galaxien etäisyydet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terve, kertokaapas tähtitieteilijät että olenko ajatellut itseni ihan metsään.

Johdantoa pähkäilyihini.
Painovoima/gravitaatio kaareuttaa aika-avaruutta.
Suuremmassa painovoimakentässä aika hidastuu.
Gravitaatio aiheuttaa punasiirtymää.
Galaxien voidaan päätellä etääntyvän toisistaan punasiirtymän avulla.

KYSYMYS:
Voisiko erilainen/voimakkaampi gravitaatio galaxissa X saada aikaiseksi punasiirtymän joka saisi aikaan ilmiön että galaxi "näyttää" etääntyvän?
Galaksi ei siis etääntyisi, tai etäisyys pitäisi määritellä toisella tavalla.

Kommentit (9)

Mr Bauglir
Seuraa 
Viestejä1672
Liittynyt10.4.2005

eikös punasiirtymä aiheudu säteilevän kappaleen liikkumisesta tarkkailijasta poispäin, aiheuttaen allonpituuden pitenemisen eli punasiirtymän?

Oikeiston ja vasemmiston erohan on nykyisin taantumuksellisuus ja uudistusten halu.-Puuhevonen-
Verkkomedia ja Venäjän ääni ovat asiallisia ja antavat oikeata tietoa. -pinklin1-
Huumekauppaa ei säätele mikään lainsäädäntö -:)lauri

Vierailija
Mr. Bauglir
eikös punasiirtymä aiheudu säteilevän kappaleen liikkumisesta tarkkailijasta poispäin, aiheuttaen allonpituuden pitenemisen eli punasiirtymän?

Aiheuttaa, myös graviaatio aiheuttaa punasiirtymää, ainakin suhteellisuusteorian mukaan.

En jaksanut kaivaa tämän tarkempaa viitettä tuohon.

"Voimakas painovoima tiheän tähden pinnalla aiheuttaa gravitaatiopunasiirtymän."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punasiirtym%C3%A4

Olisiko periaatteessa harha-ajatukseni kuitenkin mahdollista?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
konna

Voisiko erilainen/voimakkaampi gravitaatio galaxissa X saada aikaiseksi punasiirtymän joka saisi aikaan ilmiön että galaxi "näyttää" etääntyvän?
Galaksi ei siis etääntyisi, tai etäisyys pitäisi määritellä toisella tavalla.

Ei, tunnetut vuorovaikutukset eivät selitä punasiirtymää kuin laajenemisen seuraukseksi. Alkuaineille tyypilliset spektriviivat määräytyvät ennen kaikkea sähkömagneettisen vuorovaikutuksen takia. Atomitasolla se on karkeasti tekijällä 1E40 (luku jossa on 40 nollaa) voimakkaampi kuin gravitaatio. Gravitaation miljardikertaistuminenkaan ei siis vaikuttaisi kuuman aineen säteilemiin spektriviivoihin havaittavasti. Relativistiset ilmiöt vaikuttavat enemmän, mutta nekin ovat normaaleilla tähtillä äärimmäisen pieniä.

Sen sijaan astronomisiin ilmiöihin kohtalaisillakin gravitaation muutoksilla olisi dramaattinen vaikutus. Vahvempi gravitaatio muuttaisi tähtien sisäistä painetta ja lämpötilaa. Sillä olisi suuri vaikutus fuusioreaktioiden nopeuteen, mikä muuttaisi koko tähtien kehityskaaren. Kuitenkin galakseista havaitaan suunnilleen samantyyppisiä tähtiä kuin omassamme on.

Vierailija
Neutroni
konna

Voisiko erilainen/voimakkaampi gravitaatio galaxissa X saada aikaiseksi punasiirtymän joka saisi aikaan ilmiön että galaxi "näyttää" etääntyvän?
Galaksi ei siis etääntyisi, tai etäisyys pitäisi määritellä toisella tavalla.



Ei, tunnetut vuorovaikutukset eivät selitä punasiirtymää kuin laajenemisen seuraukseksi. Alkuaineille tyypilliset spektriviivat määräytyvät ennen kaikkea sähkömagneettisen vuorovaikutuksen takia. Atomitasolla se on karkeasti tekijällä 1E40 (luku jossa on 40 nollaa) voimakkaampi kuin gravitaatio. Gravitaation miljardikertaistuminenkaan ei siis vaikuttaisi kuuman aineen säteilemiin spektriviivoihin havaittavasti. Relativistiset ilmiöt vaikuttavat enemmän, mutta nekin ovat normaaleilla tähtillä äärimmäisen pieniä.

Sen sijaan astronomisiin ilmiöihin kohtalaisillakin gravitaation muutoksilla olisi dramaattinen vaikutus. Vahvempi gravitaatio muuttaisi tähtien sisäistä painetta ja lämpötilaa. Sillä olisi suuri vaikutus fuusioreaktioiden nopeuteen, mikä muuttaisi koko tähtien kehityskaaren. Kuitenkin galakseista havaitaan suunnilleen samantyyppisiä tähtiä kuin omassamme on.

Hm... eikös tämä gravitational redshift puhu pähkäilyni puolesta? Vai jäikö minulla jotakin ymmärtämättä vastauksestasi?
http://en.wikipedia.org/wiki/Gravitational_redshift

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Gravitaatiosta johtuva punasiirtymä on galaksien tapauksessa vähäistä verrattuna universumin laajenemisesta johtuvaan punasiirtymään. Mitä kauempana galaksi on, sitä kauemmin avaruus on ehtinyt laajeta ennen valon saapumista meille ja sitä punasiirtyneempää se on.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
Gravitaatiosta johtuva punasiirtymä on galaksien tapauksessa vähäistä verrattuna universumin laajenemisesta johtuvaan punasiirtymään. Mitä kauempana galaksi on, sitä kauemmin avaruus on ehtinyt laajeta ennen valon saapumista meille ja sitä punasiirtyneempää se on.

Niin, tai sitten eri supergalaksijoukkojen tähdistä tulevat energia-aallot ovat liikkuneet paljon pidemmän matkan tyhjyydessä, jossa vastaan ei tule juurikaan energia-aaltoja.

Ja näin takaa tulevista energisemmistä fotoneista avautuneet energia-aallot ovat saaneet edellä menevät fotonit räjähtmään energiaa todella kauan aikaa enemmän energiaa taaksepäin, jolloin edellä menevien fotonien vauhti on kiihtynyt aina nopeammaksi ja nopeammaksi, jolloin valo on venynyt ilman tilan simsalapim laajenemista niin ettei maailmankaikkus laajene ulospäin jo olevaan tilaan.

Kun taas saman supergalaksijoukon sisällä olevista galakseista tulevat energia-aallot eivät ole saaneet liikua niin kauan aikaa niin vähän tiheässä tilassa ja näin ne esim. tullessaan linnunradan sisään ja kohti aurinkoa kohtaavat niin kauan aikaa vastaan tulevaa energiaa, joka saa niissä olevat fotonit räjähtämään energiaa eteenpäin ja jarruttamaan vauhtiaan kyseisen tilan tiheyden mukaiseksi valonnopeudeksi, joka taas aiheuttaa sen että valo pakkautuu ja näin emme huomaa niistä yleistä valon punasiirtymää, vaikka niissä sitä olikin ennen kuin ne tulivat linnunradan galaksin sisään ja varsinkin aurinkokunnan sisään.

Savor

;):)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
konna

Hm... eikös tämä gravitational redshift puhu pähkäilyni puolesta? Vai jäikö minulla jotakin ymmärtämättä vastauksestasi?
http://en.wikipedia.org/wiki/Gravitational_redshift

Tähtien tapauksessa tuolla on hyvin pieni merkitys punasiirtymään. Jotta havaittavan suuruiset, hyvin suuret, punasiirtymät johtuisivat gravitaatiovakion vaihteluista, pitäisi sen arvon muuttua hyvin paljon. Se taas poissulkisi samanlaiset tähdet kuin meidän gravitaatiolla.

Jos punasiirtymä selitetään väkisin joillakin erikoisilla vaihteluilla kaikissa tunnetuissa luononvakioissa, päästään vain ojasta allikkoon. Sellainen teoria on vielä paljon rumempi kuin alkuräjähdys. Kaiken lisäksi kaikki muutkin astronimiset havainnot tuntuvat sopivan alkuräjähdysmalliin pikku viilailulla, kun taas kilapilevilla selityksillä on suuria vaikeuksia ja aina pitää kehittää yhä ihmeellisempiä alkuoletuksia.

Vierailija

Sarjassamme ihmeellisiä alkuoletuksia.

Pistemmäisen energiakeskittymän sisään ilmestyy tilaa simsalapim räjähdyksenomaisesti, niin että energian tiheys pienenee, mutta itse energiakeskittymä ei laajene ulospäin jo olevaan tilaan.

massalinen kappale omaa vetävän voiman, jonka tapaa välittyä ei tiedetä, mutta kuitenkin se saa tilan kaareutumaan, mutta ei tiedetä miten ja miten se kaareutunut tila siirtää vaikutuksensa kappaleisiin.

Pimeällä aineella on myös vetävän voiman kyky, vaikka sen tapaa välittyä ei edes tiedetä.

Eikä edes tiedetä millaista pimeä aine on.

Ns. protonit ja neutronit pysyvät muka saman kokoisina, mutta sitä ei tiedetä miten niissä oleva energia pysyy saman kokoisella alueella ja vieläpä niin että ne omaavat vetävän voiman kyvyn, jonka tapaa välittyä ei tiedetä.

Sitten nämä ns protonit ja neutronit saadaankin atomipommissa laajenemaan yks kaks voimakkaasti, vaikka sitä ennen ne eivät muka laajentuneet ollenkaan.

Ja vielä paljon muitakin ihmeellisiä alkuoletuksia ja kenttiä, ylös alas juppikvarkkeja sun muuta höpö höpöä.

Savor

;):)

Vierailija

Otsikon kysymykseen vastaten, yhden Galaxien etäisyys toiseen, lienee muutamasta kymmenestä sentistä tuhansiin kilometreihin. Galaxien sisäisistä etäisyyksistä en osaa äkkiseltään muuta sanoa kuin, että iso autohan se oli.
Sitähän siis valmistettiin jenkeissä v. 1959-1974 ja Brasiliassa (joskin hieman muunnellulla nimellä) v. 1968-1982.

Uusimmat

Suosituimmat