Seuraa 
Viestejä45973

Osaisiko antaa fysikaalisen selityksen, minkä takia pyssyn piipun pituudella on niin merkittävä vaikutus osumatarkkuuteen?

Sivut

Kommentit (76)

Se tuli mieleeni että jos piippu on rihlattu, luodin pyörimisnopeus ehtii kasvaa suuremmaksi pidemmässä piipussa ja luoti pysyy vakaammassa lentoasennossa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Voipi olla niinkin yksinkertaista, että pitkäpiippuista et voi samalla voimalla heiluttaa niin paljoa kuin lyhytpiippuista.

Tähtäystä haittaa lähinnä käden jännitystilat ja sydämen syke - itse ainakin huomasin intissä ampuessani sydämen sykkeen vaikuttavan - laukaus piti sitten vain ampua sopivassa kohdassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksi selitys voisi olla myös aseen massassa. Pidempi piippuinen ase painaa enemmän kuin hyhyempi piippuinen ja on täten vakaampi ja laukaus siten tarkempi.

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1153
Tetraedri
Se tuli mieleeni että jos piippu on rihlattu, luodin pyörimisnopeus ehtii kasvaa suuremmaksi pidemmässä piipussa ja luoti pysyy vakaammassa lentoasennossa.

Ei se luoti lyhyessäkään piipussa "sutia" lyö. Eli lähtee pyörimään heti kunnolla rihlan mukana, jolloin pyörimisnopeus korreloi hyvin lähtönopeuden ja rihlannousun kanssa. Voi kyllä olla että pidemmässä piipussa luoti kerkeää istua paremmin rihlaan ja lähtee pyörimään tarkemmin pituusakselinsa ympäri. Ja toki nämä edellä mainitut kuten piipun massa vaikuttavat suuresti.

Tuosta aseen piipun pituudesta ja kaikesta siihen vaikuttavasta voisit saada tietoa kun kirjoitat Googlen hakukenttään sanan Gunwriters joka on edesmenneen legendaarisen asetietäjän P.T.Kekkosen kotisivu. Sieltä löytyy melkein mitä tahannsa kaikista maailman aseista!

Lähtönopeus on varmastikin merkitsevin tekijä.

Pitempi piippu - pitempi aika luodilla kiihtyä.

Tästä seuraa se, että luodin lentorata on laakeampi verrattuna hitaammin lentävään luotiin. Myöskin esimerkiksi sivutuulen vaikutus on vähäisempi lyhyemmän ajan ilmassa olevaan luotiin.

Tulipas vielä tuosta mieleen niin legendaarinen aseita käsittelivien lehtien asiantuntijatoimittaja P.T.Kekkonen suoritti Erä-lehden palstoilla kysymykseen vastaavan testin ehkä -80 luvun alussaa ampumalla ruuvipenkkiin kiinnitetyllä täyspitkällä piipulla varustetulla 22.LR piekkarilla lukuisia laukauksia sisältävän kasa-ammunnan ja sitten sahasi piipun siten että se oli enään 150 mmm pitkä patruunapesän suusta ja sama ammunta uusittiin. -Ei mainittavia muutoksia osumakasaan!!!

Mietiskelijä
Tulipas vielä tuosta mieleen niin legendaarinen aseita käsittelivien lehtien asiantuntijatoimittaja P.T.Kekkonen suoritti Erä-lehden palstoilla kysymykseen vastaavan testin ehkä -80 luvun alussaa ampumalla ruuvipenkkiin kiinnitetyllä täyspitkällä piipulla varustetulla 22.LR piekkarilla lukuisia laukauksia sisältävän kasa-ammunnan ja sitten sahasi piipun siten että se oli enään 150 mmm pitkä patruunapesän suusta ja sama ammunta uusittiin. -Ei mainittavia muutoksia osumakasaan!!!

Olen samaa mieltä.

Laitanpas tähän nyt sitten kaksi henkilökohtaista huomiota. Minulla on venäläinen Toz M8 pienoiskivääri jolla ammuin penkissä 10 testilaukausta 25m etäisyydellä. Kasa oli muistaakseni jotain 6 - 7 mm. Aseseppä katkaisi sitten piipusta 25cm pois ja tilalle asennettiin kohtuullisen järeä äänenvaimennin sekä laukaisu viritettiin n. 100g tasolle. Modifikaation jälkeen penkissä 10 laukausta antoi samalla patruunalla yhtä pienen kasan.

Toiseksi, testasin Walther GSP tarkkuupistoolia myös. Tehtaan testitaulussa oli tasan .22 luodin mentävä reikä viidellä laukauksella. Testasin Waltheria penkissä eri patruunoilla ja eri patruunamerkkien välillä oli suuriakin eroja tarkkuudessa. Tässä aseessa on neljä tuuman piippu.

Johtopäätökseni on siis että piipun pituudella ei ole merkitystä osumatarkkuuteen. Eiköhän patruunan tasalaatuisuus ratkaise eniten.

Jos rihlatulla tykillä/aseella ammutaisiin kuussa, niin mitenpäin ammus tippuisi lennon loppuvaiheessa? (Okei, kuu on tässä vaiheessa yhtäpainava kuin maa, ettei ammus karkaa avaruuteen.) Pitäisikö ammuksen hyrrävoimat sen samassa kulmassa kuin ammuttaessa?

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039
Volitans
- itse ainakin huomasin intissä ampuessani sydämen sykkeen vaikuttavan - laukaus piti sitten vain ampua sopivassa kohdassa.

Jeps, sydämen lyöntien välissä ja ulos hengittäessä. Hengityksen pidätyskin haittaa osumista. Minä sain tarkkuuskiväärillä pitkillä matkoilla (800 - 1000 m) parhaan tuloksen vetämällä sisään hengittäessä liipasimesta löysät pois, sitten sydämen lyöntien välissä, ulos hengittäessä laukaisten.

Ot: yllättävää, kuinka paljon pidemmillä matkoilla (esim. mainitsemillani 800 - 1000 m) luoti menettää korkeuttaan. Jos aseen on kohdistanut 1000 metriin ja ampuu samalla kohdistuksella kahdeksaan sataan, luoti lentää koko taulun yli.

MarsMan
Aseseppä katkaisi sitten piipusta 25cm pois ja tilalle asennettiin kohtuullisen järeä äänenvaimennin sekä laukaisu viritettiin n. 100g tasolle. Modifikaation jälkeen penkissä 10 laukausta antoi samalla patruunalla yhtä pienen kasan.

Ratkaisevaksi asiaksi noussee tähtäyslinjan pituus kun ei käytetä optiikkaa, ja se kuinka tukeva ampuma-asento on mahdollista saada ko. aseen keralla.

no joo jos sulla on Steyr Mannlichherin huippukivääri ja valikoidut patruunat. Itse kokeilin tuota aikoinaan Mannilla ja osumat 10 sentin peltilätkään olivat harvinaisia kilometrin päästä..
Siksi jätinkin tuon kokeilun Herra Mannerheiminristin Ritarin Simo Häyhän seuraajien opeteltavaksi.
Huh vaan!

Etäisyydet olivat erilaisia kohteisiin mutta edessä oli eri tasoissa pokittaisia taisteluhhautakaivantoja -60 luvulla ja sieltä kouluttajat nostivat esiin keppien päässä olleita lakkeja ja kypäräriä pahvisine naamatauluineen ja niitä piti ampua.
Savupanoksia heitettiin maastoon ja "taistelua käytiin"!
Tosin oli härnäystä välillä ja olla ampumatta ettei paljastasta itseään ja piti vaihtaa asemaa vara-asemaan ja niin edelleen.
koska kranaattikuuro oli luvassaa kohta jos oma tuliasema paljastui.
Pääsääntö oli että tarkka-ampuja tyhjentää suolensa ja rakkonsa tarkoin ennen asemaan siirtymistä, koska niihin toimiin ei ollut aikaa silloin kun piti olla liikkumattomana ja naamioituneena . Joskus tuo tuliasemaan hivuttautuminen saattoi kestää tuntikausia!

Vaunun tykin vaimentamisesa ei liene järjen häivääkään. Sabotteja ampuessa liike-energia on se avainsana. Ja nykyään ei vaunujen päätarkoitus ole miehistön kurmottaminen he:n avulla. Sen homman hoitaa sitten rynnäkkövaunut/jalkaväki.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat