Lasten ja isien oikeudettomuudesta perhe-elämään

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Puhe mielenosoituksessa 18.9.2006

Mielenosoituksessa puhui Hannes Ruokokoski. Laatimastaan puheesta hän piti kohdan 1 kokonaisuudessaan.

Puhe kokonaisuudessaan:

MIELENOSOITUS NÄLKÄLAKOSSA EDUSKUNTATALON EDESSÄ OLEVAN MANSOUR SABETGHADAM:IN PUOLESTA 18.9.2006 klo 12.00-16.00

1. YLEISTÄ

Olemme aktiivisten isien ryhmä. Olemme kokeneet erossa sukupuolista syrjintää. Virkamiehet eivät pidä eronneita isiä vanhempina vaan elatusvelvollisina. Erossa isiltä viedään huoltajuus, sitten lapsen tapaamiset äidin niin halutessa. Verukkeeksi riittää vanhempien riitaisuus ja isälle keksitty väkivaltaisen leima. Riittää, että äiti on haluton jakamaan vanhemmuutta isän kanssa. Jos äiti haluaa jakaa vanhemmuuden, niin viranomaiset pahimmillaan pakottavat äidin huostaanoton uhalla toisiin ajatuksiin.

Sosiaaliviraston ja oikeuslaitoksen roolit ja asenteet ovat käsittämättömät. Näillä virkamiehillä on henkilökohtainen kielteinen asenne eroisiin. Isän mahdollisuudet saada lasten huolto on olematon paitsi, jos äidillä huostaanoton kriteerit täyttyvät, tai eroisä on kansanedustaja tai jokin muu ylempi viranomainen.

1.1 Yhteydet isään ja isän sukuun

Isien syrjinnästä seuraa lasten jääminen isättömiksi ja vaille isänpuolisia sukulaisia. Tämä on vaiettu ja peitelty syy isättömyyden tavallisuuteen Suomessa. Tuomareilla on asenne joka ei kyseenalaista äitien kykyä toimia huoltajana. Tuomarit pyytävät lausuntoja vain isien kotiolosuhteista tai niitäkään ei selvitetä. Äitien kykyä toimia huoltajana ei kyseenalaisteta tuomioistuinten sosiaali- ja terveysvirastoille esitettävissä selvityspyynnöissä, eikä sen saamissa selvityksissä. Selvityksiä ei tehdä puolueettomasti, vaikka laissa niin velvoitetaan.

Koska laillisuusvalvonta ei toimi, olemme turhien valitusten ja kantelujen kokemuksen jälkeen perustaneet isille julkisen keskustelufoorumin. Toimimme osoitteessa: http://www.vanhemmat.com/phpbb, jossa kerromme kokemistamme vääryyksistä niin kuin ne ovat tapahtuneet. Osa meistä on julkaissut tapaustaan koskevia asiakirjoja osoittaakseen virkamiesten väärät teot. Muutama on kertonut kohtalostaan kirjoin ja kotisivuin. Tarkoitus on ollut herättää julkisuutta koetuille asioille. Meistä moni on menettänyt vanhemmuutensa ilmeisesti lopullisesti. Maamme noin miljoonasta alaikäisestä lapsesta yli puolet on kokenut vanhempiensa eron, näistä yli puolet (yli 250.000) on menettänyt erossa isän kokonaan tai osittain. Ongelma on todellinen. Hallitus tietää sen, mutta ei puutu asiaan, eikä säädä lakeja, joilla näitä viranomaisten tekemiä rikkomuksia voitaisiin välttää.

1.2 Tutkimustietoa isäsuhteen menettämisestä

Tutkimustietoa isäsuhteen menettämisen seurauksista: psykiatrian erikoislääkäri Liisa Kemppainen on väitöksessään v 2001 tutkinut suomalaisten lasten isäsuhteen puuttumisesta aiheutuvia haittoja. Hän toteaa mm.: "Jos perheessä ei ollut isää, pojat tekivät kahdeksan kertaa muita poikia enemmän väkivaltarikoksia. Merkittävin tyttöjen aikuisiän rikollisuutta ennustava tekijä oli isän puuttuminen perheestä." Ks. tarkemmin osoitteesta http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vai ... painen.htm .

Haluamme lapsillemme tätä paremman tulevaisuuden ennusteen. Se on mahdollista vain, jos lasten asuminen ja huolto määrätään puoliksi isälle ja äidille.

1.3 Ihmisoikeus- ja laillisuusaktivismista

Vallitsevan käytännön vastustamiseksi ja muuttamiseksi olemme halunneet vaikuttaa ihmisoikeus- ja laillisuusaktivismin keinoin. Emme hyväksy laittomuuksia. Edustamme kantaa, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. [size=150:1tsitjig]Kannatamme, että erolapset määrätään pääsääntöisesti yhteishuoltajuuteen ja tapaamiset vuoroittaisasumisen mukaisesti.[/size:1tsitjig] Joko niin, että vanhemmat vuorottelevat lapsen kotona hänen hoidostaan huolehtien tai lapsi asuu vuoroin kummankin vanhempansa luona. Tällöin lapsi säilyttää kummatkin vanhempansa ja heidän asemansa säilyy samanarvoisena lapsen elämässä.

Olemme vaatineet lasten ja isien tasa-arvoista kohtelua huoltajuus- ja tapaamisasioissa.

Mielenosoituksia olemme järjestäneet
1) Espoossa belgialais-isän puolesta 4.8.2005,
2) Eduskuntatalon edessä nälkälakossa 13.8.-13.9.2005 olleen Nazmi Kücükkösen puolesta 19.8.2005,
3) kauppakeskus Sellossa 29.10.2005,
4) Eduskuntatalon edessä 15.12.2005 ja järjestämme nyt

5) nälkälakon 24.8.2006 aloittaneen Mansour Sabetghadam:in puolesta 18.9.2006 klo 12.00-16.00.

Lasten ja isien oikeutta perhe-elämään ei voi nykyisellään pitää tasa-arvoisena äidin oikeuksiin verrattuna.

1.4 Kansainvälisen huomion herättämiseksi

Saadaksemme kansainvälistä julkisuutta olemme perustaneet adressin http://www.9article.com , johon keräämme nimiä maailman laajuisesti. Haluamme herätellä ihmisiä ja päättäjiä kotimaassa ja muualla näkemään että isättömyys on suuri sosiaalinen ongelma Suomessa. Suuri osa isien puuttumisesta lasten elämästä johtuu virastoissa harjoitetusta isien syrjinnästä, joka hyväksytään maamme hallitusta ja johtoa ( presidenttiä) myöten.

2. ISIEN TILANTEESTA

Suomessa on noin 500.000 erolasta, joista vain vajaa puolet (alle 250.000) saa tavata isää, yli puolet satunnaisesti tai ei ollenkaan.

Vuosittain (v 2004 tilastokeskuksen tietoja ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä) otetaan n 14.000 eroa, joista lapsettomia eroja n 4000, eroissa on lapsia on n 20.000, n 87% lapsista (n 17.400) päättyy äidin lähihuoltajuuteen. Äiti-lapsi-perheitä on n 155.000 ja isä-lapsi-perheitä n 30.000. Tutkimusten mukaan erosta n 2 vuoden kuluttua yli 90% vanhemmista toteavat, että ero oli turha. Eli turhia eroja otetaan n 12.600 ja aiheellisia eroja on n 1000-1400. Eroista n 500 ovat niin "riitaisia", että sitä voidaan ratkoa oikeudessa vuosia. Oikeuteen menevistä eroista n 98-99% päätyvät äidin (eli 490-495 tapauksessa äidin ja 5-10 tapauksessa isän) lähihuoltajuuteen.

Isän yksinhuoltajuudessa on n 3% kaikista erolapsista. Huostaan otettuja lapsia on yli 15.000, ja perheen ulkopuolelle sijoitettuja 9000. Huostaanottojen aiheellisuudesta on riittävästi näyttöjä, että liian moni niistä on aiheettomia, sosiaalitoimen pirujen mielivaltaisten ja päivänvaloa kestämättömien huostaanottojen aikaansaannosta.

On myös huomioitava, että edellä kerrottu tilastotieto ei sisällä avoeroja ja heidän lapsiaan!

Ratkaistaanko erot tasa-arvon ja lasten edun mukaisesti?

EI. Suomessa on yli 250.000 lasta, jotka saavat tavata isää satunnaisesti tai eivät ollenkaan. Sosiaalitoimen pirut leimaavat kaikki eroisät rikollisiksi, luonnehäiriöisiksi, alkoholisteiksi ja väkivaltaisiksi. Nämä ylijumalat tietävät kaikki isät sellaisiksi, vaikka mitään tutkimusta, poliisitutkintaa tai mielenterveystutkimusta ei tehdä. Hatusta temmatuin perustein sosiaalitoimen pirut synnyttävät ja ylläpitävät laitonta rikos- ja mielenterveysrekisteriä. Jokaisella eroisällä tuo sosiaalitoimen pirujen perätön laittoman rikos- ja mielenterveysrekisterin leima pysyy vähintään 25 vuotta asiakirjaan tehdystä viimeisimmästä merkinnästä. Eli, jos isä taistelee lastensa tapaamisoikeudesta vaikka 20 v, niin laittomaan rikos- ja mielenterveysrekisteriin huoltajuuskiistan alussa kirjoitettuja rikos- ja mielenterveyshäiriöitä säilytetään vähintään 45 vuotta. Mutta kun se ei lopu siihenkään. Näihin tietoihin lisätään koko "riidan" ajan uusia "rikos- ja mielenterveyshäiriö-lausuntoja". Joten isä ei tule koko elinaikanaan saamaan sosiaali- ja terveysvirastosta oikeudenmukaista kohtelua.

Kuitenkin Suomi on ratifioinut YK:n ihmisoikeudet, jossa 16.3 artiklassa todetaan: perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Samoin Suomi on ratifioinut EN:n yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. Sen 8.1 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Ts. Suomi ei noudata ratifioimiaan ihmisoikeuksia. Tapaukset osoittavat miten koko virkakoneisto ja oikeuslaitos toimivat, jos etävanhempi ei suostu lapsen oikeuksien loukkaukseen ja hakee asiassaan oikeutta, niin nämä murskaavat etävanhemman, lapsi eristetään etävanhemmasta ja hänet pakotetaan jättämään asia sikseen, jotta lapsen ryöstäjä ja sosiaalitoimen pirut voivat jatkaa petosta siitä, että etävanhemmat ovat kelvottomia ja hylkäävät ja jättävät lapsensa. Vaikka tosiasiallisesti he eristävät lapsen etävanhemmasta.

Mitä pitäisi tehdä?

Esityksemme on, että sosiaali- ja terveysvirastoista ja tuomioistuimilta tulee poistaa oikeus lapsi- ja perheasioiden hoitamiseen. Nämä kun ovat jo kiistatta osoittaneet itsensä kyvyttömiksi niistä huolehtimaan. Esitämme, että tilalle tarvitaan sovitteluistuimia, ks. tarkemmin esitys sovitteluistuimista ja muut esitykset, kohdat 2.1-2.9 osoitteesta http://www.vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=46 .

Sovitteluistuimien sijaan Stakesin työryhmä on käsitellyt asiaa "Paneeli asettuu tukemaan perhetuomioistuimia" Dialogi/2004 sivu 22, ks. osoite: http://www.stakes.fi/dialogi/04/dia52004/22.htm .

Oikeusturva-asiain neuvottelukunnan lausunto lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta http://www.om.fi/31313.htm .

Turhien huostaanottojen välttämiseksi

esityksemme: ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi nykyiseen lastensuojelulakiin, ilmenee osoitteesta http://www.vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=1169 .

Onko siis aihetta saada muutos?

Mielestämme on! Sitä ei ole meidän yli 12 vuoden kokemuksella saatavissa, kuin todella ärhäkällä ihmisoikeus- ja laillisuusaktivismilla.

3. VALVOTUILLE TAPAAMISELLE EI OLE LAILLISIA PERUSTEITA

3.1 Valvotuista tapaamisista

Voimassa olevissa laeissa ja asetuksissa ei ole määräyksiä eikä niissä tunneta valvottuja tapaamisia.

Tuomioistuimen tulee perustaa antamansa päätökset voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin.

Jollei jostain asiasta ole säädetty lakia ja asetusta, ei ko. asiasta pitäisi olla myöskään mahdollista antaa päätöstä tai tuomiota. Mutta kuitenkin valvottuja tapaamisia määrätään. Tuomioistuinten tuomarit tulee saada uudelleen koulutettaviksi ja tavaamaan, mitä laissa lukee. Valvottuja tapaamisia ei saa määrätä. Niille ei ole laillisia perusteita! Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoistunnoissa tuomioistuimet määräävät täytäntöönpanon sijaan valvottuja tapaamisia - tapaamisia rajoitetaan perusteitta radikaalisti. Näin tuomioistuimet syyllistyvät täytäntöönpantavana olevan tuomioistuimen päätöksen tapaamisten perusteettomaan pilkkaamiseen.

3.2 Äly hoi, älä jätä!

Jokainen tuomari, joka ei ymmärrä lapsen edusta mitään, voisi ajatella, miten hänen avioliitolleen kävisi, jos hän tapaisi puolisoaan valvotusti 2 tuntia/kk tai 2 tuntia 2 kertaa kk:ssa. Tällainen idioottimainen tapaamisoikeus on jo yksinkertaisellekin ihmiselle käsittämätön. Mikä Suomen tuomioistuimia oikein vaivaa, että näin räikeästi lapsen edun vastaisia tapaamisoikeuksia edes määrätään? Jokainen tuomari, joka tällaisia tapaamisoikeuksia määrää, tulee saada vastuuseen törkeästä lapsen oikeuksien loukkauksesta ja isän oikeuden törkeästä rikkomisesta perhe-elämään lastensa kanssa ja tuomituiksi näin rajuista ihmisoikeusrikkomuksista kuritushuoneeseen. Tuomarin oikeudet heiltä tulisi myös peruuttaa. Aviopuolisot voivat erota. Sekin saa osalle lopun elämän ikäisen trauman. Avioliitto perustuu kahden aikuisen vapaaseen tahtoon. Puolison voi vaihtaa, mutta lapsi ei voi koko elämänsä aikana vaihtaa vanhempiaan. Lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat eniten hänen vanhempansa. Siksi vanhempien kasvatustehtävää tulisi tukea, eikä eristää lapsia toisesta tai molemmista vanhemmista. Jos niin tehdään, riistetään lapselta hänen minuutensa. Sodan aikana muihin Pohjoismaihin ilman vanhempiaan tai vanhempaansa orvoiksi evakkoon siirrettyjen lasten kertomukset ovat korutonta luettavaa. Parhaiten sodan jaloista selvisivät vanhempiensa tai vanhempansa hoidossa olleet. Vanhemmille taas traumatisoivin menetys on oman lapsen menetys. On edesvastuutonta, että lapsen edusta mitään ymmärtämättömät tunari tuomarit saavat raiskata Suomen lasten ikäluokasta puolen tulevaisuuden heidän isäsuhteitaan murskaten. Mikä on näiden tuhottujen lasten tulevaisuus? Siitä Liisa Kemppaisen väitös antaa koruttoman synkän tuloksen. Ja tuomioistuinten käytäntö on lisäksi räikeästi Suomen ratifioimien YK:n ihmisoikeuksien vastainen. Niiden 16.3 artiklassa todetaan: perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Tätä suojaa ei ole. Samoin Suomi on ratifioinut EN:n yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. Sen 8.1 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Tätä kunnioitusta eivät lapset ja isät voi nauttia.

Ajatellaan vaikka tapausta, että Kaakkois-Aasiasta löytyisi vielä joku 26.12.2004 hyökyaallon uhriksi luultu lapsi elävänä. Määrättäisiinkö hänetkin tutustumaan ensin vanhempiinsa 2 tunnin valvottuina tapaamisina kerran kuukaudessa seuraavat 6 kuukautta, sen jälkeen edelleen 6-8 tunnin tapaamisina seuraavat 2-3 kk, sitten normaalit tapaamisoikeudet joka toinen viikonloppu 6 kk ajan, jonka jälkeen voitaisiin siirtyä laajennettuihin tapaamisiin? Missä lapsi asuisi sinä aikana, milloin hän ei tapaa vanhempaansa? Hyökyaaltoalueellako? Kuka maksaisi kuljetuskustannukset?

Tiedän. Esimerkki on absurdi, mutta vastaavalla tavalla on nykyinen käytäntökin totuttaa lapsia omaan vanhempaan yhtä idioottimaista.

Entä pitkältä työkomennukselta palaava vanhempi? Pitäisikö sosiaalitoimen pirujen mielestä heidänkin lapset totuttaa ensin isäänsä seuraavat 6 kk 2 tunnin valvottuina tapaamisina, kun nämä ovat isän 2-24 kk:n työkomennuksen aikana ehtineet vieraantua isästään?

Rikollinenkin saa tavata paremmissa oloissa lastaan kuin normaali isä. Henkirikokseenkin syyllistynyt saa tavata omaisiaan suljetussa huoneessa, jossa ainoa valvonta tapahtuu siten, että vanki ei pääse karkaamaan, mutta vanki saa tavata omaisiaan yksin heidän kanssaan ollen, keittää vaikka kahvia tai tehdä jotain muuta.

Valvottuja tapaamisia saa määrätä vain äärimmäisen harvoin. Ja nekin enintään 6 kuukauden ajaksi, jonka jälkeen on palattava laajoihin tapaamisiin (vastustamme siis myös nykyistä "normaalia" joka toinen viikonloppu ja jotain sen lisäksi - tapaamisia liian vähäisinä). Kannatamme vuorotteluasumista. Toinen asia on kokonaan se, että tapaamisen alkamista (ja loppumista) on valvottava enintään 2 vuoden ajan, mikäli lähivanhempi estää lasta tapaamasta etävanhempaansa. Kuinka muutoin voitaisiin todentaa tarvittavan uhkasakon tarve?

4. LAPSEN EDUN VASTAISUUS

4.1 Lakiin määritetty lapsen etu

Lakiin lapsen huollosta on kirjattu, että huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Tapaamisoikeuden tarkoitukseksi on kirjattu, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

Lakiin on kirjattu, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa.

Normaali lapsen edun mukainen tapaamisoikeus toteutuu joka toisena viikonlopputapaamisina, juhlapyhät vuorovuosina, 1 viikko talvi- ja 2 yhtäjaksoista viikkoa kesälomaa. Sen mukaan tapaamisten toteuman pitäisi olla 19 kk:ssa yhteensä 3056 tuntia. Tästä eräässä tapauksessa on toteutunut vain 25 tuntia 40 minuuttia = 0,84%. Äiti on jo osoittanut itsensä kyvyttömäksi huolehtimaan lapsen oikeuksien toteutumisesta. Hän ei ole myöskään huolehtinut lapsen kaksikulttuurisuudesta ja isän kielen ja kulttuurin opettamisesta. Normaalin tapaamisoikeuden 3056 tuntia vertailu toteumaan 25 tuntia 40 minuuttia osoittaa yksiselitteisesti, että tehdyt tuomioistuinten päätökset eivät ole turvanneet lapsen tapaamisoikeutta. Siksi Lapsen oikeuden toteutumiseksi säilyttää läheiset ihmissuhteet molempiin vanhempiin on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ VAIHTAA LAPSEN LÄHIHUOLTAJAA.

Kim Vatanen on Sulevi Tienhaaran poika. Sulevi kuoli lento-onnettomuudessa v 1971. Hänen vaimonsa Rita oli tuolloin toisella viikolla raskaana ja odotti Kimiä. Myöhemmin Rita meni naimisiin Ari Vatasen kanssa. Kim oli tuolloin 5 vuotias. Arista tuli Kimin isä(puoli). Kim kertoo kuinka hän 8-9 vuotiaana tapasi isäänsä (Apu-lehti nro 42/21.10.2005, s 50): "Isä-poikasuhdetta ei Kimin ja maailmalla rallia ajaneen Arin välille päässyt syntymään. Kim ei edes muista Aria heidän ensimmäisiltä yhteisiltä vuosiltaan. Kun Vatanen esimerkiksi 1981 voitti maailmanmestaruuden, hän oli vuoden aikana kotona ainoastaan 13 kertaa. Seuraavana vuonna Kim arvelee nähneensä Arin ehkä parikymmentä kertaa."

Mitä tämä merkitsee? Oletetaan, että Ari ja Kim olivat yhdessä tai toistensa lähellä 8 h/vrk. Vuonna 1981 tämä merkitsee 13 x 8 h = 104 h. Vuonna 1982 tämä merkitsee 20 x 8 h = 160 h.

Tästä syystä Kim Vatanen joutui käymään 30 vuotiaana raskaat ja vaikeat psykiatriset hoidot, joissa yhtenä keskeisenä seikkana oli näin traumatisoitunut isäsuhde.

Mitä Kim Vatanen tähän kuuluu?

Edellä mainitussa tapauksessa äiti hakee lapselle tapaamisoikeuden kaventamista hovioikeuden päätöksen normaalitapaamisten sijaan 2 tunnin valvottuja tapaamisia 1 kerran/kk. Tämä merkitsee 12 x 2 h = 24 h/v. Edellä Kim toteaa yksiselitteisesti, että isäsuhdetta ei syntynyt. Kim tapasi isää sentään luonnollisissa olosuhteissa. Nyt äiti hakee lapsen isäsuhteen murskaamista luonnottomissa oloissa. Valvotut tapaamiset ovat täysin luonnottomia ja äidin sairaiden pelkojen johdosta järjestettäviä, missä järjestäjät järjestävät valvottuja tapaamisia taloudellisen hyödyn toivossa, eikä heillä ole tarkoituskaan päästää lypsävää lehmää vapaisiin tapaamisiin, jotta he saisivat maksimoitua oman taloudellisen hyötynsä. Siksi valvojat tahallaan terrorisoivat sopivin väliajoin tapaamisia, niin että saadaan tarkoitushakuisesti aikaiseksi tarve jatkaa valvottuja tapaamisia. Ja mikä tekee kuvottavaksi koko touhun, on se, että sosiaali- ja terveysvirastossa työssä olevat ja valvottuja tapaamisia esittävät ovat osakkaina näissä tapaamispaikoissa tai heillä on muita kyseenalaisia sitoumuksia niihin, joiden perusteella heidät tulisi jäävätä esittämästä valvottuja tapaamisia. Edellä Kim Vatanen toteaa, että isäsuhdetta ei syntynyt 104 - 160 tuntia/vuosi tapaamisissa, vrt. lapsen tapaamisten toteumaa = 25 tuntia 40 minuuttia. Normaalien tapaamisoikeuksien mukaan toteuman olisi pitänyt olla 3056 tuntia. Kuinka 24 tunnin tapaamiset/vuosi voisivat turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet isän ja pojan välillä? Äidin hakemus on törkeällä tavoin LAPSEN EDUN VASTAINEN. Siksi se tulee LAPSEN EDUN VASTAISENA HYLÄTÄ.

4.2 Oikeudenmukaisuuden perusedellytyksiä ovat:

1) kukaan ei ole syyllinen, ellei häntä todisteta syylliseksi,
2) tuomari ei voi olla tuomarina omassa asiassaan,
3) sana vastaan sana ei todista vielä ketään syylliseksi,
4) todistus on pätevä vasta, jos saman asian todistaa samoin vähintään kaksi todistajana kuultavaa ja muut tosiseikat osoittavat syylliseksi epäillyn teon tekijäksi,
5) syylliseksi epäillyllä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa,
6) todistajana kuultavalla on velvollisuus pysyä totuudessa,
7) Asianomainen on samalla tavoin velvollinen pysymään totuudessa, kuin todistaja,
8) jos todistaja tai asianomistaja syyllistyvät valheeseen, on rangaistusseuraamus normaalia ankarampi,
9) (5. Moos. 19:15) Yhden ihmisen antama todistajanlausunto ei riitä todistamaan ketään syylliseksi, koskipa syytös millaista rikosta tahansa. Asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla. (Joh. 8:17) Sanotaanhan teidän laissannekin, että kahden todistajan todistus pätee,
10) kunnan virkamies ei voi ryhtyä toimenpiteisiin kansalaista kohtaan hänestä kerrottujen juttujen tai valheiden perusteella, ellei esitettyjä juttuja tutkita ja todisteta oikeiksi,
11) kunnan virkamies ei voi arvioida kansalaista kuin todellisten tekojen perusteella,
12) oikeudelle tehtävän selvityksen tulee perustua totuuteen,
13) selvityksestä tulee ilmetä vähintään vallitseva tilanne,
14) kansalaisen persoonallinen ilmaisutapa, ei ole peruste sosiaali- ja terveysviraston virkamiehelle leimata häntä 1. väkivaltaiseksi, 2. mieleltään sairaaksi, 3. perheelleen vaaralliseksi, 4. hajottaa hänen perhettään ja 5. tehdä voitavansa, että tämän lapset eivät saa etävanhempaansa tavata oikeuden määrittämässä laajuudessa.

Tuomarit ovat osoittautuneet tietämättömäksi näistä länsimaisen oikeudenmukaisuuden perusteista. Sopii ihmetellä, kuinka tällaiset ihmiset voivat toimia tuomareina, jotka eivät ymmärrä edes yksinkertaisia oikeudenmukaisuuden perusteita?

Ei sekään, että isä toimittaa tuomioistuimelle rikosrekisteriotteen, otteen poliisirekisteristä ja psykiatrin lausunnon vanhemmaksi kelpaavuudestaan riitä osoittamaan, että isä on nuhteeton. Isille ei anneta edes mahdollisuutta kiistää itseä vastaan esitettyjä perättömiä syytöksiä. Sosiaalitoimen työntekijöiden ei tarvitse edes tutkia isän sopivuutta lapsen huoltajaksi, ei käydä hänen kotonaan eikä mitään muutakaan, mitä isä on vaatimuksissaan esittänyt selvityksen ja lisäselvityksen puutteiksi.

http://www.vanhemmat.com Ari Savolainen, Pertti Ruha, Hannes Ruokokoski

Isien puolesta

Hannes Ruokokoski

Sivut

Kommentit (31)

IsoJussi
Seuraa 
Viestejä987
Liittynyt16.3.2005

Nämä ovat vaikeita ja moniselitteisiä asioita.

Ratsuväen mies tukee kuitenkin aina toista ratsuväen miestä, joten jatka valitsemallasi tiellä.

Hakkaa päälle!

Same shit, different day...

Vierailija

Sota on miesten kenttä, tiskaaminen ja lastenkasvatus on naisten homma.

Mies saa huoltajuuden tappamalla naisen, joka on sairas elukka. Kärsittyään tuomionsa miehellä on yksinhuoltajuus taattu. Valitettavasti ihmiset eivät ymmärrä sitä.

Vierailija

En viitti muokata edellistä, mutta kysyisin yleisesti, että osaako täällä ruunebergit tiivistää mitään asiaa järkevään muotoon?

Ko. neekeri/rättipää, joka on nälkälakossa on miehen asialla, mutta mikään ei muutu, paitsi ukon paino alenee ja kunto heikkenee.

Voisiko joku tiivistää 20 riviin asiasisällön??

Vierailija

Edellä oleville kirjoittajille

IsoJussi

Hakkaa päälle !

risat

Perheissä isällä ja äidillä on perheessä sen eri vaiheissa omat roolinsa ja tehtävänsä. Lapsen ollessa rintaruokinnassa isät ovat yleisimmin niitä, jotka huolehtivat perheen taloudellisesta toimeentulosta ja turvallisesta ympäristöstä. Millä tavoin äiti tai isä olisi toistaan parempi tai huonompi? Lapsi tarvitsee kunnialliseksi kansalaiseksi kasvaakseen kumpaakin vanhempaansa. Vanhempien rakkaus ja huolenpito lapsistaan sekä rakkaus toisiaan kohtaan on paras opettaja lapselle.

Ihmettelen, kuinka voit suhtautua noin halveksivasti ihmiseen riippuen hänen ihonväristään tai pukeutumisestaan? Siten osoitat vain omaa ahdasmielisyyttäsi ja ennakkoluuloisuuttasi.

Meistä ihmisistä kukaan ei ole voinut valita ihonväriämme, rotuamme, kulttuuriamme, mihin synnymme, eikä ominaisuuksiamme, persoonallisuuttamme, sukupuoltamme. Vai voitko väittää toista? Kannattaisi miettiä, mitä kirjoittaa Tiedelehden keskustelupalstalle, ettei joudu omasta tietämättömyydestään naurunalaiseksi.

Vierailija
Hannes

risat

Perheissä isällä ja äidillä on perheessä sen eri vaiheissa omat roolinsa ja tehtävänsä. Lapsen ollessa rintaruokinnassa isät ovat yleisimmin niitä, jotka huolehtivat perheen taloudellisesta toimeentulosta ja turvallisesta ympäristöstä. Millä tavoin äiti tai isä olisi toistaan parempi tai huonompi? Lapsi tarvitsee kunnialliseksi kansalaiseksi kasvaakseen kumpaakin vanhempaansa. Vanhempien rakkaus ja huolenpito lapsistaan sekä rakkaus toisiaan kohtaan on paras opettaja lapselle.

Kaikille ei vain käy näin!

Vierailija

Meistä ihmisistä kukaan ei ole voinut valita ihonväriämme, rotuamme, kulttuuriamme, mihin synnymme, eikä ominaisuuksiamme, persoonallisuuttamme, sukupuoltamme. Vai voitko väittää toista? Kannattaisi miettiä, mitä kirjoittaa Tiedelehden keskustelupalstalle, ettei joudu omasta tietämättömyydestään naurunalaiseksi.[/quote]

Rukous kaikille pomminvirittelijöille, pankkiryöstäjille, pedofiileille ja neekereillekin, jotka istuvat syyttä vankiloissa ympäri Etelä-Afriikkaa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Hannes
Perheissä isällä ja äidillä on perheessä sen eri vaiheissa omat roolinsa ja tehtävänsä. Lapsen ollessa rintaruokinnassa isät ovat yleisimmin niitä, jotka huolehtivat perheen taloudellisesta toimeentulosta ja turvallisesta ympäristöstä. Millä tavoin äiti tai isä olisi toistaan parempi tai huonompi? Lapsi tarvitsee kunnialliseksi kansalaiseksi kasvaakseen kumpaakin vanhempaansa. Vanhempien rakkaus ja huolenpito lapsistaan sekä rakkaus toisiaan kohtaan on paras opettaja lapselle.

Näin oivaa tekstiä, hyvä hyvä!

Mehän olemmekin jo 'tavanneet'.

Olet ihan hyvällä asialla, mutta mitä mieltä olet nykyisestä vanhempainrahasysteemistä?

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Lasten oikeus elää yksin.
Edustan kersoja jotka vihaa vanhempiaan, jokaisella lapsella on oikeus elää ilman pakotettuja vanhempia.

Sillä sanotaanhan ""
5. Moos. 19:15) Yhden ihmisen antama todistajanlausunto ei riitä todistamaan ketään syylliseksi, koskipa syytös millaista rikosta tahansa. Asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla. (Joh. 8:17) Sanotaanhan teidän laissannekin, että kahden todistajan todistus pätee, ""
Tästä tulkiten todistan ylläolevan olevan totta ja pyhää ja ties mitä jännää

Vierailija

Lapsen oikeus

käsittää vanhemmiltaan saatavaa rakkautta, hellyyttä, huolenpitoa ja rajoja. Lapsella on oikeus säilyttää lämpimät suhteet niin isään kuin äitiin. Mikäli perheessä on ongelmia voidaan lasten kasvatustehtävässä tarvita erilaisia tukitoimia, äärimmäisessä tapauksessa lapsen huostaanottoa, mutta siinäkin tapauksessa vanhempien vanhemmuutta ja lapsen oikeutta tavata ja säilyttää lämpimät suhteet vanhempiinsa tulee tukea ja tukea vanhempia erilaisin tukitoimenpitein, että he voisivat ottaa lapsensa huollon tuettuna tai ilman tukea jälleen vastuulleen. Lapsi on lapsi 0-18 ikävuotta. Ihminen tarvitsee vanhempiaan myös täysi-ikäiseksi tulonsakin jälkeen. Mikäli lapsen suhde toiseen tai molempiin vanhempiin rakoilee ja tuhoutuu jostain syystä, se jättää lapselle elinikäisen trauman. Pojalle erityisesti isäsuhteen toimivuus on hänen persoonallisuutensa ja itsetunnon kehitykselle välttämätön. Tytölle erityisesti äitisuhteen toimivuus on hänen persoonallisuutensa ja itsetunnon kehitykselle välttämätön. Mutta tytölle isäsuhteen ja pojalle äitisuhteen toimivuus ovat myös tarpeellisia. Vanhempien keskinäinen suhde ja vastakkaisen sukupuolen vanhemman välinen suhde lapseen muovaavat merkittävällä tavalla lapsen myöhemmässä elämässä hänen suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen ja ennustaa merkittävällä tavalla hänen kykyään tasapainoiseen parisuhteeseen omassa elämässään.

Voit tukea lasten oikeutta perhe-elämään yhdessä isän kanssa allekirjoittamalla kansainvälisen adressin

osoitteessa [size=150:1ihcyp9o]http://www.9article.com/suomeksi.htm [/size:1ihcyp9o]. Adressin aihe on esitetty englanniksi, saksaksi, ranskaksi ruotsiksi ja suomeksi.

Vierailija

Kiitos Mestariampuja PiPi,

että liitit suoran linkin. Edelliseen puheenvuorooni liitin sen muokkausvaiheessa suoran linkin, esikatseluvaiheessa se näkyi oikein, mutta kun lähetin puheenvuoroni muokkauksen jälkeen, linkki muuttui.

Sain 2.10.2006 oivan esimerkin lapsen aiheettomasta huostaanotosta.

Olin isän pyynnöstä hänen tukihenkilönään lasten psykiatrisella osastolla pidetyssä neuvottelussa. Ennen tätä olen keskustellut isän kanssa useamman kerran puhelimitse ja tavannut häntä kahdenkesken. Olen lukenut lasten psykiatrin lausunnon 11 v pojan tilanteesta. Avoparille on syntynyt 2 lasta, tyttö (nyt 13 v) ja poika (nyt 11 v). Pari on eronnut v 2000. Lasten huolto ja tapaaminen on ratkaistu käräjäoikeudessa sosiaalitoimen pirujen raskaalla myötävaikutuksella äidin lähihuoltajuuteen. Vaikka sosiaalitoimen pirut puoltivat lasten yksinhuoltajuutta äidille, päätyi tuomioistuin lasten yhteishuoltajuuteen. Lapsille on määrätty normaalit isän tapaamisoikeudet (joka toinen viikonloppu, juhlapyhät vuorotellen, kuukausi yhtäjaksoista kesälomaa ja 1 viikko talvilomaa). Tästä alkoi lasten pahoinvointi ja vieroitus, niin, että poika on otettu huostaan maaliskuussa v 2006, tyttö ei ole tavannut isää yli vuoteen.

Isän kelpaavutta lähihuoltajaksi ei ole erossa tutkittu.

Lasten ja isän toimeentulosta keskenään ei ole tehty omakohtaisia havaintoja, ei ennen huoltajuuden ratkaisua eikä ennen huostaanottoa. Nyt kun oli paljastunut, että poika ei pärjää äidillään, on lapsen täysivaltainen huoltaja isä sivuutettu huoltajana. Isän mahdollisuuksia toimia pojan lähihuoltajana huostaanoton sijaan ei ole tutkittu mitenkään. Huostaanottosuunnitelma ei käsitä minkäänlaista suunnitelmaa siitä, missä aikataulussa poika pyritään palauttamaan vanhempansa huoltajuuteen. Sijoituskoti ei ole noudattanut lapsen isän tapaamisoikeuden toteutumisista, vaan esitti vanhempien tapaamisviikonloppujen vähentämistä puoleen nykyisestä joka toinen viikonlopputapaamisista (joka toinen isällä, joka toinen äidillä). Kesällä on mennyt 7 viikkoa, että poika ei ole saanut tavata isää. Kuitenkin edellä mainitussa psykiatrin lausunnossa isän luona käyntien jälkeen pojan vointi on ollut erittäin hyvä, sen sijaan äidin luona käyntien jälkeen poika on ollut hyvin sulkeutunut ja voinut muutoinkin pahoin.

Lapsen perhe muodostuu

isästä, äidistä, sisaresta sekä isän ja äidin suvuista. Tämä esimerkki osoittaa miten lapsen huolto ja tapaaminen on ensin ratkaistu väärin ja sítä "paikataan" lähihuoltajan vaihdon sijaan huostaanotolla !

Kuitenkin Suomi on ratifioinut YK:n ihmisoikeudet, jossa 16.3 artiklassa todetaan: perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Samoin Suomi on ratifioinut EN:n yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. Sen 8.1 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Ts. Suomi ei noudata ratifioimiaan ihmisoikeuksia. Tapaus osoittaa miten miesvihamielisesti koko virkakoneisto toimii. Mielestäni isän täysivaltaisena huoltajana sivuuttaminen huostaanoton sijaan osoitaa, että ko. sosiaali- ja terveystoimen pirut eivät noudata Suomen ratifioimia ihmisoikeuksia.

Tutkimustietoa isäsuhteen menettämisestä

Tutkimustietoa isäsuhteen menettämisen seurauksista: psykiatrian erikoislääkäri Liisa Kemppainen on väitöksessään v 2001 tutkinut suomalaisten lasten isäsuhteen puuttumisesta aiheutuvia haittoja. Hän toteaa mm.: "Jos perheessä ei ollut isää, pojat tekivät kahdeksan kertaa muita poikia enemmän väkivaltarikoksia. Merkittävin tyttöjen aikuisiän rikollisuutta ennustava tekijä oli isän puuttuminen perheestä." Ks. tarkemmin osoitteesta http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vai ... painen.htm .

Tämänkään tutkimuksen tuloksien valossa sosiaali- ja terveysviraston piruilla ei ole aikomuskaan toimia lapsen edun mukaisesti, vaan hankkia kunnalle ja tukea perhekodin taloudellista etua pojan ihmisoikeuksien kustannuksella. Olisiko syytä selvittää heidän riippuvuus / sukulaisuussuhteitaan? Kyse on perhekodin ja sosiaalitoimen pirujen verovarojen haaskauksesta ja oman taloudellisen edun tavoittelusta.

Minkälaisista summista on kyse?

Pojan vuorokausi maksaa 188 euroa = 1.316 euroa/vko = 5.640 euroa/kk = 67.680 euroa/v veromarkkoja. Tästä löytyy yksinkertainen syy, miksi perhekodin johtaja ja sosiaalitoimen pirut tahallaan vieroittavat pojan vanhemmistaan, erityisesti terveestä isästä ja haluavat vähentää ja estää vähäiset viikonloppu- ja lomatapaamisetkin. Herää kysymys, mitä sukulais / taloudellisia kytköksiä sosiaalitoimen piruilla ja perhekodilla on keskenään. Kunta saa valtiolta huostaanottojen kustannukset. Ts. kelvollisen vanhemman ja lapsen perhe-elämään oikeuden ja lapsen edun kustannuksella hankitaan muille osapuolille taloudellista hyötyä.

Minua kuvottavat näin läpinäkyvä taloudellisen oman edun tavoittelu ja julkisten verovarojen väärinkäyttö!

Miestäni heti, kun pojan tasapainoisuus ja koulumenestys on palautettu normaalille, edellytysten tasolle, tulisi poika palauttaa isän huoltajuuteen.

Vierailija

Suomessa on viimeisimmän tilaston mukaan 18.000 huostaanotettua.

Toki osa heistä on aiheellisesti huostaanotettuja, silloin, kun molemmat vanhemmat ovat alkoholisoituneita tai huumeiden koukussa, mutta liian paljon sosiaalitoimen pirujen pirullisuutta ja miesvihaa nähneenä väitän, että vähintään puolessa tapauksista olisi lapsi voitu luovuttaa toisen vanhempansa huoltoon, kun äiti ei siihen kykene ja nämä veromarkat olisivat säästyneet. Suomessa yllä kerrotun tapauksen mukaisesti laskettuna 18.000 x 67.680 euroa/v = 12.182.400 euroa/v.

Tämä hinta on luonnollisesti alakanttiin, sillä pääkaupunkiseudulla vrk hinta on suurempi.

Vierailija

Tärkeää asiaa.

Tuota tärkeämpänä pidän vielä etävanhemman ajamista taloudellisesti todella ahtaalle: elatusmaksut, kaikki lapsilisät lapsista menevät lähivanhemmalle, yleensä etävanhempi kustantaa matkakulut, olemattomat verovähennykset, asumiskulut lasten tarvitseman tilan takia.

Kaikki tulonsiirrot tukevat lähivanhempaa ja etävanhemmasta tehdään maksaja.

Elatusmaksujen määräytymisestä ei ole olemassa mitään taulukkoa / laskentakaavaa vieläkään, vaan se määrätään lastenvalvojan (99% nainen) mielivaltaisella päätöksellä, johon on jälkikäteen lähes mahdoton saada muutosta. Elatusmaksu määrätään lastenvalvojan taholta erohetkenä, jolloin etävanhempi, eli maksaja on henkisesti vähintäänkin kyseenalaisessa tilassa tekemään vuosikymmenien maksusuunnitelmia.

Eli: peräänkuulutan johdonmukaista elatusmaksujen määräytymisperustetta, jossa molempien vanhempien elämäntilanne ja tulot/menot otetaan huomioon. Johdonmukaisuus on myös lasten etu.

Vierailija

Minä peräänkuullutan LÄHEISNEUVONPITOA kaikkiin huostaanotto- ja huoltoriitatapauksiin. Silloin olisivat kaikkien osapuolien läheiset henkilöt kuultavana ja näin eivät SOSIAALIVIRANOMAISET pääse vallanhimoissaan tuhoamaan kenenkään elämää.

Vierailija

Etävanhemman ongelmia käsitellään laajasti sivustolla http://www.vanhemmat.com/hpbb . Sivistolla käsitellään myös huostaanottoja. Kohdassa Suomen eduskunta löytyy nyt käsiteltävästä asiasta tehdyt ehdotukset ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen professori J-P Roosin kommetti jäljempänä esitetystä.

EHDOTUKSIA EPÄKOHTIEN KORJAAMISEKSI NYKYISEEN LASTENSUOJELULAKIIN

1) Huostaanotto alusta asti tuomioistuin käsittelyyn

-huostaanotto- ja huoltajuusasiat käsiteltävä sovittelutuomioistuimissa, joissa jäseninä kasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan ammattilaisia
-viranomaisten virkarikokset huostaanotto- ja huoltajuusasioiden yhteydessä sovittelutuomioistuinkäsittelyyn

2) Avohuollon tukitoimien mahdollisuus turvattava ennen huostaanottoa

-ehdotetaan perhekuntoutuskeskusten perustamista kuhunkin kuntaan/kuntayhtymään
-perhekuntoutuskeskuspalveluja käytettävä niin huostaanoton tarvetta kuin sen jatkumistakin
arvioitaessa, sekä huoltajuuden määräytymisessä.
-oltava mahdollisuus myös kodinhoitajapalveluihin esim. vanhemman sairastuessa
-lapsen sairastuessa ensisijaisena lapsen hoitajana on oma vanhempi. Mikäli toinen vanhempi sairastuu, niin terve vanhempi velvoitettava lainsäädännöllisesti kotiin hoitamaan sairasta lastaan. Muutoin on oltava lainsäädännöllisesti turvattu oikeus kodinhoitopalvelujen saantiin
-lasten psykiatrisia hoitopalveluja kehitettävä ja taattava tarvittaessa hoitoon pääsy lapsille tarkoitetulle psykiatriselle sairaalaosastolle 3 kk:n sisällä hoitotarpeen toteamisesta. Samoin lasten neurologisiin sairauksiin on taattava riittävät terapia-, kuntoutus- ja hoitopalvelut 3 kk:n sisällä hoitotarpeen toteamisesta.
-lapselle turvattava vanhempiensa luona riittävä toimeentulo yhteiskunnan tuin samoin kuin nykyisin turvataan sijaisperheessä. Nyt esim. Helsingissä sijaisperheelle maksetaan palkka, kulukorvaus ja lapsilisä, yhteensä 1370 e/kk, kun esim. yksinhuoltajavanhempi saa lapsilisän ja elatustuen 245 e/kk.

3) Huostaanoton syyt täsmennettävä

1. vanhempien (molemmat – olivatpa vanhemmat avioliitossa, avoliitossa tai eronneet)
tilapäinen kyvyttömyys lapsensa huoltoon: törkeä alkoholismi tai huumeiden käyttö tai vakava lapsen riittävän huollon estävä mielenterveydellinen ongelma.
2. kukin syy on todistettava asianmukaisin lääkärin todistuksin, muilla todisteilla ja psykiatrisin mielenterveystutkimuksin, tarvittavine poliisin esitutkinnoin ja muilla todisteilla
3. mikäli alkoholismi/huumeiden käyttö/vakava mielenterveydellinen ongelma koskee vain toista vanhempaa – olivatpa vanhemmat avioliitossa, avoliitossa tai eronneet – niin lapsi tulee antaa raittiin/terveen vanhempansa yksinhuoltoon kunnes tukitoimin retkahtanut/sairastunut vanhempi on parantunut, jolloin
4. huoltajuutta ja vanhempien tapaamisoikeutta tulee tarkistaa uudelleen, tarkistusajat, kuten jäljempänä on esitetty. Myös perhekuntoutuskeskuksen palveluja tarjottava.
5. ennen huostaanottoa on järjestettävä läheisneuvottelu
6. mikäli läheisneuvottelulla löydetään lasta ja neuvotteluun osallistuvia osapuolia tyydyttävä ratkaisu huoltajuudesta, tulee lapsen huolto uskoa tälle perheelle/läheiselle. Oheishuoltajuuden mahdollisuus siihen halukkaiden kanssa otettava tällöin myös huomioon.
7. läheishuoltajan huoltajuus ja vanhempien tilanne tulee tarkistaa 6 kk:n välein
8. lapsen vanhempiensa tapaamisoikeudesta tulee antaa selkeät vähimmäisrajat, joita tarkistetaan ja laajennetaan 6 kk:n välein tehtävien tarkistusten yhteydessä todettavin perustein
9. lapsi tulee palauttaa omalle vanhemmalle/omille vanhemmilleen heti, kun se vanhempaa/vanhempia kodinhoitotoimenpitein ja muin tukitoimin tukemalla on mahdollista tai ilman niitä, jotka seikat tulee todeta ja todistaa kussakin 6 kk:n välein pidettävässä tarkistuksessa
10. läheisneuvottelussa tulee tehdä hoitosuunnitelma, jossa määritetään lapsen ja hänen vanhempiensa hoitosuunnitelma, lapsen ja vanhempiensa tapaamisajat, kustannusvaikutukset ja jota tarkistetaan 6 kk:n välein
11. ellei läheisneuvotteluissakaan löydetä osapuolia tyydyttävää huoltajuutta tehdään edellä esitettyjen todisteiden, läheisneuvottelujen yksimielisestä suosituksesta huostaanotto, jolloin
12. sijaisperheeseen sijoitettavalle lapselle laaditaan hoitosuunnitelma, jossa määritetään lapsen ja hänen vanhempiensa hoitosuunnitelma, lapsen ja vanhempiensa tapaamisajat, kustannusvaikutukset ja jota tarkistetaan 6 kk:n välein
13. lapsi otetaan huostaan kunnalliseen sijaisperheeseen ja lapsen olosuhteita, sekä sijaisperheen kykyä vanhemmuuteen tulee valvoa samalla tavalla kuin biologisen perheen tilannetta lastensuojeluilmoituksen jälkeen
14. lapsen tapaamisaikoja laajennetaan 6 kk:n välein pidettävien hoitosuunnitelman tarkistuksissa, joihin osallistuvat lapsen molemmat vanhemmat, sijaisperheen vanhemmat, huostaanottopäätöksestä vastuulliset (läheisneuvottelussa valitut 4 henkilöä)
15. vanhempien/vanhemman tukitoimien tulisi tuottaa tyydyttävä tulos 2 vuoden kuluessa, enintään 4 vuoden kuluessa, että lapsi voidaan palauttaa toisen/molempien vanhempien huoltoon tuettuna tai ilman
16. ellei 4 vuodessakaan voida lasta palauttaa tuetun/tuettujen vanhempien huoltoon, tulee järjestää uusi läheisneuvottelu

-jos vanhempia syytetään hoidon laiminlyönnistä tai kaltoin kohtelusta, on se oikeudessa todennettava, pelkkä viranomaisten epäily ei riitä perusteeksi huostaanottoon
-lastensuojeluilmoitusten määrä ei saa vaikuttaa huostaanoton toimeenpanoon, jos ilmoitukset todetaan aiheettomiksi
-sosiaalityöntekijän antama arvio vanhempien mielenterveysongelmista ei saa olla huostaanoton perusteena, tarvitaan psykiatrian erikoislääkärin antama lausunto
-vakavakaan vanhemman psyykkinen sairaus ei saa olla perusteena huostaanotolle, paitsi jos erikoislääkäri on arvioinut sairauden kroonistuneeksi
-vanhemman tilapäinen masennus ei huostaanottoperuste, varsinkin jos kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai jostain muusta selkeästä syystä johtuvasta masennuksesta esim. onnettomuus, työttömyys, fyysinen sairaus
-lapsen tarvitsema psykiatrinen hoito ei saa olla syy huostaanotolle, jos vanhemmat eivät vastusta hoitoa
-huoltajuusriita ei ole syy huostaanotolle
-ei myöskään asunnottomuus tai huono varustetaso kodissa
-ei vanhempien väliset ristiriidat, jos ei ole tarjottu perheterapiapalveluja
-ei se, jos lapsi on koulukiusattu
-pelkkä yhden psykiatrian erikoislääkärin antama suositus lapsen hoidon tarpeesta lastensuojeluviranomaisille ei ole riittävä syy edes avohuollon tukitoimena (max. 60 pv) tehtävään huostaanottoon, vaan vanhemmilla on oltava oikeus halutessaan saada myös valitsemansa erikoislääkärin arvio lapsen hoidon tarpeesta
-pelkästään sanat 'lapsen etu' ei koskaan riitä huostaanoton perusteeksi

4) Huoltosuunnitelman teko ohjeistettava yksityiskohtaisesti

-huoltosuunnitelman teossa oltava mukana ryhmä, joka koostuu läheisneuvonpitoryhmästä
-jos vanhemmat ovat eronneet, myös etävanhemmalla on oltava oikeus olla mukana
-huostaanoton syyt kirjattava niin selkeästi, että kumpikin vanhempi ymmärtää, mitä muutoksia on tapahduttava huostaanoton purkamiseksi
-huostaanoton purkamiseen tähtäävät keinot kirjattava selkeästi huoltosuunnitelmaan, kuten vanhemmille tarjottava tuki ja hoito
-lasta ei saa koskaan sijoittaa kauaksi vanhemmistaan, vanhempia kuultava asiassa
-vanhempien ja lapsen tapaamisoikeus oltava joka toinen viikko to klo 18 – ma klo 9, sekä viikon talviloma ja kaksi yhtäjaksoista viikkoa kesälomaa; alle kouluikäisen lapsen kohdalla tapaamismahdollisuus edellä mainuttujen tapaamisaikojen lisäksi kaksi kertaa viikossa vähintään kaksi tuntia kerrallaan; joka tapauksessa niin usein, että lapsen vieraantuminen vanhemmistaan ei ole koskaan huostaanoton purkamisen esteenä
-valvotut tapaamiset tuomioistuimen päätöksellä vain lyhyeksi määräajaksi, enintään 6 kk; jos kyse huoltajuuskiistasta, valvotussa tapaamisessa saa olla paikalla vain se vanhempi, jota valvottu tapaaminen koskee
-lastensuojeluviranomainen on rikosoikeudellisessa vastuussa, jos huoltosuunnitelmaa ei ole kirjattu kaikilta osiltaan asiaankuuluvasti

Sijoituksessa huomioitava:

-sijaisvanhempina huomioitava ensisijaisesti tehtävään halukas henkilö läheisneuvotteluryhmästä ja kenet myös sekä vanhemmat että lapsi hyväksyvät
-avohuollon tukitoimien koskettava myös sijaisperhettä, esim. annettava lastenhoitoapua tai tuettava ulkopuolisen hoitajan palkkakustannuksissa; näin ehkäistään lapsen joutumista sijoituskierteeseen sjaisvanhempien väsymisen takia
-sijaisperhettä valvottava samoin kuin lastensuojeluilmoituksen jälkeen valvotaan bioperheitä
-lapsella oikeus tulla kuulluksi olosuhteista sijaisperheessä ilman, että sijaisvanhemmat ovat paikalla kuulemassa keskustelua
-lapsella oltava oikeus sijoituksen alussa psykologisiin testeihin mahdollisten tunne-elämän vaurioiden ja terapiatarpeen selvittämiseksi
-lapsella oikeus kaikkeen tukeen, mikä auttaa säilymään suhteet vanhempiin läheisinä
-sijaisvanhemmiksi pyrkivien kyvykkyys vanhemmuuteen tutkittava ja tarkistettava rikosrekisteritiedot. Poliisilta on tarkistettava myös mahdolliset sakkotuomiot väkivalta- tai seksuaalirikoksista, koska niistä ei tule merkintää rikosrekisteriin.

Vanhemmille on järjestettävä tukipalveluja kuten:

-kriisiapua/perhekuntoutuskeskuspalveluja jo siinä vaiheessa kun huostaanotosta aletaan puhua
-oltava mahdollisuus myös pitempiaikaiseen terapiaan
-ohjausta päihdehuoltoon tarvittaessa
-kaikki mahdollinen tuki, mikä edesauttaa perheen uudelleen yhdistymistä
-kaikki mahdollinen tuki, mikä auttaa vanhempien suhdetta lapseen pysymään läheisenä

5) Huostaanoton purkaminen tehtävä mahdolliseksi

Purkamisen vaikeus nyt merkittävä syy kasvaviin huostaanottolukuihin

-purkamisessa käytettävä perhekuntoutuskeskuksen palveluja. Moniammatillinen työryhmä arvioisi mahdollisuutta huostaanoton purkamiseen. Tarvittaessa perheelle tarjottaisiin ohjausta vanhemmuuteen, kuntoutusta, ja sekä lapselle että vanhemmille terapiaa.
-purkamiskeinona jaettu vanhemmuus sijais- ja biologisten vanhempien kesken; vastuu lapsesta siirtyy asteittain takaisin biologisille vanhemmille

PERHEKUNTOUTUSKESKUS

Huostaanottojen yhteydessä perhekuntoutuskeskuksessa moniammatillinen työryhmä arvioisi huostaanoton tarvetta ja myös mahdollisuutta huostaanoton purkamiseen. Tarvittaessa perheelle tarjottaisiin ohjausta vanhemmuuteen, kuntoutusta ja sekä lapselle että vanhemmille terapiaa.

Huoltajuusriidoissa pitäisi etävanhemmalla olla halutessaan mahdollisuus todistaa kyvykkyytensä huoltajuuteen. Puolueeton eri ammattiryhmistä koostuva työryhmä arvioisi muutaman viikon keskusjakson aikana lapsen ja vanhemman suhdetta ja tarvittaessa tarjoaisi tukea ja ohjausta esim. sellaisissa tilanteissa, jos vaikka aivan pienen lapsen hoito olisi isältä jäänyt aiemmin vähemmälle.

Ensisijainen lähtökohta olisi aina erossa vanhempien yhteishuoltajuus, sitten vasta tilanteen mukaan muut vaihtoehdot. Jos toisen vanhemman kyvykkyys huoltajuuteen asetetaan kyseenalaiseksi, on tällä oikeus halutessaan saada perhekuntoutuskeskuksen puolueeton arvio vanhemmuudestaan.

Tässä tulee korostaa oikeudenmukaisuuden periaatetta, että kukaan ei ole syyllinen, ellei häntä todisteta syylliseksi.

Myös lapsen psykiatrisen hoidon yhteydessä esiin tuleva koko perheen tarve tukeen, kuntoutukseen ja terapiaan on tarjottava perhekuntoutuskeskuksen yhteydessä.

NYKYISET VOIMASSAOLEVAT HUOSTAANOTOT JA HUOLTAJUUDET

Lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen kaikki nyt voimassa olevat huostaanotot ja huoltajuudet siirtyvät uuden lain piiriin käsiteltäviksi menettelytapoineen. Uuden lain voimaantultua vanhemmat voivat halutessaan hakea nyt voimassaolevaan huostaanottoon purkua sovittelutuomioistuimessa.

Ehdotuksen ovat laatineet yhteistyössä Hannes ja Lounatuu

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat