Sivut

Kommentit (54)

Bomt Kneder
Onko sinulla historiaa aikaisemmista unihäiriöistä? Tuo vaikuttaa jonkin sortin valveunelta. Ne ovat sukua unissakävelylle. Sitä minulle on sattunut harvoin, mutta säännöllisesti lapsuudesta saakka. Kerran tuli käänteinen tapaus, eräänlainen valveuni, jossa vielä heräämisen jälkeen näin aamulla kotonani uniolentoja. Yksi noin kymmenvuotias poika poika tuli vastaan portaissa ja siitä koskettaessa jäi jäljelle vain kasa tyhjiä vaatteita. Erittäin epämiellyttävää. Piti mennä takaisin nukkumaan, jotta pääsi eroon niistä. Unia, joissa tajunta herää ja tiedän näkeväni unta näen säännöllisesti.

Kuulemma erilaiset unihäiriöt ovat aika yleisiä. Kuten unet yleensäkin; niitä ei vain muista.




Mielestäni noita kutsutaan selkouniksi eli lucid-uniksi. Tiedostat olevasi unessa ja voit tehdä mitä vain. Olisi kannattanut yrittää vaikka tappaa ne uniolennot.

Bomt Kneder
Tarkemmin kuvailtuna heräsin vaimon kanssa aamulla ja ihmettelin koko ajan miksi olen näin luonnottoman väsynyt.

Olet siis luultavasti herännyt rem-univaiheessa, jolloin herättyään on muistaakseni usein kovin väsynyt. Siis ajankohtakin sopii. Olen lukenut, että selkounia voi saada helpoiten heräämällä(herätyskello) rem-vaiheessa(käytännössä tarkoittaa, että kun on nukkunut pari-kolme tuntia), valvomalla hetken ja sitten menemällä takaisin nukkumaan.

Unista ja niissä vierailevista vainajista (kalmo on muuten 40-luvun kuollutta ruumista tarkoittava uudissana) vielä. Luin aikoinaan tutkimuksen, muistaakseni New Scientistista, jossa todettiin, että kuolemaa lähestyvät saattohoitopotilaat näkivät paljon unia kuolleista ystävistään, sukulaisistaan ja jopa vihamiehistään. He usein kokivat, että nämä oikeasti vierailivat heidän luonaan ja esimerkiksi sopivat vanhoja riitojaan. Mielenkiintoinen psykologinen piirre. Sen jutun mukaan potilaan rajusti kasvaneet kokemukset kuolleiden vierailuista unissa olivat vakavasti otettava hälytysmerkki hengenvaarasta. Joku evoluutiopsykologi voisi varmaan kertoa sille jonkin teoreettisen selitysmallin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Unessa ei voi nähdä unta unen sisällä.

On mulla ollu mun mielestä tuon tyyppinen krapulauni. Siinä heräsin kaverin tultua kämppääni, kysyin kuulumisia, ja sitten kaveri alkoi yhtäkkiä muttua epämääräiseksi tummanpuhuvaksi usvaksi ja aaltoilla ja leijua pitkin seiniä. Hätkähdin hereille kokemuksesta säikähtäneenä, katsoin sivulle, ja kaveri leijui siinä edelleenkin. Sen jälkeen painoin kateni vastakkain, ja toivoin hyvin voimakkaasti että nyt herään, ja heräsinkin. Ellei uni jatku vieläkin...

Joku intiaanitarina unien hallitsemisesta väittää ensiaskeleen olevan se, että alkaa unessa katsoa käsiään. Kerran tein niin, ja käteni alkoivat heti liikkua vimmatusti, sillä tavalla, että kummankin käden sormet heiluivat kasvojeni edessäni niin, että näyttivät viuhkamaiselta. Se oli kanssa yllättävän inhaa...

Bomt Kneder
Sen jutun mukaan potilaan rajusti kasvaneet kokemukset kuolleiden vierailuista unissa olivat vakavasti otettava hälytysmerkki hengenvaarasta.

Olipas helpottavaa saada asiaan selitys...

tupakka
Mielestäni noita kutsutaan selkouniksi eli lucid-uniksi. Tiedostat olevasi unessa ja voit tehdä mitä vain. Olisi kannattanut yrittää vaikka tappaa ne uniolennot.

Uskoakseni tässä tapauksessa oli selkounille ikään kuin käänteinen ilmiö. En siis herännyt unen sisällä, vaan uni jatkui valvemaailmassa. Sitä tapahtuu, vaikka se on kuulemma harvinaisempaa. Itse asiassa minä tallasin sen yhden pojan päälle ja siitä jäi vain vaatteet jäljelle.

Ei valveunissakaan voi aina tehdä mitä haluaa. Olen ollut bussissa, joka on täynnä eri paikoista tuntemiani ihmisiä. Laskeva aurinko paistoi ja minua oltiin viemässä erotettavaksi työstäni. Olin täysin tajunnaltani hereillä ja tiesin näkeväni unta. Bussikuski ei suostunut pysähtymään ja muut eivät ottaneet minua vakavasti. Silloin en tiennyt vielä, että unesta pääsee pois menemällä nukkumaan. Tunne oli paniikinomainen, kun sieltä ei päässyt mitenkään pois.

Jotkut pitävät noita kivoina. Minä en.

Aatos
Bomt Kneder
Sen jutun mukaan potilaan rajusti kasvaneet kokemukset kuolleiden vierailuista unissa olivat vakavasti otettava hälytysmerkki hengenvaarasta.



Olipas helpottavaa saada asiaan selitys...

Paino ilmaisulla "rajusti kasvaneet". Kuten sanoin, minäkin näen kuolleita sukulaisiani unissani. Tässä puhuttiin vakavasti sairaista saattohoitopotilaista. Jos sinulla ei ole aidsia, terminaalivaiheen syöpää tai antibioottiresistanttia tuberkuloosia tms, niin aihetta huoleen ei ole.

NOH..anteeksipyyntöni vinoilustani "Bomt Knederille", mutta
kun mies on niin vietävän totinen ja huumorintajuton, kiusaus käy
joskus ylivoimaiseksi. Asiallisimmasta päästä kirjoittajia toki.

Näitä kerrottuja unikokemuksia varmaan on jokaisella, "uni unessa"..
mutta olettekos nähneet "tandemina" ?. "BUSHMAN" oli nuorempana
miehenä Kanarialla ja jakoi huoneen Kanadassa asuvan suomalai-
sen kanssa. Olimme kieltämättä "käyskennelleet viinitarhoissa" vii-
kon aikana, mutta vielä ei ollut pikku-ukkojen aika. Huoneen aamu-
hämärässä raotin silmiäni ja sängyn päässä seisoi miekkonen.
Sisään murtautunut roisto, päättelin ja annoin itselleni hetken aikaa
herätä kokonaan ja päätin sitten karjaista ja hypätä kimppuun.
Saatuani tämän päättelyketjun loppuun äijä alkoikin "liueta" ilmaan
ja hävisi kohta kokonaan. Hölmistyneenä nousin istumaan. Samassa
kaveri ponkaisi ylös omasta sängystään metrin päässä ja kysyi:
"Näitkö tuon apinan jalkopäässäni ?". Hyvässä sovussa päätimme
hieman vähentää nestemäisiä ravinteita loman loppuosalle !

Bomt Kneder

Ei valveunissakaan voi aina tehdä mitä haluaa...
... Bussikuski ei suostunut pysähtymään ja muut eivät ottaneet minua vakavasti.

Joo, selkounissa olen huomannu just tuon saman ilmiön, eli voit tehdä mitä haluat, mutta muita ei saa tekemään/sanomaan mitä haluaa. Eli unissa esiintyvät henkilöt ovat selkounenkin aikana itsenäisiä.

Kerran tajusin selittäessäni muutamalle kaverille unessa, että näen unta, että ne kaveritkin ovat luomuksiani, eli mitä varten niille mitään selitän. Sitten ei se uni ollutkaan niin mukava.

Tajusin siinä unessa samojen kaverien kanssa kiskottuamme asuintaloni katon seinää vasten olevani unessa, sen jälkeen ajattelin mennä vintille katsomaan maisemia, koska katto ei enää ollut tiellä, ja se olisi ollut hyvä paikka lähteä lentelemään, mutta vintille mentyäni huomasin katon olevan silti paikalla. Eli tuli raja mielikuvituksellekin vastaan. Sitä menin sitten selittämään niille kavereille, mutta tajusin puhuvani turhaan heillekin, jonka jälkeen aloin toivoa herääväni ja heräsin.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210

Vielä kouluikäisenä näin kerran unta, jossa esiintyi muuan luokkakaverini. Unessa heräsin, menin kouluun ja kerroin kaverilleni, että olin nähnyt hänestä unta. Heräsin sitten oikeasti tästä unesta; oli aika häkeltynyt olo.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Bomt Kneder

Unessa ei voi nähdä unta unen sisällä.

Kerran heräsin unesta. Totesin että ei, tämä on unta vielä, siis tiedostin olevani unessa edelleen, joten päätin herätä uudelleen. Sama toistui, kunnes 3. kerran herättyäni totesin olevani valveilla ja menin keittämään kahvia.

Eräs erityisen voimakkaana mieleenpainunut kokemus sattui n. 5 vuotta sitten. Oli iltayö, enkä nukkumaan käytyäni ollut omasta mielestäni vaipunut mitenkään kovin syvään uneen. Ehkä n. tuntia myöhemmin tunsin etten kykene liikkumaan, minkä seurauksena tietysti kauhu valtasi mieleni. Pian kuitenkin tunsin jonkun läsnäolon, nimenomaan "hyvän" olennon, ja jäin rauhallisesti odottamaan mitä tuleman pitää. Tunsin kuinka voimakas käsi nosti minut istumaan (olin edelleenkin kykenemätön liikkumaan). Sitten näin hämärässä, lähes pimeässä huoneessa valkoisen kohteen, sanoisin sen muistuttaneen pallomaista tähtijoukkoa kaukoputken läpi katsottuna, lentävän luotani huoneen kiertäen nurkkaan, minne se sammui. Tunsin olevani valveilla. Hetken aikaa istuskelin sängyn laidalla ja mietin mitä oli tapahtunut ja kävin nukkumaan uudelleen. Tämä siis tuntuu vielä nyt vuosien jälkeenkin erinäisiä jännittäviä unikokemuksia myöhemmin erityisen todentuntuiselta.

Nuo lucid-unet ovat kanssa tuttuja, yhteen aikaan niitä sunnuntaiaamupäivisin katselin, kun oli aikaa moiseen.

Liki viikoittain nään unia, joissa en pysty liikkumaan. Nämä ovat varsin epämiellyttäviä, toisinaan joku demoni tuntuu olevan läsnä ja toisinaan ei. Kuitenkin tietoisuuden tila on niin korkea, ettei painajaisista voi puhua, ymmätää tilanteen selvästi; on unessa mutta ruumis ei tottele aivojen käskyjä.

Toki nään myös "tavallisia unia" sekä harvemmin painajaisia, yleensä kahden tai useamman päivän putken jälkeen. Eppu Normaalillahan on tästä mainio kappale, Delirium Tremens.

Zarq
Kerran heräsin unesta. Totesin että ei, tämä on unta vielä, siis tiedostin olevani unessa edelleen, joten päätin herätä uudelleen. Sama toistui, kunnes 3. kerran herättyäni totesin olevani valveilla ja menin keittämään kahvia.

Eräs erityisen voimakkaana mieleenpainunut kokemus sattui n. 5 vuotta sitten. Oli iltayö, enkä nukkumaan käytyäni ollut omasta mielestäni vaipunut mitenkään kovin syvään uneen. Ehkä n. tuntia myöhemmin tunsin etten kykene liikkumaan, minkä seurauksena tietysti kauhu valtasi mieleni. Pian kuitenkin tunsin jonkun läsnäolon, nimenomaan "hyvän" olennon, ja jäin rauhallisesti odottamaan mitä tuleman pitää. Tunsin kuinka voimakas käsi nosti minut istumaan (olin edelleenkin kykenemätön liikkumaan). Sitten näin hämärässä, lähes pimeässä huoneessa valkoisen kohteen, sanoisin sen muistuttaneen pallomaista tähtijoukkoa kaukoputken läpi katsottuna, lentävän luotani huoneen kiertäen nurkkaan, minne se sammui. Tunsin olevani valveilla. Hetken aikaa istuskelin sängyn laidalla ja mietin mitä oli tapahtunut ja kävin nukkumaan uudelleen. Tämä siis tuntuu vielä nyt vuosien jälkeenkin erinäisiä jännittäviä unikokemuksia myöhemmin erityisen todentuntuiselta.

Nuo lucid-unet ovat kanssa tuttuja, yhteen aikaan niitä sunnuntaiaamupäivisin katselin, kun oli aikaa moiseen.

Liki viikoittain nään unia, joissa en pysty liikkumaan. Nämä ovat varsin epämiellyttäviä, toisinaan joku demoni tuntuu olevan läsnä ja toisinaan ei. Kuitenkin tietoisuuden tila on niin korkea, ettei painajaisista voi puhua, ymmätää tilanteen selvästi; on unessa mutta ruumis ei tottele aivojen käskyjä.

Sinulla on ilmeisesti lievä taipumus unihalvaukseen, jossa uneen normaalisti kuuluva aivorungon halvaus estää aivojen käskyjen siirtymisen vartaloon heräämisen jälkeen. Mielenkiintoista on että siihen usein liittyy tosiaankin kokemus jonkun, yleensä pahansuovan olennon läsnäolosta. Tyypillistä on kuulemma tuntemus ja jopa nähty havainto siitä, että jokin hirviö istuu rinnan päällä ja uhri/nukkuja/potilas kykenee liikuttamaan vain silmiään. Epäilemättä erittäin epämiellyttävää.

Tuo unihalvaus on erittäin epämiellyttävä kokemus. Nukkuessani havahduin ensin tupakan savuun huoneessa. Ihmettelin, koska itse en polta tupakkaa. Samaan aikaan koin pahan huoneessa, itse Manalan herran. Sänky ryhtyi tärisemään ja en saanut happea. Heräsin. En nukkunut enää samana yönä.

Lucid-unista aikoinani luin paljon ja aloin harjoitella sen näkemistä. Ensimmäinen kerta tapahtui kyllä eräällä lailla harjoittelematta. Heräsin yöllä olohuoneeta kuuluvaan meluun. Menin katsomaan ja telkkarista tuli piirrettyjä keskellä yötä. Mietin aikani ja tajusin näkeväni unta. Kokeilin sitten saanko käteni työnnettyä sängyn läpi(muistin tuon nyrkkisäännön lucid-palstoilta) ja sinnehän se upposi. Lensin, kokeilin matrix-tyylistä luotien pysäyttelimistä jne. Harmikseni en pystynyt jatkamaan kovin pitkään sitä. Olo oli herättyä aivan kuin virtuaalimaailmasta. Muutaman kerran sen jälkeen olen lucidia nähnyt, mutta en enää ole jaksanut "harjoitella" asiaa.

http://www.hoyhensaaret.info/

Bomt Kneder
Unista ja niissä vierailevista vainajista (kalmo on muuten 40-luvun kuollutta ruumista tarkoittava uudissana) vielä. Luin aikoinaan tutkimuksen, muistaakseni New Scientistista, jossa todettiin, että kuolemaa lähestyvät saattohoitopotilaat näkivät paljon unia kuolleista ystävistään, sukulaisistaan ja jopa vihamiehistään. He usein kokivat, että nämä oikeasti vierailivat heidän luonaan ja esimerkiksi sopivat vanhoja riitojaan. Mielenkiintoinen psykologinen piirre. Sen jutun mukaan potilaan rajusti kasvaneet kokemukset kuolleiden vierailuista unissa olivat vakavasti otettava hälytysmerkki hengenvaarasta. Joku evoluutiopsykologi voisi varmaan kertoa sille jonkin teoreettisen selitysmallin.

Tuohan on huolestuttavaa. Olen tasan kaksi kertaa nähnyt läheltä
kuolleita. Ensimmäinen oli suuresti kunnioittami laitoksen johtaja yli-
opistolla, joka kuoli varsin nuorena, alle nelikymppisenä äkilliseen
sairauskohtaukseen. Eräänä yönä hän ilmestyi minulle unessa, kes-
kustelimme normaalisti, kunnes äkkiä tajusin, että hänhän oli kuol-
lut, ei hän siinä voinut olla. Uni oli hyvin todentuntuinen. Vaikka mi-
nu kylmäsi, sanoin "Mutta sinähän olet kuollut ?". "Niin, hän vastasi,
eikö elämä olekin ihmeellistä !". Heräsin pian tämän jälkeen. mutta
uni oli sen verran mieleenjäävä, että muistan sen elävästi vielä vuo-
sikymmenien jälkeenkin.

Vanhemmistani, parikymmentä vuotta sitten kuolleesta äidistäni ja
kymmenisen vuotta sitten kuolleesta isästäni näin vuosien varrella
useinkin unta, jossa olin ollut pitkällä matkalla ( matkustan oikeas-
tikin paljon työni vuoksi ) ja muistin, etten ollut pitkään aikaan käy-
nyt heitä tervehtimässä, itse asiassa en vuosiin ja päätin soittaa.
Se ei kuitenkaan koskaan onnistunut, puhelu ei mennyt minnekään
tai äänet kuuluivat vain tunnistamattomina tai puhelimessa ei ollut
olleenkaan näppäimiä tms. Pari yötä sitten sama uni alkoi taas,
mutta tällä kertaa menin vanhempieni luokse, joka asuivat korke-
assa kerrostalossa, jonkalaisessa en ollut koskaan käynyt. "Tapa-
sin" sekä äitini että isäni ja halasin äitiäni, uni oli niin todentuntuinen,
että heräsin kyyneleet silmissäni. Tunnen itseni täysin terveeksi,
mutta seitsemääkymmentä lähestyvänä, tarkoittiko uni sitä, että
minulla onkin jokin piilevä vakava sairaus ja lähtöni on lähellä ?

Äitini kuolemaan liittyi myös outo ennaltanäkökemus. Äitini koki
kolmisen viikoa ennen kuolemaansa nk. toispuoleisen halvauksen
( kuten isänikin vuosikymen myöhemmin ) ja makasi lähes liikun-takyvyttömänä sairaalassa. Olimme kuolemaa edeltävänä iltana
käyneet vaimoni ja pikkutyttäreni kanssa häntä katsomassa, eikä
hänen tilassaan ollut mitään muutosta. Yöllä näin unta, jossa äitini
oli noussut seisomaan lattialle sairaalasänkynsä viereen ja käveli
onnellisen näköisenä, ihmettelimme ihmettä. Kerroin aamulla unes-
ta vaimolleni, joka meni hiljaiseksi, muttei sanonut mitään. Noin
kymmeneltä aamulla työpaikalleni soitetiin sairaalasta, että äitini
oli nukkunut pois aamuyöstä. Vaimoni kertoi sitten "tienneensä"
noin tapahtuvan, kysymyksessä oli kivanha kuoleman symboli,
mutta hän ei kertakaikkiaan saanut sitä sanotuksi minulle.

Vierailija
Bomt Kneder
Kannabis ei muuten aiheuta hallusinaatioita.

Kyllä aiheuttaa.

Ei muuten kannata kirjoittaa tuolle trollille tällaisia vuodatuksia ja selittelyitä, koska se paisuu aineistosta aivan silmissä. Eihän tuon peikkolapsen päänpuolikkaan takana piileskelevällä idiootilla ole pienintäkään aikomusta suhtautua mihinkään kirjoittamaasi muuten kuin pilkallisesti.

Vierailija
Zarq
Bomt Kneder

Unessa ei voi nähdä unta unen sisällä.



Kerran heräsin unesta. Totesin että ei, tämä on unta vielä, siis tiedostin olevani unessa edelleen, joten päätin herätä uudelleen. Sama toistui, kunnes 3. kerran herättyäni totesin olevani valveilla ja menin keittämään kahvia.

Olen koko tämän keskustelun ajan yrittänyt muistella yhtä untani, jonka näin n. kymmenen vuotta sitten, ja nyt tämä sinun muistelusi palautti sen mieleeni.

Heräsin vaimoni vierestä ulko-ovelta kuuluvaan kolinaan. Oli aivan pimeää ja nousin pystyyn tarkistamaan melun lähdettä. Kävelin asunnon poikki, kun äkkiä heräsin vaimoni vierestä ulko-ovelta kuuluvaan kolinaan. Tajusin nähneeni äsken unta ja nousin naureskellen sängystä. Kävelin asunnon poikki, kun taas heräsin vaimoni vierestä ulko-ovelta kuuluvaan kolinaan. Tällä kertaa ei enää naurattanut. Neljännellä kerralla heräsin oikeasti, ja se tuntui hyvin kummalliselta, ikään kuin olisin palautunut todellisuuteen portaittaisesti, niin ettei unen ja todellisuuden saumakohtaa voinut kunnolla hahmottaa. Sama koski myös tuon alussa kertomani unen kakkosvaihetta; kun lakanaa ravistettiin allani niin että olin kierähtää sängystä, tuntui vielä herätessä siltä että lakana liikkuu. Vinha tunne.

Minä en koe unihalvausta mitenkään erityisen uhkaavana ja pelottavana tuntemuksena. Kyseinen tila on minulla verrattain yleinen, useimmiten se esiintyy viikonloppuaamuisin kun on tullut nukuttua liian pitkään. Herätessään huomaa heti mistä on kyse, kaikki aistit ovat ikäänkuin sumussa, vaikka reaalimaailma on oikeasti läsnä. Liikkuminen ei tietenkään onnistu.

Tila on lähinnä mielenkiintoinen, siinä voi tarkkailla maailmaa hieman eri tavalla ja yrittää hallita unitilaansa. Olen mm yrittänyt saada aikaan tietoisesti ruumiistapoistumiskokemuksen, puoliksi onnistuin. Ensiksi sain käteni "irti" ja lopulta nousin noin metrin verran ylöspäin. Vinkeää. Sitten heräsin. Jännittävä kokemus, mutta ei pelottava.

Herääminen yleensä onnistuu joko "menemällä" nukkumaan uudestaan tai keskittymällä hurjasti jonkin ruumiinosan, yleensä käden, liikuttamiseen. Samoin jos ulkoapäin tulee mikä tahansa ääni läheltä tai muu häiriö, esim joku tulee huoneeseen, herääminen tapahtuu heti.

Mielenkiintoinen keskustelu. En taida itse olla sittenkään kovinkaan epänormaali kun lukee kertomuksianne Kyllä joskus tosiaan unet ovat suunnilleen luokkaa 10 Richterin asteikolla. Omalla kohdallani olen monesti jälkeenpäin unia muistellessani löytänyt yhtymäkohtia menneisiin tapahtumiin. Aivoilla näyttää olevan melkoinen kyky yhdistää asioita mitä kummallisimmiksi uniksi.

Puhuuko Armitage nyt alkoholin aiheuttamasta krapulasta ja unistaan vai muista mahdollisesti käyttämistään kemiallisista yhdisteistä?

Sivut

Tasan vuosi sitten

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat