SUURIMPIA SUOMALAISIA

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=167:32c35tr1]TARJA HALONEN[/size:32c35tr1]

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on ensimmäisenä naispresidenttinä ollut myös uuden ajan presidentti-instituution rakentaja. Edeltäjiään välittömämmän presidentin toimiin kansa on vastannut ennätyskorkein kannatusluvuin. Uuden perustuslain mukaisten valtaoikeuksien puitteissakin presidentti Halonen on ollut määrätietoinen johtaja sekä ulkopolitiikassa että kotimaisessa päätöksenteossa.

Ennen valintaansa tasavallan presidentiksi Halonen toimi ulkoministerinä ja oikeusministerinä sekä hoiti pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtäviä. Lakimieskoulutuksen saanut Halonen oli SDP:n kansanedustajana yli 20 vuotta. Halosen nousu helsinkiläisestä työläiskodista ammattiyhdistysliikkeen ja paikallispolitiikan kautta valtakunnan johtopaikalle on rikkonut niin tasa-arvoon, perhekäsityksiin kuin presidentti-instituutioonkin juurtuneita raja-aitoja. Halonen on ollut ensimmäinen nainen SAK:n juristina ja ulkoministerinä. Presidentinvaalikampanjansa aikana Halonen käänsi voitokseen niin yksinhuoltajuuden, avoliiton kuin senkin, ettei hän kuulunut kirkkoon.

Viisivuotisella ulkoministerikaudellaan ulkopolitiikassa pätevöitynyt Halonen on presidenttinä jatkanut työtä ihmisoikeuksien ja tasa-arvokysymysten puolesta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission puheenjohtajana presidentti Halonen on toiminut vuodesta 2002.

Toiminta kansalaisjärjestöissä on kuulunut Halosen elämään poliittisen uran rinnalla. Solidaarisuutta, suvaitsevaisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia korostava Halonen on tehnyt työtä niin ihmisoikeuksien, rauhan, rasisimin vastustamisen kuin seksuaalisen tasa-arvonkin puolesta.

Syntyi 24.12.1943 Helsingissä

SUURIMMAT SUOMALAISET SIVUSTO

Sivut

Kommentit (45)

Vierailija

[size=117:9nq63xm5]Puolestapuhuja
KAARI UTRIO

Ainoana elossa olevana ehdokkaana finaaliin yltäneen Halosen puolestapuhuja on kirjailija Kaari Utrio. Halonen on noussut oman työnsä, älynsä ja sisunsa avulla maan korkeimpaan asemaan.

Samalla hän on sekä esimerkillään että toiminnallaan ollut rakentamassa tasa-arvoisempaa, suvaitsevampaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea. Näiden saavutusten valossa on Kaari Utrio valmis nimeämään Tarja Halosen suurimmaksi suomalaiseksi![/size:9nq63xm5]

Vierailija
Mestariampuja PiPi
Bomt Kneder
Jaha, uusi trolli. Ehkä hieman älykkämpi kuin aikaisemmin nähdyt,



Halonen vai Maukka?

Ei, kun toi aiheen aloittaja.

Vierailija
Mestariampuja PiPi
Bomt Kneder
Jaha, uusi trolli. Ehkä hieman älykkämpi kuin aikaisemmin nähdyt,



Halonen vai Maukka?

Aloittaja. Halonen ei tietääkseni kirjoita tänne. Sama määre tosin pätee muihinkin. Tosin ilman älykkäämpi-määritelmää. Maukka kuuluu muutaman muun tyypin (Bushman, ArKos, Ville.. jne) osastoon jonka juttuja en lue kuin poikkeustapauksissa.

Vierailija

Älä Maukka ole vaatimaton!

Minun suosikki siellä linkissä olevalla listalta on:

Minna Canth
1844 - 1897
Näytelmäkirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja
Sija 22

MINNA CANTH

Erityisesti näytelmistään muistettu Minna Canth oli ensimmäinen merkittävä naiskirjailijamme, suomalaisen realismin uranuurtaja ja sanomalehtinainen. Canth oli myös seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja menestyvä yrittäjä.

Canth puuttui sekä teoksissaan että toiminnallaan rohkeasti yhteiskunnallisiin epäkohtiin valistusaatteen hengessä. Hän kritisoi naisten elämän rajoituksia, kaksinaismoralistisia siveys- ja avioliittonormeja sekä vaati naisille samoja lakisääteisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja ammattiin kuin miehillä. Canth oli perustamassa Kuopioon sekä työväenyhdistystä että raittiusseuraa ja liittyi varhain naisyhdistyksen paikalliseen alaosastoon.

Canthin koti Kuopiossa oli seurustelupaikka, väittelyopisto ja kirjailijakoulu kaupungin nuorelle älymystölle ja nouseville taiteilijoille. Kanttilan emäntä oli loistava keskustelija ja seuraihminen, jonka luona vierailivat myös mm. Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela. ”Minnan salonkiin” kokoontui myös ”Kuopion naisintelligenssi”, viisi valveutunutta kuopiolaisnaista, jotka vaikuttivat kannanotoillaan kieli-, koulu-, raittius- ja naisasiakeskusteluun koko Suomessa.

Canth julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia sekä lehtiartikkeleita ja puheita. Kielitaitoisena hän myös käänsi artikkeleita vieraskielisistä lehdistä välittäen lukijoilleen ajan eurooppalaista keskustelua. Canthin kuollessa 1897 suomenkielinen kirjallisuus oli noussut ruotsinkielisen edelle ja suomenkieliset näytelmät täyttivät teatterisaleja.

Syntyi 19.3.1844 Tampereella
Kuoli 12.5.1897 Kuopiossa

Lähteet:
Liisi Huhtala, Kansallisgalleria, WSOY
Tellervo Krogerus, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

ÄÄNESTÄJIEN PERUSTELUJA
"Hän edisti juuri niitä asioita, jotka nyt ovat meidän yhteiskunnassamme erityisen hyvin useimpiin muihin valtioihin verrattuna."
"Canth ei onnistunut voittamaan vastoinkäymisiä ja menestymään vain omassa yksityiselämässään, vaan hänen tarmonsa riitti myös yhteiskunnallisiin asioihin paneutumiseen. Teoksillaan Canth on jättänyt merkittävän ja pysyvän jäljen suomalaiseen kulttuuriin."
"Nosti aikansa vaietummat epäkohdat epäröimättä pöydälle, otti ne askeleet, joihin muista ei ollut. Canth ei olut hyssyttelijä: Canth ei vaiennut -sillä Canth teki."
"Uraauurtava vaikuttaja, rohkea oman tiensä kulkija, kirjailijana aivan omaa luokkaansa."
"Suomen kielellä kirjoittanut suuri näytelmäkirjailija, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja uranuurtaja, jonka työn arvoa lisää se, että hän oli nainen aikana jolloin naisten yhteiskunnallinen rooli oli vielä hyvin erilainen kuin nykyään."

Vierailija

[size=167:3nhk0dsw]HERTTA KUUSINEN[/size:3nhk0dsw]

Kommunistien keulakuva Hertta Kuusinen pääsi lähemmäs poliittista huippua kuin kukaan suomalainen nainen ennen häntä. Otto Ville Kuusisen terävä ja sanavalmis tytär oli vasemmiston johtavia hahmoja yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Vuoden 1918 sota teki neljätoistavuotiaasta Kuusisesta poliittisesti tietoisen punaisen. Aikuistuttuaan hän valitsi isänsä tavoin Neuvostoliiton kotimaakseen, venäjän kotikielekseen ja kommunismin uudeksi ideologiakseen. Kuusinen tuli Suomeen tekemään vallankumousta 1934, mutta päätyi istumaan lähes kymmenen vuotta vankilassa tai turvasäilössä.

Kuusisesta ja hänen aatetoveristaan Yrjö Leinosta tuli 1940-luvulla vaikutusvaltainen aviopari, joka luopui kumouksellisesta toiminnasta ja käänsi puolueen maltilliselle linjalle. Heidän tavoitteenaan oli päästä hallitukseen ja sitten vähitellen kohti sosialismia.

Poliittisesta vankeudesta vapautunut Kuusinen nousi eduskuntaan ensimmäisissä sodanjälkeisissä vaaleissa 1946. Hän toimi lyhyen aikaa myös ministerinä. Eduskuntaryhmänsä suvereenina puheenjohtajana Kuusinen ajoi tarmokkaasti sosiaalisten ja sivistyksellisten uudistusten - samanpalkkaisuuden, työviikon lyhentämisen, äitiysloman sekä kansaneläke- ja lapsilisäuudistuksen - läpiviemistä.

Hertta Kuusinen säilytti luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ja toimi sillanrakentajana moskovalaisen ja länsimaisen kommunismin välillä. Kuusinen oli värikäs vaikuttaja ja salaisen toiminnan ammattilainen, jolla oli paitsi sisä- ja ulkopoliittista osaamista myös herroihin tehoavaa naisellista pelisilmää.

Syntyi 14.2.1904 Luhangassa
Kuoli 18.3.1974 Moskovassa

Lähteet:
Kimmo Rentola, Kansallisgalleria, WSOY
Venla Sainio, Kansallisbiografia, SKS

SUURIMMAT SUOMALAISET SIVUSTO

Vierailija

[size=150:16558jzz]HERTTA KUUSINEN[/size:16558jzz]

ÄÄNESTÄJIEN PERUSTELUJA

"Esimerkki jälkipolville siitä, millaisella otteella asioihin tulisi tarttua."
"Toivoisinpa, että jo edes 2000-luvulla voitaisiin suureen ääneen tunnustaa tämän vasemmistolaispioneerin elämäntyö suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan eteen!!"

"Ajoi sosiaalisia uudistuksia, joita ilman eivät köyhät tässä maassa olisi saaneet koulutusta ja ruokaa sekä myös tänäpäivänäkin (valitettavasti) ajankohtaista asiaa: samanpalkkaisuutta."
"Ilman häntä ei suomalainen nainen olisi demokratian esimerkki maailmalla."
"Teki paljon työtä suomalaisen työmiehen ja -naisen elinolojen parantamiseksi. Todellinen patriootti."

Vierailija
Bomt Kneder
Mestariampuja PiPi
Bomt Kneder
Jaha, uusi trolli. Ehkä hieman älykkämpi kuin aikaisemmin nähdyt,



Halonen vai Maukka?



Aloittaja. Halonen ei tietääkseni kirjoita tänne. Sama määre tosin pätee muihinkin. Tosin ilman älykkäämpi-määritelmää. Maukka kuuluu muutaman muun tyypin (Bushman, ArKos, Ville.. jne) osastoon jonka juttuja en lue kuin poikkeustapauksissa.

Ainakin Villen jutut näyttää "pomminpurkajaa" kiinnostavan.

Vierailija

[size=167:1dkj7j5f]ARNDT PEKURINEN[/size:1dkj7j5f]

Suomalaisen rauhanliikkeen johtaja ja edelläkävijä Arndt Pekurinen kieltäytyi aseista aikana, jolloin Suomella ei ollut vielä siviilipalveluslakia. Vuosina 1929-1931 hänet tuomittiin toistuvasti vankeuteen. Pekurinen oli valmis työskentelemään varusmiespalvelusta huomattavasti pidemmän aikaa siviilitehtävissä. Hän joutui vakaumuksensa takia Lapuan liikkeen muiluttamaksi ja istui vankilassa yhteensä yli neljä vuotta.

Pekurisen puolesta vedottiin kansainvälisestikin Suomen hallitukseen. Vuonna 1930 puolustusministeri Juho Niukkaselle jätettiin vetoomus, jonka olivat allekirjoittaneet kuusikymmentä brittiparlamentaarikkoa sekä muiden muassa tiedemies Albert Einstein. Osin tämän painostuksen ansioista säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki, Lex Pekurinen, huhtikuussa 1931.

Laki oli kuitenkin voimassa vain rauhan aikana. Talvisodan sytyttyä Pekurinen ei luopunut vakaumuksestaan: hänet tuomittiin lähes kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Syksyllä 1941 Pekurinen pääsi ehdonalaiseen vapauteen, mutta hänet lähetettiin rintamalle. Kun hän kieltäytyi ottamasta varusteita, hänet määrättiin teloitettavaksi Suomussalmella. Kaksi ensimmäistä käskyn saanutta sotilasta kieltäytyivät tehtävästä. Sodan jälkeen Pekurisen teloitusta tutkittiin, mutta selvitystyö keskeytettiin. Erno Paasilinna kirjoitti Pekurisen elämästä vuonna 1998 kirjan Rohkeus.

Pekurisen mottona oli Jonathan Swiftin innoittama lause: Kun ihmisiä ei syödä, on niitä turha teurastaa.
Syntyi 29.8. 1905 Helsingissä
Kuoli 5.11. 1941 Suomussalmella

Lähteet:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2 ... rinen.html

SUURET SUOMALAISET SIVUSTO

Vierailija

[size=150:3lbryawl]ARNDT PEKURINEN[/size:3lbryawl]

ÄÄNESTÄJIEN PERUSTELUJA

"Ihminen, joka teloitettiin koska ei halunnut tappaa toista ihmistä. Ehdottomasti suurin teko, jonka yksilö voi aatteensa puolesta tehdä."
"Suomen tunnetuin mielipidevanki, vakaumuksellinen pasifisti, joka teloitettiin talvisodassa. Ilman Pekurista meillä ei olisi siviilipalveluslakia. Hänen nostamisensa esiin on erityisen tärkeää aikana, joka palvoo kaiken maailman kenraaleja ja sotaelokuvia"

"Arndt Pekurisessa yhdistyy suomalainen periksiantamaton kansanluonne yleismaailmalliseen rauhan ihanteeseen. Pekurisen järkähtämätön vakaumus ja elämäntyö omantunnonvapauden nostavat puolesta hänet päänmitan "listaehdokkaiden" yläpuolelle."

"Pasifisti ja aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisella oli vahva unelma paremmasta maailmasta ja Suomesta, ja hän joutui kuolemaan vakaumuksensa vuoksi. A.P:n edustamat arvot ovat osoittautuneet kestävämmiksi kuin hänen oman aikansa sotainen henki."
"Pasifismin esitaistelija Suomessa. Ihminen, joka murhattiin vakaumuksensa vuoksi ja virallisesti unohdettiin."

Vierailija
Yrjö
Suomalaisen rauhanliikkeen johtaja a edelläkävijä Arndt Pekurinen kieltäytyi aseista aikana, jolloin Suomella ei ollut vielä siviilipalveluslakia. Vuosina 1929-1931 hänet tuomittiin toistuvasti vankeuteen. Pekurinen oli valmis työskentelemään varusmiespalvelusta huomattavasti pidemmän aikaa siviilitehtävissä. Hän joutui vakaumuksensa takia [u]Lapuan liikkeen muiluttamaksi ja istui vankilassa yhteensä yli neljä vuotta.

Pekurisen puolesta vedottiin kansainvälisestikin Suomen hallitukseen. Vuonna 1930 puolustusministeri Juho Niukkaselle jätettiin vetoomus, jonka olivat allekirjoittaneet kuusikymmentä brittiparlamentaarikkoa sekä muiden muassa tiedemies Albert Einstein. Osin tämän painostuksen ansioista säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki, Lex Pekurinen, huhtikuussa 1931.

Laki oli kuitenkin voimassa vain rauhan aikana. Talvisodan sytyttyä Pekurinen ei luopunut vakaumuksestaan: hänet tuomittiin lähes kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Syksyllä 1941 Pekurinen pääsi ehdonalaiseen vapauteen, mutta hänet lähetettiin rintamalle. Kun hän kieltäytyi ottamasta varusteita, hänet määrättiin teloitettavaksi Suomussalmella.Kaksi ensimmäistä käskyn saanutta sotilasta kieltäytyivät tehtävästä. Sodan jälkeen Pekurisen teloitusta tutkittiin, mutta selvitystyö keskeytettiin. Erno Paasilinna kirjoitti Pekurisen elämästä vuonna 1998 kirjan Rohkeus.

Pekurisen mottona oli Jonathan Swiftin innoittama lause: Kun ihmisiä ei syödä, on niitä turha teurastaa.
Syntyi 29.8. 1905 Helsingissä
Kuoli 5.11. 1941 Suomussalmella

Lähteet:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2 ... rinen.html

SUURET SUOMALAISET SIVUSTO

Tuota en tiennytkään. Kiitoksia informaatiosta. Tuon ideologisen paatoksen voisit kylläkin lopettaa, sellainen tekee pelkästään hallaa aatteellesi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat