Seuraa 
Viestejä45973

Näköjään tässä iän myötä tulee nukahtamisvaikeuksia. Olen kuitenkin huomannut että sateen ropinan tai takka/nuotiotulen rapsahtelun koen kovin rauhoittavaksi sekä unettavaksi.

Omituista kyllä; täydellinen hiljaisuus ei jotenkin tunnu hyvältä. En oikein osaa nukkua silloin.

Laitan mielelläni radion/tietsikan hiljaiselle soittamaan jotakin klassista tai jopa toistamaan sateen ääniä.

Voi kuulostaa naurettavalle. Kymmenen vuotta taapäin olisin itsekin ajatellut niin. Kuitenkin työni on sen verran epäsäännöllistä että jos lopetan työni illalla vaikkapa klo 21.00 ja tiedän että minun on oltava töissä taas aamulla klo 07.00 niin nukahtamisesta alkaa tulla ylivoimainen este.

Sängyssä pyöriminen alkaa silloin olla "väkisinmakaamista" ja kelloon vilkuilua. Nukahtamislääkkeisiin taas en mielelläni turvautuisi koska epäilen että jos niitä käyttää pitempään niin ajan mittaan joutuisi turvautumaan aina vain vahvempiin lääkkeisiin eikä kierteestä tulisi loppua.

Mitenkäs muilla?

Kommentit (20)

Myöskin ambient-tyyppisen musiikin soittaminen saattaa joskus täysin lamaannuttaa meikäläisen. En millään tahtoisi mainostaa, mutta käykääpä kattomassa bluemars.org ja sieltä kohta cryosleep. Nukahtaa varmasti!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
RayGlow
Myöskin ambient-tyyppisen musiikin soittaminen saattaa joskus täysin lamaannuttaa meikäläisen. En millään tahtoisi mainostaa, mutta käykääpä kattomassa bluemars.org ja sieltä kohta cryosleep.

Kiitos. Käyn kyllä. Enkä pahastuisi muistakaan univinkeistä.

öitä...

minä nukahdan kuunnelmiin...
täydellinen hiljaisuus saa minut valvomaan
piinallisen pitkään..
en nukahda jos ei kuulu jotain mihin voin keskittyä...

musiikkia en voi kuunnella koska
keskityn siihen liikaa...

onneksi on kuuntelu kirjat...
ja knalli ja sateenvarjot...

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Sama, lukuun ottamatta liiallista kuumuutta aina silloin tällöin.

Silloinkin uni on yleensä katkeamatonta kun alkuun päästään.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Minun univinkkini on ottaa kemian oppikirja ja ruveta lukemaan. Uni tulee taatusti. Suosittelisin Balthasarillekin jotakin puuduttavaa kirjaa.

Hiljaisuus ja pimeys aiheuttaa jonkinasteisen sensorisen deprivaatiotilan, näkö- ja kuuloaisti eivät saa mitään ärsykkeitä. Sensorista deprivaatiota on käytetty mm. kidutuskeinona.

Sateen ropina ei kuulosta lainkaan naurettavalle.

Muistan kuinka rauhoittavaa oli lapsena nukahtaa sateen ropinaan peltikattoa vasten, ja piristävää herätä aamulla lintujen lauluun. Ja kuinka avoimesta ikkunasta tulvi kostean ruohikon ja kesän tuoksu, tai kuinka talvisin ikkunasta näkyi metsään hiljalleen putoilevat lumihiutaleet.

Nykyään nukahdan ulkona riehuvien känniläisten jollotukseen ja aamulla herään autojen pörinään ja rakennustyömaalta kuuluvaan kolinaan. Ikkunasta avautuu DDR-romantiikkaa huokuvaa harmaata asfalttiviidakkoa, joka loistaa kaupungin kelmeässä valossa. Talvisin näkymää piristää alijäähtynyt räntäsade, ja sohjoa kyntävät traktorit keltaisine vilkkuvaloineen.

Armitage
Ayla
Minä osaan/voin nukkua missä vain, koska vain. Ei ole vaikeuksia.



Silmät kiinni 24h.

Ehei, useimmiten on silmät auki. Mutta ei ole nukkumisvaikeuksia. Ajalla ja paikalla ei ole mitään merkitystä. Uni tulee aina silloin kun haluan nukkua.

Käykös kateeksi?

RayGlow
Myöskin ambient-tyyppisen musiikin soittaminen saattaa joskus täysin lamaannuttaa meikäläisen. En millään tahtoisi mainostaa, mutta käykääpä kattomassa bluemars.org ja sieltä kohta cryosleep. Nukahtaa varmasti!!

ISO kiitos linkistä. Jos olet mies pistän virtuaalisesti kättäpäivää. Jos taas olet nainen niin virtuaalisen rutistuksen saat näinä aikoina.

Dima mainitsi kemian oppikirjat erityisen unettaviksi. No. saman olen havainnut yrittäessäni päntätä aivorasiaani lääketieteeseen liittyvää terminologiaa.

Teje taas tiivisti omatkin tuntemukseni suorastaan timantiksi. Tosin olen nykyisin siinä mielessä onnellisessa asemassa että vaikka kerrostalossa asun niin ikkunoistani näkyy vain vanhaa mäntymetsää. Eikä liikenteen ääniä juuri kuulu.

Takkatulta kaipaan vain kovasti. Tavallaan korvikkeena poltan kynttilöitä usein.

[size=75:1npr2s55]

Teje
Sateen ropina ei kuulosta lainkaan naurettavalle.

Muistan kuinka rauhoittavaa oli lapsena nukahtaa sateen ropinaan peltikattoa vasten, ja piristävää herätä aamulla lintujen lauluun. Ja kuinka avoimesta ikkunasta tulvi kostean ruohikon ja kesän tuoksu, tai kuinka talvisin ikkunasta näkyi metsään hiljalleen putoilevat lumihiutaleet.

Nykyään nukahdan ulkona riehuvien känniläisten jollotukseen ja aamulla herään autojen pörinään ja rakennustyömaalta kuuluvaan kolinaan. Ikkunasta avautuu DDR-romantiikkaa huokuvaa harmaata asfalttiviidakkoa, joka loistaa kaupungin kelmeässä valossa. Talvisin näkymää piristää alijäähtynyt räntäsade, ja sohjoa kyntävät traktorit keltaisine vilkkuvaloineen.


[/size:1npr2s55]

*Katsoo peiliin ja varmistaa todella olevansa se joka kuvittelee olevansa*. Tuo on juuri kuin minun elämäni, sekä menneisyys että nykyisyys. Oletko nyt ihan varma että olet se joka kuvittelet olevasi, etkä joku minun sivupersoonistani?

Oikeastaan aika hienoa kuinka samanlaisia kokemuksia täysin tuntemattomilla voi olla.

Balt: Kokeile juoda kamomillateetä kynttilän valossa ja hiljaisuudessa, ja sen jälkeen voitkin kokeilla seuraavaa mielikuvaharjoitusta:

Kuvittele seisovasi meren rannalla, täysin autiolla kallioisella rannalla, pehmeällä nurmella, lähellä suurta puuta. Kuulet aaltojen äänet ja haistat suolaisen, miedon tuoksun lämpimässä tuulessa, joka tulee suoraan mereltä. On lämmintä, mutta ei kuumaa, ja tunnet kuinka aurinko lämmittää kasvojasi. Ilma on täydellinen, syksyisen kuulas. Meri heijastaa taivaan sineä, mutta näet myös sen tummeman sävyn kauempana rannasta. Tasainen aaltojen kohina alkaa väsyttää sinua, ja painaudut makuulle puun juurelle. Se varjostaa aurinkoa niin, että se ei paista silmiisi ja tarjoaa suojaa myös tuulelta. Keskity aaltojen ääniin ja sulje silmäsi. Pian alat tuntea, kuinka alat rentoutua jaloista ylöspäin, tunnet kuinka ne painautuvat tiiviimmin pehmeää nurmea vasten. Rentous leviää kaikkialle vartaloosi ja pian ei ole muuta kuin sinä ja rauhoittava meren ääni. Pian nukahdat, ja niin toivottavasti käy myös oikeasti.

Tuo toimii ainakin itselläni myös silloin, kun minulla on paljon stressiä. Toisaalta on varmaan parempi, jos mietit itse paikan, jossa tunnet olevasi rauhassa ja menet mielikuvissasi sinne.

Elämän ruuhkavuosina oli nukahtaminen todella tuskaa ja työtä. En ikäänkuin saanut vauhtia pysäytettyä. Silloin suggestiorentoutus Desin tavoin auttoi uneen. Aluksi käytin myös rentoutuskasetteja.

Vuorotyö käy iän myötä raskaammaksi.

Kiitos Desi. Tunnelmoit erinomaisesti.

Itse muistelen mieluisimpia eräretkiäni: Päivän vaelluksen jälkeen on mukavaa asettua laavulle, puuhata rakovalkea, laittaa syötävää ja sitten illan hämärtyessä kömpiä makuupussiin ja katsella kuinka hämärä laskeutuu ja valo muuttuu erilaiseksi. Mitä pimeämpää tulee sitä vähemmän merkitsee näköaisti ja sitä enemmän tulee esiin muut aistit; nuotion rapsahtelun kuulee tarkemmin, savu tuoksuu hyvälle.
Maailma muuttuu; se mikä oli syksyinen suomalainen metsä onkin pimeän langettua nuotion valossa Sormusten Herran haltioiden lumottu maailma.
Puiden rungot näyttävät kohoavan kuin katedraalin pylväät, kun kohottaa katseensa ylös näkee huikaisevan Linnunradan kaikessa loistossaan ja tunne on sellainen kuin sinne tähtien väliseen tyhjyyteen voisi pudota millä hetkellä hyvänsä ellei pitäisi varaansa.

Muutama vuosi taapäin olin tällaisena syksyisenä yönä erään Pohjois-Savolaisen lammen rannalla viettämässä yötäni. Oli kovin lämmintä ja vesi oli lämmintä myös.

Lähdin uimaan ja muutaman kyymenen metriä uituani käännyin selälleni kellumaan.

Voin sanoa että uskomaton näky.

Taivas kaareutui puolipallona. Tähdet näkyivät kirkkaina. Välillä leimusivat revontulet luoden valoverhojaan suoraan yläpuolelleni.

Tunnetta on kovin vaikea kuvailla. Ei ainakaan minulta onnistu. Ajantaju hävisi ja lienen ollut niin lähellä täydellistä rentoutumista kuin suinkin pysyn koskaan kokemaan.

Anteeksi pitkä vuodatus.

PS: Desi: Jos oikeasti ajattelet noin niin minä tulen kohta täältä varustettuna ruusukimpulla, sormuksella, papilla, tuomarilla, imaamilla ja vaikkapa Puijon Peikolla (enhän tiedä uskontoasi) ja suoritan kosintarituaalin minkä jälkeen avioliitto on tosiasia.

(ethän pahastu huulenheittoani mutta en voi luonteelleni mitään)

Balthasar

PS: Desi: Jos oikeasti ajattelet noin niin minä tulen kohta täältä varustettuna ruusukimpulla, sormuksella, papilla, tuomarilla, imaamilla ja vaikkapa Puijon Peikolla (enhän tiedä uskontoasi) ja suoritan kosintarituaalin minkä jälkeen avioliitto on tosiasia.

(ethän pahastu huulenheittoani mutta en voi luonteelleni mitään)

Miksi pahastuisin kun se on niin mukavaa? Ja noin minä ihan oikesti ajattelen. Vieläkin runollisemmin joskus mutta en halunnut kirjoittaa tähän sivun mittaista tarinaa - ehkä sitten joskus.

Tuo sinunkin kuvauksesi kuulosti (tai siis näytti) aika mahtavalta.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat