Seuraa 
Viestejä45973

Mitä vaaditan, jos vanhaan myllypatoon rakentaisi pienen kymmenen kilowatin vesivoimalan? Pudotuskorkeus on 1,5 metriä, ja paikalla on edelleen vanhan myllyn rakenteet. Mistä pienen vesivoimaln saisi hankittua. Googlettamalla löytyi vain järeitä ratkaisuja. Onko teistä joku rakentanut omaa vesivoimalaa?

Sivut

Kommentit (34)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aku Ankassa tämäkin on selvitetty kun purosta saatiin jopa televisioon, lämmittävään patjaan ja ties mihin muuhunkin sähköä. Kumma mies se Ankka Vankka.

.
Seuraa 
Viestejä846
Dima
Mitä vaaditan, jos vanhaan myllypatoon rakentaisi pienen kymmenen kilowatin vesivoimalan? Pudotuskorkeus on 1,5 metriä, ja paikalla on edelleen vanhan myllyn rakenteet. Mistä pienen vesivoimaln saisi hankittua. Googlettamalla löytyi vain järeitä ratkaisuja. Onko teistä joku rakentanut omaa vesivoimalaa?

Aikamoinen puro, vaaditaan n.7m^3/s virtaus 10kW teholle.

installer
Seuraa 
Viestejä9908

Itse olen miettinyt vesivoimalan rakentamista Lappiin tontillamme olevaan puroon,tosin en havittele 10Kw vaan 500W olisi jo kova sana.

Todennäköisesti lähden hutkimaan mututuntumalta vanhoista polkupyöristä vesiratasta ja auton akkulatureista generaattoreita,katsotaan mitä tulee...

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

.
Dima
Mitä vaaditan, jos vanhaan myllypatoon rakentaisi pienen kymmenen kilowatin vesivoimalan? Pudotuskorkeus on 1,5 metriä, ja paikalla on edelleen vanhan myllyn rakenteet. Mistä pienen vesivoimaln saisi hankittua. Googlettamalla löytyi vain järeitä ratkaisuja. Onko teistä joku rakentanut omaa vesivoimalaa?



Aikamoinen puro, vaaditaan n.7m^3/s virtaus 10kW teholle.

Piste teki pilkkuvirheen

Tuolla putoskorkeudella on kyllä mahdollista saavuttaa tavoittelemasi 10kW reilun 1m^3/s virtaamalla. Likimäräisen tehon voit laskea seuraavan peukalosäännön mukaan:

Teho(kW) = 6 x putouskorkeus(m) x Virtaama(m^3/s)

Noissa itsetehdyissä mikro- ja minivoimaloissa käytetään yleensä kaplanturpiinia, jonka voi itsekin rakentaa asentamalla veneen potkuri putken sisään. Rakennusohjeita löytyy ainakin vanhasta Setälän Suuresta Taitokirjasta (löytynee kirjastoista).

simppeli, mutta ei maksimaalisen paras generaattori hyötysuhteeltaan on normaali 3 vaiheinen oikosulkumoottori. Sillä saa normaalia 50 hz vaihtovirtaa syötettyä talouteen. Joskin tahdistamiseen, tai oikeastaan 50 hz tahdissa pysymiseen vaaditaan jatkuva kytky sähköverkkoon.

laitos ei siis vaadi mitään säätimiä. Korkeintaan tähti-kolmio käynnistimen, jos kyseessä on suuri kone.

laitoksen käynnistys sujuu seuraavasti:

Patoluukun ollessa vielä kiini, kytketään moottoriin sähkö. Koneen käynnistyttyä päästetään vesi turbiiniin avamalla patoluukut. Tässä vaiheessa virran suunta vaihtuu koneesta verkkoon päin. Kone alkaa toimimaan generaattorina. Mikäli konetta syötetään vanhanmallisen (pyörivä kiekko) KWH mittarin kautta, mittari alkaa pyörimään takaperin.
Nykyisten elektronisten mittareiden käyttäytymistä en tiedä vastakkaiselle virran suunnalle.

Kone pysyy 50 hz taajuudessa niin kauan, kuin kytkös valtakunnan verkkoon pidetään yllä. (siis tuottaa 50 hz taajuista vahtovirtaa) Jos kytkös katkeaa (pääsulakkeet palaa, tms) koneen kierrosluku saattaa karata, ja taajuus nousta. (minkä turbiini, vesivirta ja kuormitus vaan sallii)

Tulisikin huolehtia, jotta kuormaa on riittävästi kytkettynä. Esim vedenlämmitykseen, lämmitykseen, jne. Kone ei saisi käydä ilman kuormaa. Tai pahimmillaan, jos talosta katkeaa sähköt, saattaa jännite karata ja telkkari, tms. laite ottaa itseensä.

Voimalan pysäyttäminen suoritetaan sulkemalla patoluukku, ja veden virtauksen loputtua katkaistaan virta.

Pienelläkin koneella saa aikaan merkittävää sähkön säästöä. Sen voi antaa hyrrätä huoletta kellon ympäri. ja vaikka purosta loppuisikin vesi, kone ei paljoa kuluta käydessään "tyhjää".

taisi olla oikosulkugeneraattorin hyötysuhde jotain 0,6.

Saako tuommoista liittää yleiseen sähköverkkoon?

Sinänsä tuommoinen generaattori voisi olla hengenvaarallinen esim. muuntajan korjauksen aikana asentajat eivät välttämättä osaa varautua asiakas puolella olevaan jännitteelliseen linjaan.

Ylijännitesuoja taitaa olla hyvä varuste tuon generaattorin kanssa. Tai siitten säveltää ylijännitesuojapiirillä lisäkuorman generaattorille, ettei se ryntää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34719
Janne
Saako tuommoista liittää yleiseen sähköverkkoon?



Normaali liittymäasiakas ei missään tapauksessa saa tehdä noin. Jos sähköistää itse oman kämppänsä, millä keinolla tahansa sen tekeekin, on oma tuotanto ehdottomasti pidettävä aina irti sähköverkosta. Sähköntuotannosta pitää sopia erikseen sähkölaitoksen kanssa, yksityisasunnon mittakaavassa siihen tuskin suostutaan.


Sinänsä tuommoinen generaattori voisi olla hengenvaarallinen esim. muuntajan korjauksen aikana asentajat eivät välttämättä osaa varautua asiakas puolella olevaan jännitteelliseen linjaan.

Muun muassa tästä syystä sähkön omatoimisesta syöttämisestä valtakunnanverkkoon voi tulla arvaamattoman suuret taloudelliset, juridiset ja omantunnon seuraukset.

Jos joku jotain virittää, pääkytkin pois päältä ennen virityksiä. Silloinkin tietysti altistuu monenmoiselle turvallisuus- ja laillisuusongelmalle, mutta ainakin mokaamismahdollisuudet ovat helpommin hallittavissa oman kiinteistön alueella.

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Neutroni
Janne

Sinänsä tuommoinen generaattori voisi olla hengenvaarallinen esim. muuntajan korjauksen aikana asentajat eivät välttämättä osaa varautua asiakas puolella olevaan jännitteelliseen linjaan.



Muun muassa tästä syystä sähkön omatoimisesta syöttämisestä valtakunnanverkkoon voi tulla arvaamattoman suuret taloudelliset, juridiset ja omantunnon seuraukset.

Jos joku jotain virittää, pääkytkin pois päältä ennen virityksiä. Silloinkin tietysti altistuu monenmoiselle turvallisuus- ja laillisuusongelmalle, mutta ainakin mokaamismahdollisuudet ovat helpommin hallittavissa oman kiinteistön alueella.

Tälläisiä tapauksia on käsittääkseni jokunen tapahtunutkin. Yleensä kyseessä ovat olleet maatilojen isomman kokoluokan aggrekaatit, jotka on kytketty oman väen "asiantuntemuksella" suoraan liittymiskaappelin rinnalle. Maaseudulla on ainakin ollut valitettavan yleistä ratkaista sähköasennukset ilman ammattitaitoista apua.

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

Aikamoisia helvetinkoneita nuo vesivoimalat ovat kaikki tyynni. Aiheuttavat vain vahinkoa luonnolle tappamalla vaelluskalakannat ja tuhoamalla koskiympäristön. Myös pienien purojen rakentaminen on vahingollista, vaikka ei heti uskoisi. Ne toimivat nimittäin kalojen kutuympäristönä.

Ja väittävät vielä ympäristöystävälliseksi...just joo. Tehkää ympäristöteko, älkääkä rakentako vesivoimaloita. Niillä on saatu Suomessa jo riittävästi korvaamatonta tuhoa aikaiseksi.

Janne
Sinänsä tuommoinen generaattori voisi olla hengenvaarallinen esim. muuntajan korjauksen aikana asentajat eivät välttämättä osaa varautua asiakas puolella olevaan jännitteelliseen linjaan.



Katsotaanpa, mitä kirjat tähän sanovat...

Sähkötekniikan alkeet
Käytännössä ilmenee kapasitiivisia varauksia muuallakin kuin varsinaisten kondensaattorien yhteydessä. Niitä muodostuu esim. kaapeleihin johtimien ja lyijyvaipan seka lyijyvaipan ja rautavannesuojuksen välille.

----[turhaa tekstiä, jota en viitsinyt naputella]-----

Kapasitiivinen varaus purkautuu hitaasit pelkästään eristeiden vuodon kautta. Sähkölähteestä (sähköverkosta) erotettu kondensaattori, kaapeli ja ilmajohtokin varaa itseensä huomattavan sähkömäärän varsinkin suurjännitettä käytettäessä. Tämä sähkö saattaa aiheuttaa sähköiskun, jos erotettua sähkölaitetta varomattomasti kosketetaan. Voimakkaasta sähkölähteestä erotettu kondensaattori, kaapeli tai ilmajohto on siis ennen käsittelyä purettava siten, että erinimiset navat (liitosruuvit) yhdistetään keskenään ja myös maahan.

Kuten tekstistä varmaan jokainen huomaakin, on kirja melko vanha, nykyään taitavat lyijyvaipat ja rautavannesuojukset olla aika harvinaisia... Mutta asiaan liittyvät fysikaaliset perusteet eivät ole muuttuneet miksikään, vaan edelleen kaapelit voivat varata itseensä aika suuriakin latauksia, minkä vuoksi edelleenkin vaiheet pitää oikosulkea keskenään, ja maadoittaa ennen töiden aloittamista. Ellei kaapeleita sitten kytketä ns. "kuumina".

Tep
Seuraa 
Viestejä827

Käsittääkseni jo padon rakentaminen vaatii luvan. Sehän on veden säännöstelyä. Jos paikalla on ollut esim. myllyn pato, niin homman pitäisi olla selvä. Uudishanke on sitten toinen juttu.
Talvi on sitten kanssa ongelma. Paikat tuppaa jäätymään eli strategisiin paikkoihin pitää laittaa lämmitysvastukset. Vitsit ovat vähissä, jos vähävetisenä aikana on kova pakkanen.

Niin. Se on jännä ilmiö, kun puhutaan puroon laitettavasta generaattorista ja siihen liittyvästä tekniikasta, osa porukkaa alkaakin juristiksi. Oletteko kateellisia sille, joka uskaltaa laittaa puroonsa ropellin? Luonnonsuojelu on asia erikseen, ja sille täytyy antaa arvoa.

Eikä ole mitenkään kummallista hoitaa asiaa niin, jotta riittävästi kuormaa on päällä, eikä sähkö virtaa verkkoon päin. Verkosta tarvitaan vain tahdistus.

Sitäpaitsi muuntajan tms. verkkokorjauksen aikana kärähtää joko generaattori tai pääsulakkeet. Eihän sellainen voimala jaksa syöttää koko kylää. (ts. muuntopiiriä) Varsinkin talon varokkeiden kautta.

Tää menee niin V*tun amerikkalaiseksi. Älkää vaan tehkö mitään. kattokaa salkkareita ja muistakaa maksaa tv-lupa. Se on turvallista, eikä tule rikottua mitään sääntöjä.

.... Toisaalta amerikkalaisittain ajatellen: Oikosulkumoottorissa ei lue tätä kieltävää tekstiä. Eikä varmaankaan sähköyhtiötkään ole muistanut laittaa moista sopimusehtoihin.

Voihan tuon tehdä muutoinkin. Rakentaa koneeseen magnetoinnin, ja ajaa tuotetun sähkön lämmöksi vastuksella. Vaikka kattilaan tai varaajaan. Olkoompa taajuudet ja jännitteet mitä vaan, vastus kyllä toimii ja lämmittää.

veneen potkureista saa aika hyviä. tarvitsee vain tietää veden virtaama ja haluttu kierrosnopeus. Tässä asiassa voi auttaa venemoottorikauppias. Joskin kauppiaan on ajateltava hieman väärin pain. Itse suunittelin yhden voimalan ihan tavallisista perälautaan laitettavista moottoreista. Niissä kun on kulmavaihde valmiina. Moottoreita laitettiin sopivaksi valmistettuun voimalarunkoon pystyyn 3 kpl. varsinaiset polttomoottorit poistettiin, ja niiden tilalle laitettiin generaattorit. Kulmavaihteen öljynvaihtoon tehtiin putket ylös, jotta ei tarvitse mennä sukeltelemaan öljytuubin kanssa. "Voimalarunkoon" tai oikeammin patolevyyn oli tehty sopivat aukot veden virtaamisen ohjaamiseksi potkureille. (3 kpl 300 mm halkaisijaltaan olevaa putkea) generaattorit oli 1 Kw:n luokkaa /kpl

Tiettävästi voimala on vieläkin toiminnassa. (-84 vuonna tehty)

Jotta näin.

Jos pienkuluttaja käyttää kiinteistössään samassa johtoverkossa valtakunnan sähkön ohella omatoimisesti syötettyä tai tuotetua sähköä, niin energiayhtiö vaatii poikeuksetta sen, että säähköpääkeskuksessa on ns. nolla-asentoinen hyväksytty erotuskytkin. Siis kytkimellä valitaan valtakunnan verkko - ei mitään - oma tuotanto. Mutta missään tapauksessa ei molempia!

Tuli mieleen tuon potkuriturbiinin testaamisesta että sen voi testata veneessä, hinaamalla sitä tietyllä nopeudella. Jos on säätöpotkuri niin saa kokeiltua nopeasti sopivan kulman.
Kuormana generaattori ja vastus, jotta saa mitattua joitain arvoja.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat