Seuraa 
Viestejä45973

Mitä jos matematiikka on vain kuvaus ihmismielestä? kuten itse uskon. ja jos matematiikkaan on jotenkin onnistuttu ns.vääristämään tai vaikkapa järjestystä on onnistuttu sekoittamaan ja jotain on yksinkertaisesti mahtunut mukaan joka ei oleellisesti muuta mitään. eli totuuksia on korvattu valheilla, kun eihän absoluuttista nollapistettä ole pystytty todistamaan? olenko oikeassa? ja jos ihminen oppii esimerkiksi matematiikan väärin, oppiiko hän myos näkemään vääristyneesti? koska näkokyky myos kehittyy ja asioita osataan laskea yhteen. Näin joukkoilluusio olis valmis ja totuus on että silmää pystyy kusettamaan ja helposti mutta miksi? sitä tuskin kukaan lähtee edes kieltämään.

ja jos kusetus on alkanut jo melkein alusta, kenen aivot enää pystyy totuutta laskemaan kun jokainen matemaatikko tuntuu vain jotenkin sekoavan kun paasee tarpeeksi pitkälle.

ja jos ihmismieli kieroutuu, niin eiko se myos nay sitten suoraan matematiikassa? ilman mitaan sen suurempia yhtaloita. eiko kaikkea pitaisi pystya vertaamaan, jotta kaikki vihdoin selittyisi?

Sivut

Kommentit (24)

Aegis
kun eihän absoluuttista nollapistettä ole pystytty todistamaan?

Matematiikkaako? Ei taida olla.
Aegis
olenko oikeassa? ?

Väittäisin että et. Tekstistäsi ei oikein saanut irti muuta, kuin että sekoitat fysiikan ja matematiikan lahjakkaasti toisiinsa.

kaikki on lahtenyt joskus matematiikasta aivan varmasti
ja sita ollaan vain kehitettyeteenpain ja muodostunut uusia ala-aloja kuten fysiikka jne jne. mutta miten mikaan voi toimia jos matematiikka sisaltaa jo valheita tai virheita?

ja jos matematiikkaan ollaan laitettu nolla, eiko se myos pitaisi loytya sen muodostamista aloista myos tieteellisestitodistettavasti, eika vain sovittuna kasitteena?

vaan kun ei, lahelle paastaan muttei nollaan.

minun mielestani ainut nolla joka voidaan maaritella tai ennustaa on kun kaikki lopulta loppuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aegis
miks kaikkialta loytyy niiin niin paljon epakohtia?

Minkälaisia epäkohtia tarkoitat? Ja käsityksesi matematiikasta on edelleen epäselvä. Matematiikka on jonkin verran laajempi käsite kuin yhteen-, ja kertolasku.

Maalaisjärki
Seuraa 
Viestejä1313
Aegis
Mitä jos matematiikka on vain kuvaus ihmismielestä? kuten itse uskon. ja jos matematiikkaan on jotenkin onnistuttu ns.vääristämään tai vaikkapa järjestystä on onnistuttu sekoittamaan ja jotain on yksinkertaisesti mahtunut mukaan joka ei oleellisesti muuta mitään. eli totuuksia on korvattu valheilla, kun eihän absoluuttista nollapistettä ole pystytty todistamaan? olenko oikeassa? ja jos ihminen oppii esimerkiksi matematiikan väärin, oppiiko hän myos näkemään vääristyneesti? koska näkokyky myos kehittyy ja asioita osataan laskea yhteen. Näin joukkoilluusio olis valmis ja totuus on että silmää pystyy kusettamaan ja helposti mutta miksi? sitä tuskin kukaan lähtee edes kieltämään.

ja jos kusetus on alkanut jo melkein alusta, kenen aivot enää pystyy totuutta laskemaan kun jokainen matemaatikko tuntuu vain jotenkin sekoavan kun paasee tarpeeksi pitkälle.

ja jos ihmismieli kieroutuu, niin eiko se myos nay sitten suoraan matematiikassa? ilman mitaan sen suurempia yhtaloita. eiko kaikkea pitaisi pystya vertaamaan, jotta kaikki vihdoin selittyisi?

Vähän sama kuin että miettisin sitä, näkeekö kaikki ihmiset värit samalla lailla? Vai onko vain opittua se, että sanot punaiseksi jotain, jonka joku toinen näkee violettinä. Sekavaa.

Savor, Olkoon sielusi kevyt kuin mielesi tuote.
- Maalaisjärki

Aegis
Olet päässyt jyvälle matematiikan vaikutusvallasta. Se on todellakin monessa mukana ja siten tärkeä väline.
Sinun kannattaisi lukea matematiikasta kirjoitettuja historiankirjoja. Se selventäisi kuvaa siitä mitä matematiikka perimmältään on.
Pelkistäen se on universaali kieli, joka kuvaa asioiden määriä ja suhteita ja muutosta ajan suhteen. Sovellusten skaala on tosin hyvin laaja.
Se on samalla tavalla väärintulkitavissa kuin puhuttu kieli. Etenkin kuin vieras kieli. On helppoja "lauseita" ja käsittämättömiä, tulkitsijan taidoista ja kokemuksesta riippuen.
Laskelman oikeellisuus pitäisi kyetä varmentamaan. On siis eduksi oppia sen lukutaitoa, joten asian välttely ei ole eduksi.

eli kysymys kuuluukin oliko aika ja matematiikka pakko sekoittaa?! koska aika on mielkuvituksen tuote.

otetaan kaksi alaa joita kumpaakaan ei ole kehitetty loppuun ja kun ne sekoittaaa ja yhdistaa ns.loogisesti syntyy aarettomyys josta ensimmaisia symboleja ollaan loydetty jo ennen meidan ajan laskua.Eli kaksi perus elementtia sotkettiin. aika oli jo ennen meita taalla pakostakin.

ja miettikaa kuinka helppoa on muuttaa tai muokata tietoa jos se vaan kay jotenkin yksiin, mutta vaikeampi sita on yhtenaista symboolia ruveta muuttamaan varsinkin jos se on yhtenainen.

ja nain sekoittuu fakta + fiktio= fakta, jos sen niin tahtoo nahda xD

Hämmentävintä ihmisen, maailman ja matematiikan suhteessa on nähdäkseni (eufemismi) se, että meillä on kaksi silmää, mutta vain yksi näkö.

Lisäys

Niinkuin on jo yleisesti hyväksytty ja todistettu, matematiikka ei ole matematiikkaa omassa maailmassaan. Vain sen ulkopuolella.

tietää

eiko kaikki perustu matematiikasta? siis kaikki yhtenäiset kokonaisuudet? se on niissä, AINA jollain tavoin mukana. siksi mikään ei yksinkertaisesti toimi. ja eikohän nykypäivän kirjoista kaikki olellinen ole jo pyyhitty niinkuin raamatustakin.

eiko matematiikka ole juuri se yhdistävä tekijä jotta kaikki toimisi? ja pystyyko kukaan mihinkään yksinkertaiseen tehtävään ilman yhtaan laskutoimitusta aivoissa? en usko xD

Aegis
tietää

eiko kaikki perustu matematiikasta? siis kaikki yhtenäiset kokonaisuudet? se on niissä, AINA jollain tavoin mukana. siksi mikään ei yksinkertaisesti toimi. ja eikohän nykypäivän kirjoista kaikki olellinen ole jo pyyhitty niinkuin raamatustakin.

eiko matematiikka ole juuri se yhdistävä tekijä jotta kaikki toimisi? ja pystyyko kukaan mihinkään yksinkertaiseen tehtävään ilman yhtaan laskutoimitusta aivoissa? en usko xD

Ei, kaikki ei perustu matematiikkaan. Tuskin mikään tiedetyssä maailmassa. Matematiikka on joko mittausoppia, tai volapyykkiä esperantoksi.

Matematiikka ei yhdistä, erota tai joukota mitään tai ketään. Vain ihmiset.

kerro mulle jokin kokonaisuus niin mä sanon sulle matematiikan yhteyden xD se yhdistää, saa yrittää. se on aina läsnä, tahtoi tai ei. niin meille on opetettu!

Aegis
kerro mulle jokin kokonaisuus niin mä sanon sulle matematiikan yhteyden xD se yhdistää, saa yrittää.

Älyttömän monta numeroa/lukua ja/tai äärettömyys.

Aegis
kaikki on lahtenyt joskus matematiikasta aivan varmasti
ja sita ollaan vain kehitettyeteenpain ja muodostunut uusia ala-aloja kuten fysiikka jne jne.

ERROR: taisi olla filosofia se ensimmäinen tiede.

Aegis
ne on vain numeroita, ei laskemista xD

Sitähän yritin tolkuttaa. Laskepa lampaita tai numeroita.

Sen jälkeen voimme laskea, kuinka monta yleiskäsite lammasta on järkevää käyttää.

Haluaisin muidenkin tietävän, että maailma ei numeroidu ikuna täydellisesti. Siitä seuraa, että matematiikka (so. laskenta) ei voi koskaan laskea itseään mukaan sekoittamaan maailman tärkeämpiä asioita.

eli kaikki rakentuu matematiikasta tai sen tarkoitusperista. miksi olisi keksitty numeroita jos ei olisi kykya laskea asioita? eli se liittyy noihin sun heittoihin silti aikast oleennaisesti. piti oppia KYKY tuoda omat ajatuksensa muiden tietoisuuteen. piti keksia oikea muoto jotta muutkin ymmärtäisi.

Aegis
jep ensin laskettiin paassa ja siitten muodostettiin numerologiaa pikku hiljaa.

En ole niinkään varma matematiikan synnystä. Yleensä väitetään, että geometria (so. maan mittaus kirjaimellisesti) on ollut alkusysäyksenä teorioiden (so. näkymä kirjaimellisesti) synnylle.

Tämä "näkymä" sekoitetaan nykyään käsitteeseen metamatematiikka. Sitä hra Gödel mm. käytti todistaakseen itsestään selvyyden. Lukusuora ei voi ilmoittaa jäsentensä määrää, jos se itse on sen jäsen.

Kun arabit keksivät, että maanmittauksessa ei tarvitse välttämättä ilmoittaa laitumen suuruutta eikä laiduntavien lampaiden määrää, vaan riittää kun annamme näiden suhteelle kirjainmerkin, mikä on yhtä kelvollinen ilmoitettaessa lukujonojen ja niiden keskinäisten vaikutusten suhteita, pääsi helskuta irti. Tosin myöhäissytytyksellä.

Kun suloisella 1600-luvulla (sekä juliaanista että gregoriaanista ajanlaskua; arabeilla se oli toinen, juutalaisista puhumattakaan) vihdoin pystyttiin mittaamaan Zenonin paradokseja (ei kumoamaan) oltiin onnen kukkuloilla. Infinititesimaalilaskenta oli syntynyt.

Poincare pahus huomasi, että riippumatta lasku- tai laskentotavasta, emme pysty kompastumatta selittämää tai laskemaan mitään tarkasti (emme edes laskentoa), oli tie taas tukossa.

Onneksi meillä on nykyään digitekniikalla valmistetut kumisaappaat, aitoa itäsaksalaista tekonahkaa.

MIKSI ME olisimme ruvennut laskemaan jotain alaa ennenkuin me osataan se esittaa. sun ajatukset ei oikeen mee oikeassa jarjestyksessa. vaikka matematiikassa ON SATTUMIA, ihmismielessa niita ei kyl taideta tuntea xD

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat