. Yleensä termiä energia käytetään hyväksi kuin vierasta sikaa mitä kaikenkarvaisimmissa yhteyksissä. Ääripäätä edustavat sellaiset käsitykset (esim 3d), että energia olisi jokin hiukkanen, pienenpieni mönkiäinen, joka panisi kaiken toimimaan (jopa kosmologisesti katsannossa). Energia on muotisana, jota tietysti jokapäiväisessä kielenkäytössä heitellään miten sattuu, mutta ah niin monet kotitarvefilosofit tulevat sitten samoine käsityksineen selittelemään fysiikan tapahtumia, ikäänkuin energia(hiukkaset) tekisivät samoja temppuja kuin kevytmaito. Tai sitten kaikenkarvaiset astraalienergiat, jotka tietysti tekevät juuri sitä mitä harhaisessa päässä kulloinkin sattuu liikkumaan.
Fysiikka ei siis tarvitse tietoa siitä, mitä energia on, eikä se myöskään sitä voi kertoa. Eikä kukaan muukaan. Yhtä fiksua olisi kysyä, mitä on avaruus, tai tila, kuinka pitkä matka on kauas, tai miksi painavaa on raskas kantaa. Tai miksi minä olen olemassa, ja mitä on elämä, tai mikä on elämän tarkoitus. Ihminen on sikäli petollisen viisas (vaiko tyhmä?) olento että osaa helposti kysyä itseltään asioita joihin ei osaa vastata, ja ehkä jopa asioita joihin on mahdotonta vastata. Ja sitten pitää vielä näitä kysymyksiä jostain syystä erityisen tärkeinä.
Olen harvinaisen samaa mieltä kuin Kosh. Energia tosiaan on matematiikkaa, se on relaatio, suhdeluku. Missään mielessä se EI ole mikään ötökkä, jota kevytmielisesti heitellään sinne tänne. Yleensä termiä energia käytetään hyväksi kuin vierasta sikaa mitä kaikenkarvaisimmissa yhteyksissä. Ääripäätä edustavat sellaiset käsitykset (esim 3d), että energia olisi jokin hiukkanen, pienenpieni mönkiäinen, joka panisi kaiken toimimaan (jopa kosmologisesti katsannossa). Energia on muotisana, jota tietysti jokapäiväisessä kielenkäytössä heitellään miten sattuu, mutta ah niin monet kotitarvefilosofit tulevat sitten samoine käsityksineen selittelemään fysiikan tapahtumia, ikäänkuin energia(hiukkaset) tekisivät samoja temppuja kuin kevytmaito. Tai sitten kaikenkarvaiset astraalienergiat, jotka tietysti tekevät juuri sitä mitä harhaisessa päässä kulloinkin sattuu liikkumaan.
Heeh! Loistavasti sanottu. Ongelma on, että kieli on kehittynyt sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kotitarvefyysikot yleensä rajoittuvat kielelliseen ajatteluun, jolloin syntyy mm. ihmettelyä, mitä on maailmankaikkeuden ulkopuolella. Semanttinen ajattelu johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta, mutta toimii jokapäiväisessä elämässä.
Koska kaikki, mistä maailmankaikkeus koostuu, sisältää energiaa, niin voitaneen sanoa, että
Energia on universumin rakennuspalikoita.
En ole tyytyväinen tuohon suomen kielen asuun. Joku voisi muotoilla sen vähän paremmin. Kuitenkin tuohon palikka-ajatteluun sisältyy myös kvantittuminen, mikä myös on mielestäni olennaista.
Koska kaikki, mistä maailmankaikkeus koostuu, sisältää energiaa, niin voitaneen sanoa, että
Energia on universumin rakennuspalikoita.
Paitsi että standardimallin mukaan maailmankaikkeuden kokonaisenergia on nolla. Tämän voisi mielestäni allegorisesti mieltää siten, että emme voi edes hypotettisesti kuvitella olevamme maailmankaikkeuden "ulkopuolella" ja sanoa, että tuolla se sitten maailmankaikkeus porhaltaa.
Eli näkökulmamme on aina "sisällä". Se, että täällä selvästi "tapahtuu", saattaa hämätä. Kuten totesimme, energia on relaatio, suhdeluku. Edellä taas yritettiin "palikoida" energia. Eri energiamuotoja sopivasti yhteenlaskien (relaatiot) päädymme nolla-kokonaisenergiaan.
Sivut
Et viitsi korjata allekirjoitustasi kieliopillisesti oikeaan muotoon?
Kaikki tahtoo elää, säkenöivästä voimasta, säkenöivästä voimasta.
Ei hitto, nuo sanat taisivat ollakin jo käytetty. Paha.
Muistaakseni fysiikassa energia määriteltiin kyvyksi tehdä työtä
epäolennaista, mutta mielestäni se on juuri näin hyvä
jonkin järjestelmän kyky tehdä työtä. energia muotoja on ppotentiaalienergia ja liike-energia. potentiaalienergia on kappaleen kyky asemansa perusteel suorittaa työtä toisten kappaleiden suhteen. potentiaalienergia on luonteeltaan kimmoenergiaa..mikä merkitsee atomien siirtymistä tasapaino asemistaan. liike.energia on taasen kappaleen kyky suorittaa tyätä liiketilansas vuoksi.....
Onhan niitä muitakin energian lajeja, kuin liike- ja potentiaali...
Tässä muutamia kaavoja energioiden laskemiseksi, vaikka eihän tämä mitään omin sanoin määrittelyä olekaan.
Liike-energia E=½mv²
Potentiaalienergia E=mgh
Lämpöenergia Q=Hm
Ydinenergia E=mc²
Sähköenergia E=Pt
Miten olisi: potentiaalia tapahtua?
Meillä oli kotona sanakirja, joissa oli osapuilleen seuraavat määritelmät:
Energia: Energia on kappaleen kykyä tehdä työtä. Ks. työ, s. 666
...
Työ: Työllä tarkoitetaan sitä kun jokin energia muuttuu toisentyyppiseksi energiaksi, esimerkiksi liike-energia muuttuu potentiaalienergiaksi. Ks. Energia, s. 555
Tuohan on siis kiertomäärittely joka ei oikeastaan kerro ensinkään mitään siitä mitä energia on.
Heh, en malta olla kommentoimatta, että olen aina pitänytkin työn tekoa varsin infernaalisena
jos jossakin on paljon energiaa, niin siloin siinä on paljon tilaa.
Energia eli tila voi olla kuumasti tiheää.
Ihminenkin on tilapaketti, jonka atomien ytimissä tila on kuumasti tiheää.
Ihmisessä atomien välinen tila on haaleasti vähän tiheää ja sinne tarvitaan lisää haaleasti vähän tiheää tilaa eli energiaa, jota saadaan hapesta. ja näin energia eli tila pääsee virtaamaan ihmisessä tehokkaasti.
Atomeita voidaan ladata ja niistä saadaan tilaa eli energiaa esiin, kun atomit saadaan värähtelemään.
Ihminen on salaojamainen tilakokonaisuus ja atomien ytimet ovat salaojan kiviä ja tila eli energia virtaa atomien välissä.
;):)
E=TILA
teräsmies! ei moni ammu laaseria silmistään.. soon todellista energia :3
Energia on järjestystä, epätasapainoa, liikettä. Energia on, kuten jo sanakirjakin määritteli, kykyä tehdä työtä. Siis kykyä saada jotakin tapahtumaan, muuttumaan, vaihtamaan tilaansa. Energia sellaisenaan on vähän niinkuin valo - se voidaan määritellä vastakohtana pimeydelle, vaikkei tämä oikeastaan mitään kerrokaan mistään, ja vaikka pimeys ei oikeasti olekaan mitään. Valo on kuitnekin jotain. Samalla tavoin energia on ikäänkuin vastakohta olemattomuudelle ja tapahtumattomuudelle - se on jotakin.
Energialle on olemassa omat fysikaaliset määreensä, mutta ne eivät varsinaisesti kerro sen syvimmästä olemuskesta mitään, ne vain kertovat sen, kuinka se missäkin ilmenee, miten se havaitaan, miten se voidana mitata, kuinka paljon sitä on ja kuinka se vaikuttaa mihinkin. Varsin käyttökelpoista siis. Sen sijaan en tiedä, mitä virkaa olisi tietää "mitä energia on", jos oikea vastaus (mikäli sellaista edes on) nyt sattuisi olemaan vaikkapa se on "tiheitä kumkvationeja vähemmän theässä tilassa". Tuollaiset muka kaiken selittävät jumalalliset viisaudet ovat lopulta yhtä tyhjän kanssa ja niillä on korkeintaan filosofista arvoa.
Fysiikka ei siis tarvitse tietoa siitä, mitä energia on, eikä se myöskään sitä voi kertoa. Eikä kukaan muukaan. Yhtä fiksua olisi kysyä, mitä on avaruus, tai tila, kuinka pitkä matka on kauas, tai miksi painavaa on raskas kantaa. Tai miksi minä olen olemassa, ja mitä on elämä, tai mikä on elämän tarkoitus. Ihminen on sikäli petollisen viisas (vaiko tyhmä?) olento että osaa helposti kysyä itseltään asioita joihin ei osaa vastata, ja ehkä jopa asioita joihin on mahdotonta vastata. Ja sitten pitää vielä näitä kysymyksiä jostain syystä erityisen tärkeinä.
Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.
I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.
Energia on energiaa...
Koshilta jo tulikin hyvä kuvaus siitä.
Mielestäni myöskin melko ihmeellinen kysymys... Mitä vielä pitäisi siihen enempää keksiä...?
...Kaiken tarkoitusta sen sijaan luulisi jokaisen miettivän... Mitä hyötyä tästä tietoisuudesta muuten mitään edes olisi...?
"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."
Olen harvinaisen samaa mieltä kuin Kosh. Energia tosiaan on matematiikkaa, se on relaatio, suhdeluku. Missään mielessä se EI ole mikään ötökkä, jota kevytmielisesti heitellään sinne tänne. Yleensä termiä energia käytetään hyväksi kuin vierasta sikaa mitä kaikenkarvaisimmissa yhteyksissä. Ääripäätä edustavat sellaiset käsitykset (esim 3d), että energia olisi jokin hiukkanen, pienenpieni mönkiäinen, joka panisi kaiken toimimaan (jopa kosmologisesti katsannossa). Energia on muotisana, jota tietysti jokapäiväisessä kielenkäytössä heitellään miten sattuu, mutta ah niin monet kotitarvefilosofit tulevat sitten samoine käsityksineen selittelemään fysiikan tapahtumia, ikäänkuin energia(hiukkaset) tekisivät samoja temppuja kuin kevytmaito. Tai sitten kaikenkarvaiset astraalienergiat, jotka tietysti tekevät juuri sitä mitä harhaisessa päässä kulloinkin sattuu liikkumaan.
Heeh! Loistavasti sanottu. Ongelma on, että kieli on kehittynyt sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kotitarvefyysikot yleensä rajoittuvat kielelliseen ajatteluun, jolloin syntyy mm. ihmettelyä, mitä on maailmankaikkeuden ulkopuolella. Semanttinen ajattelu johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta, mutta toimii jokapäiväisessä elämässä.
Koska kaikki, mistä maailmankaikkeus koostuu, sisältää energiaa, niin voitaneen sanoa, että
Energia on universumin rakennuspalikoita.
En ole tyytyväinen tuohon suomen kielen asuun. Joku voisi muotoilla sen vähän paremmin. Kuitenkin tuohon palikka-ajatteluun sisältyy myös kvantittuminen, mikä myös on mielestäni olennaista.
Paitsi että standardimallin mukaan maailmankaikkeuden kokonaisenergia on nolla. Tämän voisi mielestäni allegorisesti mieltää siten, että emme voi edes hypotettisesti kuvitella olevamme maailmankaikkeuden "ulkopuolella" ja sanoa, että tuolla se sitten maailmankaikkeus porhaltaa.
Eli näkökulmamme on aina "sisällä". Se, että täällä selvästi "tapahtuu", saattaa hämätä. Kuten totesimme, energia on relaatio, suhdeluku. Edellä taas yritettiin "palikoida" energia. Eri energiamuotoja sopivasti yhteenlaskien (relaatiot) päädymme nolla-kokonaisenergiaan.
Energia on ihmisen luoma käsite, abstraktio. Se on väline, jota käytetään helpottamaan tapahtumien miten-ymmärtämistä.
Onko ihmisen sitten järkevää pohtia, että "mikäköhän tämä minun keksimäni kuvitteellinen käsite oikein pohjimmiltaan on?"
Sivut