Seuraa 
Viestejä51

jos taskulamppu kulkisi valonopeutta ja siihen sytytettäisiin valo,niin mitä sitten.en älyä,valo ei syttyisi?

Mitä tahdon,siihen kykenen.

Sivut

Kommentit (40)

Taskulamppu ehtisi muuttua yhdeksi kolmiulotteisesti laajenevaksi eli räjähtäväksi energiakeskittymäksi, josta samalla avautuu energia-aaltoja jo hyvissä ennen ennen valonnopeutta.

Savor

;):)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Et huomaisi lampussa ulkopuolisena havainnoitsijana minkäänlaisia muutoksia, koska näin teoriassa sillä ei ole aikaa. Toisaalta jos sytyttäisit valon ja miljardisosasekunnin päästä lamppu lähtisi nopeudella c seuraamaan valoa, mitä luulet, jääkö valo 'lampun eteen'? Näin vallitsevan(?) teorian mukaan ei, vaan ulkopuolisena näkisit valon ja lampun välimatkan kasvavan nopeudella c.

Kysymyshän on sikäli mieletön, että suhteellisuusteorian mukaan mikään aineellinen ei voi kulkea täsmälleen valonnopeutta. Jos oletetaan sen taskulampun kulkevan vaikka nopeudella 0,99c, niin lamppu syttyy ja lampussa oleva havaitsija havaitsee lampun valon karkaavan lampun suhteen valonnopeudella c.

valonopeus... kysyn itseltäni jatkuvasti, että mihni suohon olen itseni vajottanut, kun tuhlaan aikaani täällä, mutta kun kone jurnuttaa ja kotiin ei töistä voi lähteä, niin jotain pitää keksiä. Tämä on kyllä nykyään yhtä mielenkiintoista kuin lottoaminen. Joka kerta kun tarkistaa, onko mitään, ei ole.

Niin, vastaus kysymykseen (jos fikkari kulkisi liki valonnopeutta) tulee siis suoraan suppean suhteellisuusteorian toisesta postulaatista, joka hieman yksinkertaistettuna kuuluu "Valonnopeus on sama kaikille havaitsijoille eikä riipu valon lähteen nopeudesta".

David
Seuraa 
Viestejä8877

Tuota valon nopeuden riippumattomuutta lähteestä / havaitsijasta ei ole kuitenkaan todistettu. Vain se, että ei ole olemassa eetteriä, jonka suhteen valon nopeus olisi vakio.

Lisäksi jäljelle jää myös se mahdollisuus, että se valo vaihtaa nopeuttaan lähteen ja havaitsijan välillä niin. että se etenisi lähteen suhteen sen lähistöllä nopeudella c ja vastaavasti havaitsijan lähistöllä sen suhteen nopeudella c. Eli kummankin objektin ympäristö (ainekenttä) vaikuttaisi valon etenemisnopeusteen sitä enemmän mitä lähempänä ko. objektia ollaan.

derz
Seuraa 
Viestejä2431

Teoreettiselta näkökannalta valon nopeuden invarianssi on kuitenkin niin tarpeellinen, että sitä on syytä pitää totuutena. Kyse ei nimittäin ole pelkästä valon nopeudesta vaan informaation maksiminopeudesta, jonka täytyy olla kaikille sama.

∞ = ω^(1/Ω)

Savor
Taskulamppu ehtisi muuttua yhdeksi kolmiulotteisesti laajenevaksi eli räjähtäväksi energiakeskittymäksi, josta samalla avautuu energia-aaltoja jo hyvissä ennen ennen valonnopeutta.

Savor

;):)


Räjähtävä Savor se onnistuu tekemään tyhmistäkin ketjuista hauskoja.

Kale
Kysymyshän on sikäli mieletön, että suhteellisuusteorian mukaan mikään aineellinen ei voi kulkea täsmälleen valonnopeutta. Jos oletetaan sen taskulampun kulkevan vaikka nopeudella 0,99c, niin lamppu syttyy ja lampussa oleva havaitsija havaitsee lampun valon karkaavan lampun suhteen valonnopeudella c.

Ei vaan näkisi valon liikkuvan poispäin 0,01c:n nopeudella.

Herrmann
Savor
Taskulamppu ehtisi muuttua yhdeksi kolmiulotteisesti laajenevaksi eli räjähtäväksi energiakeskittymäksi, josta samalla avautuu energia-aaltoja jo hyvissä ennen ennen valonnopeutta.

Savor

;):)


Räjähtävä Savor se onnistuu tekemään tyhmistäkin ketjuista hauskoja.

Niin, mutta aatteleppa miten hauskaa on se, että olenkin oikeassa?

Nythän nimittäin on niin, että avaruudessakin liikkuu vastaan energia-aaltoja, joissa olevat energiakimput saavat taskulampun atomit laajenemaan aina vain nopeammin, mitä nopeammin taskulamppu niitä kohtaa ja mitä enemmän taskulamppu laajenee, sitä leveämmältä alueelta se kohtaa vastaan tulevia energiakimppuja sitä enemmän niitä kohdistuu yhteen atomiin ja sitä kovempi painekin taskulampun etuosan atomeihin kohdistuu.

Tämä taas aiheuttaa sen, että atomien ytimistä avautuvat energia-aallot kohtaavat viereisien atomien ytimistä avautuvat aallot aikaisemmin, jonka takia ne ovat tiheämpiä ja tiheämpiä atomien ulkokehällä kohdatessaaan vastaan tulevat aallot ja näin taskulamppu muuttuu plamamaiseksi ja lopulta atomien ytimet yhdistyvät yhdeksi kolmiulotteiseksi energiakeskittymäksi, josta samalla avautuu energia-aaltoja.

Pelkästään yksittäisen hiukkasenkin on havaittu laajénevan kolmiulotteisesti hiukkaskiihdyttimessä.

Oikeasti hiukkanen tietysti laajenee koko ajan kolmiulotteisesti, niinkuin hiukkaskiihdytin joka työntyy poispäin kolmiulotteisesti laajenevan maapallon keskustasta, mutta kun hiukkasta kiihdytetään hiukkaskiihdyttimisessä, se alkaa laajentua entistä nopeammin, koska se kohtaa vastaan tulevaa energiaa koko ajan nopeammin ja nopeammin, joka saa hiukkasen laajenemaan nopeammin ja nopeammin.

Savor

;):)

Snaut
Niin, vastaus kysymykseen (jos fikkari kulkisi liki valonnopeutta) tulee siis suoraan suppean suhteellisuusteorian toisesta postulaatista, joka hieman yksinkertaistettuna kuuluu "Valonnopeus on sama kaikille havaitsijoille eikä riipu valon lähteen nopeudesta".

Voiko ilman postulaattia päätellä, että on pakko olla olemassa maksiminopeus? Jossain väitettiin, että on pakko olla jokin nopeus, joka on kaikille saman, jotta luonnonlait voisivat olla kaikille samanlaiset. Onko tämä totta? Onko tuon kaikille saman nopeuden välttämättä pakko olla maksiminopeus? Jos on, voiko joku selittää miksi?

Kun hiukkasen vauhtia hidastetaan, se alkaa avautua enemmän energiaa poispäin, kuin sen ytimeen pääsee energiaa, koska nopeassa vauhdissa siitä avautuu paikoillaan olevia hiukkasia tiheämpiä/energisempiä energia-aaltoja ja kun sen vauhtia nyt hidastetaan, eivät ulkoapäin kohti hiukkasta tulevat energia-aallot pääse sen ytimeen, vaan tempautuvat jo aikaisemmin ulospäin avautuvien energia-aaltojen mukaan ja näin tilanne tasapainottuu paikoillaan olleiden hiukkasten tasolle, jonka jälkeen laajeneminen jatkuu normaalilla tavalla ja näin hiukkanen laajentuessaan muiden hiukkasten kanssa samaa vauhtia, avautuu myös saman tiheyden/energian omaavia energia-aaltoja.

Eli paikoilaan olleet hiukkaset tavoittavat kovassa liikkeessä olleen hiukkasen laajenemisen.

Vastaava ilmiö silloin kun fotoni lisää atomin ytimestä ulospäin avautuvan energia-aallon energiaa/tiheyttä itsellään, jonka jälkeen elektroniverho havaitaan normaalia kauempana, kunnes muiden kolmiulotteisesti laajenevien atomien laajeneminen tavoittaa tämän atomin laajenemisen ja nyt sillä ei havaita elektroniverhoa normaalia kauempana.

Savor

;):)

Fotoni on yksi kolmiulotteisesti laajeneva energiakeskittymä josta avautuu energia-aaltoja ulospäin jo olevaan tilaan.

Jos taskulamppu saavuttaisi valonnopeuden, se olisi muuttunut yhdeksi kolmiulotteisesti laajenevaksi energiakeskittymäksi josta avautuu energia-aaltoja eli se olisi muuttunut fotoniksi joka liikkuu valonnopeudella.

Savor

;):)

Savor
Fotoni on yksi kolmiulotteisesti laajeneva energiakeskittymä josta avautuu energia-aaltoja ulospäin jo olevaan tilaan.

Jos taskulamppu saavuttaisi valonnopeuden, se olisi muuttunut yhdeksi kolmiulotteisesti laajenevaksi energiakeskittymäksi josta avautuu energia-aaltoja eli se olisi muuttunut fotoniksi joka liikkuu valonnopeudella.

Savor

;):)

Loogisen yksinkertaisen kaunista.

Savor

;):)

Ja sitä shamppanjaa Kuopioon ja nopeasti.

Savor

;):)

Massi^-
Snaut
Niin, vastaus kysymykseen (jos fikkari kulkisi liki valonnopeutta) tulee siis suoraan suppean suhteellisuusteorian toisesta postulaatista, joka hieman yksinkertaistettuna kuuluu "Valonnopeus on sama kaikille havaitsijoille eikä riipu valon lähteen nopeudesta".

Voiko ilman postulaattia päätellä, että on pakko olla olemassa maksiminopeus? Jossain väitettiin, että on pakko olla jokin nopeus, joka on kaikille saman, jotta luonnonlait voisivat olla kaikille samanlaiset. Onko tämä totta? Onko tuon kaikille saman nopeuden välttämättä pakko olla maksiminopeus? Jos on, voiko joku selittää miksi?

Toinen postulaatti seuraa tavallaan ensimmäisestä (luonnolait kaikkialla samat) koska valonnopeuden invarianssi seuraa jo Maxwellin elektrodynamiikasta. Eli jos pidämme maxwellin yhtälöitä luonnonlakina, niin toinen postulaatti todellakin seuraa ensimmäisestä.

Myöskin se, että valonnopeus c (siis kaikille sama vakio c) on suurin mahdollinen nopeus seuraa suoraan Maxwellin yhtälöistä. Ellei näin olisi pitäisi yhtälöiden mukaan olla olemassa äärettömän suuria voimia.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Snaut

Myöskin se, että valonnopeus c (siis kaikille sama vakio c) on suurin mahdollinen nopeus seuraa suoraan Maxwellin yhtälöistä. Ellei näin olisi pitäisi yhtälöiden mukaan olla olemassa äärettömän suuria voimia.

Pitäisi olla olemassa vaiko matematiikan perusteella olisi periaatteessa mahdollista olla, kumpiko on täsmällisempi ilmaus. Onhan kuitenkin niin, että se mikä matemaattisesti näyttää mahdolliselta ei käytännössä koskaan pääse toteutumaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat