Solaarinen vaikutus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Niille, joita ilmakehän ulkoplanetaariset ohjausmekanismit kiinnostavat yksi, ehkä kiinnostava linkki:

http://www.sciencebits.com/CO2orSolar

Kommentit (8)

Vierailija

En malta olla tässä yhteydessä tuomasta tuota Nasan toukokuussa julkaisemaa tieto tuon "kuljetinhihnan" merkittävästä hidastumisesta auringosta puhuttaessa.

May 10, 2006: The Sun's Great Conveyor Belt has slowed to a record-low crawl, according to research by NASA solar physicist David Hathaway. "It's off the bottom of the charts," he says. "This has important repercussions for future solar activity."

The Great Conveyor Belt is a massive circulating current of fire (hot plasma) within the Sun. It has two branches, north and south, each taking about 40 years to perform one complete circuit. Researchers believe the turning of the belt controls the sunspot cycle, and that's why the slowdown is important.

"Normally, the conveyor belt moves about 1 meter per second—walking pace," says Hathaway. "That's how it has been since the late 19th century." In recent years, however, the belt has decelerated to 0.75 m/s in the north and 0.35 m/s in the south. "We've never seen speeds so low."

According to theory and observation, the speed of the belt foretells the intensity of sunspot activity ~20 years in the future. A slow belt means lower solar activity; a fast belt means stronger activity. The reasons for this are explained in the Science@NASA story Solar Storm Warning.

"The slowdown we see now means that Solar Cycle 25, peaking around the year 2022, could be one of the weakest in centuries," says Hathaway.

Keskustelua näiden syklien merkityksestä ilmaston alituisessa muuttumisessa käydään paljon. Toiset vähättelevät niiden merkitystä. Osa ei näe auringonpilkuilla olevan mitään merkitystä. Toisten mielestä auringon aktiviteetti on tärkein, jopa yli 50% lämpötilan muutoksia selittävä tekijä.

Olen tarkastellut noita syklejä niiden huippuja ja matalampia vaiheita. Suoraan sanottuna eivät nekään välttämättä näytä muodostavan mitään vedenpitävää korrelaatiota lämpötilan kanssa. Tosin Maunderin Minimissä aktiviteetti oli tiettävästi aivan nollatasoa. Mutta toisaalta eräs viime vuosikymmenien huippusyklejä oli 1958, muttei ainakaan se kyennyt kääntämään maapallon ilmastoa merkittävästi lämpimämpää suuntaan.

Olisikohan niin, ettei joku yksittäinen sykli merkitse kovinkaan paljon? Suurimmat merkitykset ovat ilmeisesti pitkäkestoisilla muutoksilla. Erään tutkijan mielestä suurimmat vaikutukset tulevat syklijaksoilla jotka kestävät yli 60 vuotta. Joka tapauksessa ensivuosikymmenellä on olemassa mahdollisuus testata myös tämän "kuljetinhihnan" hidastumisen todellinen merkitys. Mielenkiintoinen juttu.

Vierailija

Tanskalainen tutkijaryhmä on Henrik Svensmarkin johdolla onnistunut selvittämään kokeellisesti mekanismin, joka säätelee kosmisen säteilyn ja magneettikenttien muutoksen kautta maapallon ilmakehän eräitä toimintoja.

Teoria kosmisen säteilyn ja maapallon ilmakehän lämpövaihteluiden suhteesta esiteltiin alan tutkijoille Birminghamissa ensi kerran vuonna 1996. Tutkimus perustui satelliittimittauksista saadun pilvidatan ja säteilyintensiteetin korrelaation selvittämiseen. Tuloksille ei tutkijapiireissä annettu laajempaa merkitystä vaikutusmekanismin täsmällisen todentamisen puuttuessa.

Svensmarkin tutkijaryhmän mukaan ilmakehään tulevan säteilyn intensiteetin kasvu laskee pilvimuodostuksen lisääntymisen kautta lämpötilaa. Päinvastainen kehitys eli intensiteetin aleneminen vähentää pilvisyyttä ja lisää tätä kautta ilmakehän lämpenemistä. Vahva korrelaatio löytyy alapilvien määrän ja säteilyintensiteetin vaihtelun väliltä.

Tanskalaistutkimus täyttää ilmastotutkimuksessa pitkään keskustelussa olleen aukon.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n teoreettinen lähtökohta on, että viime vuosikymmenten lämpenemiskehityksen syy on ns. kasvihuonekaasujen lisääntyminen. Merkittävä osa tutkijoista on kuitenkin epäillyt teoriaa pitävän luonnontieteellisen perustelun puuttuessa. Tanskalaisten tutkimuksen mukaan säteilyn muutosten vaikutus pilvisyyteen selvittää IPCC:n arvioimasta lämpenemiskehityksestä runsaat 85%.

Vuonna 2003 geologi Jan Veizer ja astrofyysikko Nir Shaviv julkistivat 550 000 vuoden geologiseen ilmastodataan perustuvan oman tutkimuksensa, jossa päädyttiin tanskalaistutkijoitten kanssa samansuuntaisiin tuloksiin. Tutkimus käynnisti IPCC:n saksalaissiiven taholta voimakkaan hyökkäyksen, jolla tutkimuksen pätevyys pyrittiin, osin vääristellyin argumentein, osoittamaan kyseenalaiseksi.

Mainittakoon, että Sveitsissä sijaitseva Euroopan ydintutkimuskeskus CERN on käynnistänyt 9 milj. euron budjetilla aihepiiriä koskevan suurprojektin, jossa tanskalaiset ovat mukana.

Uusi tanskalaistutkimus on julkaistu brittiläisen kansallisen akatemian julkaisusarjassa 3. lokakuuta 2006 nimellä ”Experimental Evidence for the role of Ions in Particle Nucleation under Atmospheric Conditions”
Tutkimuksen tekijät ovat Henrik Svensmark, Jens Olaf Pepke Pedersen, Nigel Marsh, Martin Enghoff ja Ulrik Uggerhøj.

Tanskan kansallisen avaruustutkimuskeskuksen asiaa koskeva tiedote sekä linkit muuhun materiaaliin ovat luettavissa osoitteesta http://www.spacecenter.de/media

Vierailija

Tässä vähän jäitä hattuun Jösselle tanskalaistutkijoiden kuplakammiokokeista ja niiden merkityksestä.

Jösse: "Teoria kosmisen säteilyn ja maapallon ilmakehän lämpövaihteluiden suhteesta esiteltiin alan tutkijoille Birminghamissa ensi kerran vuonna 1996. "

Itse asiassa kosminen säteily yhtenä vaikutustekijänä maapallon ilmastollisiin oloihin on esitetty ainakin jo 1950-luvulla, jolloin aiheesta julkaistiin Naturessakin artikkeli. Ajatuksena oli, että kosminen säteily muuttaa pilvisyyttä ja sitä kautta lämpötilaa. Svensmark ja kumppanit ovat vain lämmittäneet vanhan idean. Sama teoria oli näkyvästi esillä 1970-luvun alussa mm. amerikkalaisissa meteorologian alan julkaisuissa. Silloin Roberts ja Olson havaitsivat, että matalapaineet voimistuvat tietyillä alueilla avaruuden taustasäteilyn kasvaessa. Julkaisut saivat suurta huomiota osakseen. Vähitellen alan tutkijoiden kiinnostus kuitenkin hävisi näihin teemoihin, koska alkuaan hyvältä näyttäneet riippuvaisuudet kosmisen tekijän ja meteorologisen vasteen välillä näytti hyvältä, mutta aikasarjan kasvaessa korrelaatiot katosivat. Tulkinta oli, ettei ole olemassa mitään merkittävää kytkentää kosmisen säteilyn ja maapallon ilmastollisten olojen välillä.

Näin on käynyt myös Svensmarkin ja hänen kolleegojensa tilastoille: aluksi hyvältä näyttävä korrelaatio pilvisyyden määrän ja kosmisen säteilyn voimakkuuden vaihtelusta 1980-luvulta 1990-luvulle vaihtui 2000 -luvulle tultaessa antikorrellaation. Ts. ei ole olemassa tilastollistakaan näyttöä siitä, että pilvisyys maapallolla seuraisi kosmisen säteilyn kulkua.

Vielä vähemmän kosminen säteily tarjoaa selityspohjaa maapallon lämpötilan nousulle viimeisten 35 vuoden ajalta: lämpötila on noussut, mutta kosmisessa säteilyssä ei ole ollut sellaista systemaattista kasvua, jonka voisi liittää lämpötilan nousun selittäjäksi. Kosmisen säteilyn voimakkuus seuraa auringonpilkkujen esiintymisen 11-vuotista rytmiikkaa kiinteästi. Jos kosminen säteily olisi merkittävä lämpötilaa säätävä tekijä maapallolla, niin silloin pitäisi globaalilämpötilassa näkyä selkeä 11-vuotinen komponentti. Tällaista ei ole olemassa.

Ilmastotutkijoiden valtaosan näkemys on, ettei kosminen säteily ole merkittävä tekijä maapallon ilmastonmuutosta säätelevänä voimana eikä varsinkaan viime vuosikymmenien aikana tapahtuneessa globaalilämpötilan nousussa.

Svensmarkin kokeet ja CERN:ssä suunniteltavat koejärjestelyt ovat sinällään mielenkiintoisia ja ne voivat antaa uutta tietoa siitä miten korkeaenerginen hiukkasssäteily vaikuttaa ilmakehän ionikomponentteihn ja niiden muodostumiseen, mutta nyt saatujen koetulosten liittäminen todelliseen ilmakehään on varsin kaukana. Mukana on myös suomalaistutkijoita Helsingin yliopistosta.

Se, että ionisaatiota ja tiivistysytiminen muodostumista on koekammiossa havaitu ei todista vielä juuri mitään sen puolesta, että väitetyt muutokset pilvisyydessä olisivat edes mahdollisia siinä määrin, että niillä olisi maapallon tasolla merkitystä. Väite 85 % selitysvoimasta viimeaikaisesta lämpenemisestä kosmisten säteilyjen kautta on kyllä jyllantilaista päiväunta.

Kosmista ilmastonmuutosteoriaa vastaan on monia muitakin argumenttejä siinä määrin, ettei teoria (tai hypoteesi paremminkin) saa oikein kannatusta alan tutkijoiden joukossa merkittävästi. Shaviv & Veizer eivät nauti - aivan asiallisin argumentein todistettuna - juuri minkäänlaista uskottavuutta ilmastotutkijoiden piirissä. Enemmän heillä on tarjota heppoisin perustein ja heikoin tilastoin esitettyjä löysiä yliampuvia poleemisia vetoja kuin vakavasti otettavaa tutkimusotetta.

Svensmarkin tutkimussuunta on ollut esillä jo yli 10 vuotta, mutta lopputulos on "paljon porua, vähän villoja" eivätkä nämä uusimmatkaan tulokset tilannetta miksikään muuta.

Vierailija
abc
Tässä vähän jäitä hattuun Jösselle tanskalaistutkijoiden kuplakammiokokeista ja niiden merkityksestä...
Svensmarkin tutkimussuunta on ollut esillä jo yli 10 vuotta, mutta lopputulos on "paljon porua, vähän villoja" eivätkä nämä uusimmatkaan tulokset tilannetta miksikään muuta.

Eihän tämä asia sinun tuomiollasi miksikään muutu.

Vierailija
abc
Itse asiassa kosminen säteily yhtenä vaikutustekijänä maapallon ilmastollisiin oloihin on esitetty ainakin jo 1950-luvulla, jolloin aiheesta julkaistiin Naturessakin artikkeli.

Nimimerkki tarjoilee jäitä hattuun, kun uutta löydetään. Tiedän kyllä, että aihepiiri ei ole uusi, mutta tanskalaiset tutkijat esittelivät teoriaansa mainitsemanani vuonna ensi kertaa.

Nimimerkillä on hyvä halu kommentoida ikään kuin viran puolesta toisten näkemyksiä. Eipä siinä mitään. Mutta ilmoitusasioita nämä eivät ole.
Minulla on pöydälläni suomalaisen säätutkijan oppikirja vuodelta 1918. Siinä hän osin uraa uurtavalla tavalla pohtii kyseistä ilmiötä.

Se ei tarkoita, etteikö asia olisi tutkimisen arvoinen vielä tänään tai etteikö tanskalaistutkimus voisi olla vuosikymmennen merkittävin alallaan. Tämä on siis minun näkemykseni, eikä sitä julistamalla vääräksi osoiteta. Aika näyttää.

Tietenkin on niin, että IPCC:n kaarti nousee yhtenä sutena tanskalaistuloksia vastustamaan. Siinähän saattaa mennä leipä suusta, jos ilmastokatastrofi ei olekaan ihmisen tekemä tai sitä ei tule lainkaan.

Vierailija

http://www.astronautix.com/lvs/rockoon.htm
"James A. Van Allen first put rockoons to practical use when he and his group from the University of Iowa fired several from the Coast Guard Cutter East Wind during its cruise off Greenland in August and September 1952. 41 Van Allen was looking for high-altitude radiation near the magnetic poles and needed a vehicle that could reach well over 80 km (50 mi) with an 11-kg (25-lb) payload and yet still be launched easily from a small ship. The rockoon was the answer. With his rockoons, Van Allen detected considerable soft radiation at high altitudes - much more than scientists expected. This was one of the first hints that radiation might be trapped by the Earth's magnetic field. One drawback to the rockoon was that it had to be fired before high-altitude winds carried it out of radio range."

http://www.clavius.org/envradintro.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_hardened
Van Allen-vyöstä ja sätelystä.

Vierailija

Auringon pilkuthan ovat merkki paineen vaihtelusta auringossa ja sehän taas tarkoittaa erilaista painetta kohti maapalloa.

Jos auringosta tulee normaalia tiheämpää energiaa kohti maapalloa, aiheuttaa se kaksi asiaa.

Ensin lämpöä, joka saa kolmiulotteisesti laajenevan maapallon samalla työntymään normaalia nopeammin poispäin auringosta, jonka jälkeen tilanne tasapainottuukin toiseen suuntaan, koska kun aurinko pääsee tasapainoon, tuleekin maapallolle viileämpi jakso, koska olemme suhteellisesti vähän kauempana kolmiulotteisesti laajenevasta auringosta, josta nyt tuleekin suhteellisesti vähemmän tiheitä energia-aaltoja jonkun aikaa.

Ja koko ajan kolmiulotteisesti laajeneva maapallo työntyy poispäin kolmiulotteisesti laajenevasta auringosta kaarevalla radalla.

Näin selittyy myös maapallonkin havaittava heijjaaminen radallaan, koska välillä maapallo ikäänkuin nousee auringosta avautuvassa energiameressä korkeammalla, jonka jälkeen painuu ikäänkuin osittain auringosta avautuvassa energiameressä "pinnan" alle jne.

Savor

;):)

Uusimmat

Suosituimmat